Muita joiden poikaystävä ei anna eikä arvosta romanttisia lahjoja?

Vierailija

Voi huoh yritän valmistella itseäni jo nyt jouluaattoa varten...

Poikaystäväni on epäromanttisten joululahjojen mestari! Meillä on tapana päättää jokin tietty rahasumma ja molemmat ostaa sillä toiselle jonkun lahjan jouluaatoksi. Viime vuonna sain poikaystävältäni vaa'an, mikä on varmaan tunnelmamurhaavin lahja ikinä :D no joo, käytännöllinen toki. Ja sepäs se ongelma onkin. Kolmen yhdessäolovuoden aikana olen joka ikinen merkkipäivä jolloin poikaystävä on ostanut minulle lahjan yrittänyt sekä vihjailla että suoraan sanoa että tykkäisin enemmän jostain romanttisesta turhakkeesta, tyttömäisestä hömpötyksestä.

Muiden poikaystävät ostelevat tyttöystävilleen joulu- synttäri- vuosipäivä- ja muutenvaanlahjoiksi kukkakimppuja, koruja, hajuvesiä, laukkuja, hanskoja. Kauniita asioita. Minun poikaystäväni ostaa minulle KÄYTÄNNÖLLISIÄ ja HYÖDYLLISIÄ sekä äärimmäisen tylsiä lahjoja. Olen saanut häneltä sen vaa'an lisäksi mm. vedenkeittimen, keittokirjan, pyykinkuivaustelineen... On mukana ollut oikeasti kalliitakin juttuja kuten esimerkiksi massiiviset kaiuttimet joista lähtee kunnolla ääntä ja jotka ovat tulleet tarpeeseen, mutta SILTI.

Olenko ihan kamala? Olen kertonut miehelle suoraan toiveitani, jopa kaupassa näyttänyt aina välillä että oi kun tuollainen tai tuollainen olisi ihana... Mutta ei. Mies aina vaan toteaa että mitä tuollaisillakin härpäkkeillä muka tekee. Pelkään suorastaan jo aattoa kun joudun taas peittelemään pettymystä saadessani jonkin silitysraudan tai muun kotitalousvälineen joka minulta puuttuu mutta jonka ostaisin kyllä itse sittenkun tulee tunne että sellaisen oikeasti tarvitsisin.

Muuten poikaystävä on ihana, puhuu ja pussaa ja hellittelee. Vastavuoroisesti itse olen ollut korvat höröllä hänen toiveistaan ja ostanut hänelle käytännöllisiä asioita ja tehnyt pieniä romanttisia elkeitä sitten muulloin. Joskus erehdyin ostamaan sen tyylisen lahjan jonkalaisen itse (naistenversiona tietty) haluaisin saada ja hän teilasi sen suoriltakäsin, kätki jonnekin laatikonpohjille josta sitten puoli vuotta myöhemmin lahjoitti sen kaverilleen kun itse ei olisi koskaan tullut sitä käyttäneeksi. Otin kerrasta opikseni.
Miksei hänkin voisi ottaa!

Muita saman akkamaisen ja pikkumaisen ongelman kanssa painivia? Neuvoja tilanteen ratkaisemiseksi? Pitääkö minun vain luopua vaaleanpunaisista haaveista jossa minäkin saisin joskus mieheltä vaikkapa ihanan kaulakorun lahjaksi?

Kommentit (11)

Henne
Seuraa 
Liittynyt28.1.2011

No johan on! Eikö miehesi halua miellyttää sinua?! Suosittelisin sanomaan seuraavalla kerralla suoraan, että joo tää on kiva, mutta olisin halunnut jotain muuta. Itse sanoin näin miehelleni kerran saadessa syntymäpäivälahjaksi kamalan sinisen repun. Olin toivonut laukkua, mutta hän ymmärsi asiani väärin. Seuraavana viikonloppuna menimme yhdessä ostoksille ja hän osti haluamani laukun :)

Toinen vaihtoehto on, että alat ostamaan miehellesi samankaltaisi käytännöllisiä lahjoja. Vaikka hän toivoisikin jotain tiettyä lahjaa. Luulisi sitten ottavan opikseen :)

Vierailija
Henne

No johan on! Eikö miehesi halua miellyttää sinua?! Suosittelisin sanomaan seuraavalla kerralla suoraan, että joo tää on kiva, mutta olisin halunnut jotain muuta. Itse sanoin näin miehelleni kerran saadessa syntymäpäivälahjaksi kamalan sinisen repun. Olin toivonut laukkua, mutta hän ymmärsi asiani väärin. Seuraavana viikonloppuna menimme yhdessä ostoksille ja hän osti haluamani laukun :)

Toinen vaihtoehto on, että alat ostamaan miehellesi samankaltaisi käytännöllisiä lahjoja. Vaikka hän toivoisikin jotain tiettyä lahjaa. Luulisi sitten ottavan opikseen :)

Asiasta on puhuttu, olen ihan suoraan kertonut minkälaisista lahjoista tykkäisin enemmän mutta mies aina kommentoi vain että ei voi käsittää miksi haluaisin "ylihintaista turhuutta jolla ei tee mitään" ja että osoittaa välittämisensä ostamalla lahjoja jotka "ovat oikeasti hyödyllisiä". Eli se mitä minä toivon menee kuuroille korville koska mies ei kertakaikkiaan itse arvosta tyttömäisiä juttuja. Hän pitää toiveitani typerinä ja materialistina :/ Saan kuulema itse ostaa itselleni turhakkeita jos nin haluan mutta hän ei aio sellaisia minulle antaa lahjoina.

Olen itse ostanut miehelle käytännöllisiä lahjoja, koska hän sellaisia nimenomaan itselleenkin haluaa. Itselleni tärkeintä on että lahja on mieluinen ja hyvä juttu jos se on samalla myös tarpeellinen. Miehen mielestä asia taas on niin että tärkeintä on tarpeellisuus ja jos asia on tarpeellinen niin silloin se automaattisesti on myös mieluinen. Vaikka itse väittäisin muuta niin sitten kun käytän sitä lahjaksi saamaani leikkuulautaa tulee mies sanomaan että NO NIIN OLIHAN SE HYVÄ JA TARPEESEEN TULLUT LAHJA.

En tiedä miten perustelisin miehelle että vaikka hänen lahjojaan käytän niin silti mieluummin olisin saanut häneltä jotain jolla voisi olla suunnatonta tunnearvoa. Mies alkaa aina vänkäämään vastaan että miksei sillä veitsisarjalla voi olla yhtä hyvin tunnearvoa kuin jollain typerällä kaulakorulla jne jne jne. Ja sitten taas tunnen huonoa omaatuntoa siitä että haaveilen jostain kauniista asiasta hyödyllisyyksien sijaan...

Vierailija

Minulla on vähän samankaltainen ongelma.. Mieheni on niin huono lahjojen kanssa.. Joululahjan hän osti äitinsä kanssa koska ei osannut itse ostaa! :D monet muut lahjat on aina korvattu ravintoillalla, joka on ihan hyvä ja kivaa. Mutta eikö joskus voisi edes muutamaa ajatusta uhrata lahjan miettimiseen!?

Vierailija

No et tosiaan ole ainoa :D Tosin meijän miehissä on yks ero: Mun mies ei tee sitä tahallaan vaan se tosissaan haluaa miellyttää. Se vaan on niin mielikuvitukseton ja ehk epäromanttisin mies mitä oon nähny et se ei keksi mitään mistä uskois mun ilahtuvan. Mut ennen edellistä syntymäpäivää sanoin sille suoraan että haluan ison nallen, ja ku käsky kävi niin sellasenhan sain ja söpön oliki valinnu<3

Kolme vuotta ollaan seurustelu ja hyvin kehitystä on ollu mutta se on ollu todella hidasta :D Lahjoissa ei oo mitään pointtia jos niitä ei osta sitä varten että oikeesti yrittää miellyttää toista, en tiedä mitä voisit sun miehelles sanoa, mut itekään en tollaseen tilanteeseen olis tyytyväinen ollenkaan.

Vierailija

Ehkä miehesi ei kehtaa mennä ostamaan jotain tyttömäisempiä lahjoja tai on epävarma, jos hän meneekin vahingossa ostamaan väärän ominaisuuden omaavan lahjan. Ehkä hän siksi haluaa ostaa lahjan jolle varmasti on käyttöä. 

Vierailija
Krissessi

Ehkä miehesi ei kehtaa mennä ostamaan jotain tyttömäisempiä lahjoja tai on epävarma, jos hän meneekin vahingossa ostamaan väärän ominaisuuden omaavan lahjan. Ehkä hän siksi haluaa ostaa lahjan jolle varmasti on käyttöä. 

Juurihan kirjoittaja ylempänä totesi, että asiasta on keskustelu ja mies ei arvosta tyttömäisiä, "turhia" lahjoja koska pitää niin mm. materialistisina, joten ostaa mielummin käytännöllisiä, tarpeellisia lahjoja.

Itse sanoisin, että naiset, järki käteen. Parisuhteen tarkoitus ei ole täyttää meidän jokaisia prinsessanpinkkejä päiväunia, eikä myöskään se, että muutamme toista ihmistä haluamaamme suuntaan. Koen, että parisuhteessa tärkeintä on pyrkiä hyväksymään toinen, kaikkine vikoineen ja arvoineen, joita itse ei välttämättä allekirjoita. Poikaystäväsi on perustellut selkeästi, miksi on hänen arvo- ja ajatusmaailmansa vastaista ostaa sinulle "turhakkeita". Tekisikö kasvissyöjä puolisolleen tirisevän pihviaterian? Ja täytyisikö hänen tehdä, jos toinen niin toivoo?

En tahdo provota enkä sinänsä vähätellä harmistumistasi, mutta kiinnitin huomiota kohtaan "muuten poikaystävä kyllä puhuu, pussaa ja hellittelee". Siinä on mielestäni arjen romantiikkaa paljon enemmän kuin yhdessäkään nallekarhussa tai hajuvedessä. Toivon, että sen sijaan että turhaudut juhlapäiviin jo etukäteen, päätät, että tässä asiassa ajatuksenne eivät kohtaa ja joudut hyväksymään poikaystävän tavan toimia. Keskity nauttimaan niistä ihanista hetkistä,  jossa saat poikaystävältäsi toivomaasi - oli se sitten pusu, kehu tai siivottu kämppä. :)

Vierailija

Itseäni pelotti kun ensimmäinen syntymäpäivänä poikaystäväni kanssa koitti. En halunnut saada haravaa tai jotain paistinpannua.. Niinpä joku ilta kun olin hänen kainaloon käpertynyt niin aloin itse puhumaan syntymäpäivistäni. En mitenkään huomionkipeään sävyyn vaan vähän silleen läpällä, kuten että viikon päästä oon jo vanha tai jotain seksiin liittyvää (kuuntelee ainakin :D) kuten että kai saan sitten synttäriseksiä.. Ja sitten höpöttelin jotain muutakin ja sitten sanoin vähän ujosti että haluaisin synttärilahjaksi korun. Jonkun riipuksen edes, koska tykkään koruista ja sitten tuntuu että poikaystävä olisi kokoajan mukana ja voisin poikaystävää muillekin kehua kun kehuvat koruani tjtn..
No vinkki otettiin huomioon ja sain aivan ihanan kultaisen sydänriipuksellisen korun :)
Nosti kyllä riman korkealle, sillä mies on itse vähän huono toivomaan lahjoja koska hänestä ei lahjoja kuulu toivoa (mutta oli sanonut ennen ja silloinkin että mutta on hyvä että MINä sanon mitä haluan niin helpottaa hänen shoppailujaan :D)..
Pieniä lahjoja, kuten kukkia ja karkkia ja koristeita tulee kyllä vähän väliä, mutta niitä en ole kai koskaan toivonut. Eli tilanne nyt lienee aivan eri kuin keskustelun aloittajalla.. 
Musta tuntuu että miehelle pitäisi vain sanoa suoraan että eikö olisi kivempi että nainen saa lahjoja joista tykkää! Tähänkin voi tuota kasvissyönti -pihvi -vertauskuvaa käyttää! Lahjan tarkoitus on kuitenkin miellyttää varsinkin saajaa! Olen minäkin ostanut jotain omasta mielestäni huonoja leffoja ja huonoja karkkeja tai muuta typerää jollekkin jos tämä sitä on tahtonut!

Vierailija

Mitä jos koittaisit ostaa itse miehellesi jotain hienoa/spessua? Itse ostin kullalleni hänen ensimmäisinä meidän yhteisinä synttäreinään Zippo-sytkärin, ja tulevana jouluna minä sainkin sitten Guessin käsikorun(johon hänellä ei todellakaan olisi ollut varaa). Eli koita ostaa hänelle vaikka hieno kello, leijona -riipus tai joku muu pramea härpäke, niin ehkä saat jotain takaisinkin päin :)

Vierailija

Ostin poikaystävälleni lahjakortin, biljardia 5 kertaa tietyssä biljardinpeluubaarissa. Hän oli ilmoittanut biljardin kiinnostavan häntä ja olimme käyneet sitä pelaamassakin yhdessä. Hyödyllinen ja käytännöllinen lahja siis, eikö? Älkää te näsäviisaat romantiikanvastustajat siis vauhkoontuko turhaan nyt. Vastauksena tähän lahjan antamiseen sain, että "painu sinä vi****n sen lahjas kanssa". Se siitä sitten. Voisitteko loogiikan mestarit kertoa, millä ilveellä mies kuvittelee pitävänsä naisen jos ei voi osoittaa hyvää käytöstä?

Vierailija

Niin no teidän poikaystävät ostavat teille sentään lahjoja :D Minä en edes syntymäpäivälahjaa saanut. Vaikka olen koittanutkin vihjailla. Osittain oma vika kun en sano suoraan.. Mutta en halua pahoittaa poikaystäväni mieltä, kun hän jonkun verran herkkä on 

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat