"Miehiä kiinnostaa vain se kaunis kuori, ei mitä sen sisällä on!"

Tahdon kaiken!

Täähän on se yleisin mitä me naiset monesti valitetaan, että miehet on pinnallisia, mutta itse oon nyt onnistunut todellisilla naisten aivoilla laittamaan tämän vielä vaikeammaksi.

Tapasin miehen, jonka kanssa kaikki oli aluksi aika fyysistä, pervoa läppää, ei mitään syvällisiä aiheita ja hyvin ulkonäkökeskeistä, olin miehelle jotain aivan ihmeellistä, hän suorastaan ihmetteli ulkonäköni upeutta. Hän on myös itse aivan älyttömän komea, voisi sanoa melkein kauniiksi!

No tämä fyysisyys sai sitten hetkeksi jäädä, kun ajattelin, ettemme tietenkään menkkojen aikaan näe. Mutta väärässä olin, ei se miestä haitannutkaan ja pian näimmekin liki päivittäin menkkojenkin ajan alkaen puhumaan syvällisempiä asioita.

No menkat ovat olleet ja menneet, mutta siltikään ei olla siihen alkupäräisee palattu. Nyt tuntuu, että häntä kiinnostaa vain minun mielekäs persoonani. Käymme toistemme luona ja puhumme tuntikausia kaikesta mahdollisesta, mutta emme juuri edes pussaile ja ulkonäköni ei saa enää ollenkaa kehuja :( Olemme kyllä hyvin paljon lähekkäin, mutta siinä ei ole mitään eroottista vaan se on sellaista söpöä kuin teinejä oltais :D (Olemme molemmat +25v.) En tarvitse kehuja huonon itsetunnon takia, pidän itsekkin siitä miltä näytän (kuin myös persoonastani). Olemme kuitenkin tunteneet vasta viikkoja niin minusta on jotenkin kovin surullista, jos olemme jo nyt siinä "on itsestäänselvää, että toisen ulkonäkö mielyttää, joten miksi minun tarvitsisi sanoa sitä enää ääneen"-vaiheessa. Kehut on vain niin herkullisia!

Onko tosiaan liikaa pyytää, että vois saada molemmat? :D Olla upea persoona upeassa paketissa?

Sanokaa nyt pitäisikö minun olla vain hilijaa ja olla onnellinen, että tämä mies näkee minussa sen kaiken potentiaalin vai, kun sekin ajatus on mielessä käynyt, että hän saa sen fyysisyyden nyt jostain muualta?

Kommentit (1)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat