Mies jätti. Ei rakastanut enää.

kapinallinen

Vähän taustatietoa aluksi, minä olen 21v ja mies 19v. Olimme n. 2 vuotta yhdessä ja tähän aikaan sisältyi kihloissa olo, kunnes erosimme mutta palasimme taas yhteen. Asuimme myös yhdessä puoli vuotta, mutta muutettiin takaisin vanhempiemme luokse.

Pari päivää sitten mies soitti illalla, en osannut aavistaa mitään, kaikki oli ok. Jonkun ajan kuluttua soitti uudestaan ja se puheli romahdutti maailmani.

Miehen oli hemmetin vaikea kertoa asia. Tässä se tiivistettynä:

Hän kertoi että ei rakasta enää minua. Eikä sittenkään pysty näin vakavaan vielä. Kunnollisia ja tarkempia syitä ei osannut sanoa. Kertoi kuitenkin, että oli jo muutaman kuukauden ajan tajunnut, ettei rakasta enää. Kuulemma ei ollut pokkaa kertoa aikasemmin tätä ja oli kusettanut minua vaan.

En tiennyt yhtään, että miehellä oli tuollaisia ajatuksia. Kaikki tuntui olevan aivan normaalisti, mies oli alkanut vihjailla taas kihloihin menosta ja olimme miettineet tulevaisuutta jonkin verran muutenkin, mm. yhteenmuuttoa taas.

Olen sanoinkuvaamattoman tyrmistynyt, surullinen, pettynyt, vihainen, ahdistunut ja rikki. Itkettää vaan kun en pysty hyväksymään asiaa.

Päällimmäisenä mielessä pyörii tietenkin, että miksi helvetissä hän ei voinu edes yhtään vihjailla että nyt tuntuu tältä ja tältä.. Mielestäni tuo on juuri pahin kaikista kun pitää vaan kulissia yllä vaikkei oikeasti rakastakaan enää. Vielä vähemmän ymmärrän tuon, että mies ei ollutkaan valmis näin vakavaan omien sanojensa mukaan.. Hyvähän se tässä vaiheessa on huomata..

Oon suoraan sanottuna aivan paskana ja oli pakko avautua täällä tästä. En ole varma miksi kirjotin tän tänne, mutta voittehan te nyt omia mielipiteitänne kertoa tästä tilanteesta, antaa vinkkejä miten nousen tästä ja jatkan elämää, lohduttaa, haukkua jne.

Kommentit (4)

Henne
Seuraa 
Liittynyt28.1.2011

Täytyy kyllä sanoa, että onpa miehesi lapsellinen! Kunnon parisuhteeseen kuuluu tunteiden jakaminen, mielestäni hänen olisi edes kohtuuden mielessä kertoa aiemmin, mitä tuntee. Olisitte saattaneet jopa voida keskustella asiasta ja miettiä ratkaisua. Tosi asia kuitenkin on, että rakastamaan ei voi pakottaa. Vaikka nyt tuntuu maailman kaatuvan, uskon, että sinun on parempi ilman häntä. Tiedän, tämä on kamala klisee :)

Erika88

Uskon, että sua itkettää nyt, ja tulee varmasti itkettämään vielä jonkun aikaa. Ero on aina kamala asia.

Mutta toisaalta. Koeta miettiä asiaa tältä kannalta: "Miksi itkisin miehen takia? Miehen, joka ei kuitenkaan rakastanut mua, vaikka oli vielä hetki sitten valmis kihlautumaan kanssani uudestaan?" Ehkä se auttaa.

Komppaan Henneä sanoissaan. Vaikka susta nyt tuntuu, ettet voi elää ilman häntä, niin.. Usko pois, kyllä voit! :) Kaltaisesi ihana nainen ei tarvitse elämäänsä exäsi kaltaista luuseria.

Vierailija

Mulla on sama tilanne paitsi että erottiin ystävinä. Mä oon kiitollinen entiselle et se kerto mulle kasvotusten että se haluaa olla sinkku vaikka ei se varmasti sille helppoa ollut. ollaan siis hyviä ystäviä vieläkin. me ehittiin seurustella yli 2 vuotta ja sanoin ku erottiin et jos sua alkaa kaduttaa ni kyl mä otan takas mutta nopeasti se selkeni mullekki että en mä sitä takas halua ottaa. Mä pääsin pahimmasta tuskasta yli ( erosta on aikaa n. 2 viikkoa) sillä että heti ekana siivosin huoneesta piiloon kaiken mikä muistuttaa mua meijän suhteesta, kielsin itteäni jäämästä sängynpohjalle, soitin aina jollekki ku alko masentaa, tein listan asioista joita haluan tehä, ostin uudet baarivaatteet ja mikä tärkeintä puhun aina ku tuntuu pahalta en jää koskaan harmittelemaan omassa pienessä päässäni. Huomenna ajattelin mennä kokeilemaan onneani baariin. en etsi mitään vakavaa mutta hauskanpitoa ei saa unohtaa! tsemppiä hirmusesti mä tiedän että tuntuu pahalta :))

Vierailija

Ymmärrän miestä, koska itse olen myös parisuhteessa (kihloissa) enkä rakasta miestäni enää niin paljoa kuin ennen... Kertominen jännittää.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat