Pelko parisuhteessa masennusta?

Vierailija

Olen ollut useammassakin parisuhteessa, minut on jätetty, petetty jne. jo muutaman kerran ja olen mielestäni kokenut ikäisekseni jo liikaakin paskaa. (Koulukiusattu peruskoulun ajan= huono itsetunto koko loppuelämän riesana, entiset suhteet vain korostanut asiaa. Vanhemmat kritisoinut koko elämäni ulkonäöstäni etc.)

Aloin nyt sitten pohtia kun vakavemman suhteen haluaisin tästä nykyisestä, että miksi käyttäydyn kuin kakara suhteessa? Jokaikinen päiväni perustuu sille että saan keskustella kumppanini kanssa ja ajattelen koko ajan vain tätä kyseistä henkilöä enkä haluaisi tehdä mitään asioita yksin. (Olemme siis seurustelleet yli puolisen vuotta) Olen siis täten alkanut pelätä menettäväni kumppanini, mitä enemmän asiaa pääni sisällä käsittelen, sitä enempi sitä pelkään. Ja luulen että edellinenkin parisuhteeni kaatui siihen, kun aloin tulla vainoharhaiseksi, ajatella liikaa ja poikaystäväni asian huomasi. (vaikkei siitä tiennyt) Minulle tulee siis tunteiden ylikuormitus, alan pelätä kumppanin menettämistä sekä sitä, etten ole tarpeeksi hyvä hänelle jos en anna hänen olla vain omissa oloissaan koskaan. Enkä kuitenkaan pidättele mieheni menoja, hän menee kuin haluaa kavereidensa kanssa.

Mistä tiedän johtuuko tämä koko suhteideni jyrkkä ylämäki siitä että olisin masentunut tapahtuneiden asioiden takia ja itsetuntoni on kuopassa? Vai olenko vain lapsellinen jonka pitäisi aikuistua?

Miehetki voi asiaa kommentoida ja kertoa onko naiset tehneet olonne tukalaksi tai muuttuneet yhtäkkiä jyrkästi.

Kommentit (3)

Vierailija

^ Ja toki kun suhteen alkuhuuma on lähdössä, niin vainoharhaisuuteni lässytysaikojen pikkuhiljaa hiipumisesta on nostanut vain harhoja päähäni siitä, että mieheni on vaan lopettanut ihanien asioiden sanomisen koska ei enää tarkoita niitä. Vaikka tiedänkin vain alkuhuuman tulleen..

Vierailija

Mulla on vähän samanlainen tunne kuin sulla. Mäkin olin koko yläasteajan koulukiusattu, eikä itsetuntoni ole todellakaan vielä parantunut, vaikka aikaa on kulunut jo melkein 10v..

Mäkin pelkään koko ajan menettäväni poikaystäväni; ollaan seurusteltu yli 3v. Vatvon - aika usein öisin - asioita, joissa meillä on ollut ongelmia, joten eihän nukkumisestakaan mitään tule..

Olin alkujaan myös mustasukkainen poikaystävästäni, vaikka tiesinkin sen olevan turhaa. Poikaystäväni on sanonut monesti, ettei voisi koskaan pettää mua, ja uskon häntä. Onneksi olen nyt päässyt mustasukkaisuudesta eroon. Mutta nyt viime aikoina minusta on alkanut tuntua, että poikaystäväni ei enää rakasta mua - mikä on tosi naurettavaa. Ajattelen näin, koska hän ei enää niin usein sano rakastavansa.

Luulen, että ainakin omalla kohdallani nämä tunteet liittyy siihen koulukiusaamiseen, itsetunnon puutteeseen ja epävarmuuteen. Arvelen, että sama voi olla sullakin.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat