Joku miehen logiikka(ko)?

Vierailija

Seurustelin pari vuotta sitten pienen hetken Kallen kanssa. Suhde kaatui mustasukkaisuuteen Kallen puolelta. Minulla kun oli silloin yksi erittäin hyvä miespuolinen ystävä, jonka kanssa tykkäsin viettää aikaani. Lupasin kuitenkin, että voin pistää tämän miespuolisen ystäväni kanssa välit poikki, jos vain voidaan jatkaa. Ei voitu. Tämä pari vuotta on mennyt hieman enemmän tai vähemmän sovussa, oikeastaan ei olla oltu tekemisissä laisinkaan, kun Kalle on kantanut minulle kaunaa ilmeisesti tästä asiasta yhä edelleen. Välillä yritin sopua, mutta se ei kauan kestänyt. Tunteet ovat kuitenkin olleet koko ajan pienellä liekillä.

Tässä muutama viikko sitten rohkaistuin jossakin illavietossa ja menin kokeilemaan kepillä jäätä. No, meillähän juttu luisti taas aivan loistavasti. Valomerkki tuli, toivotin hyvät yöt ja suuntasin kotiinpäin. Kuitenkin, hän laittoi minulle viestiä kun olin lähtenyt ja siitä alkoi kova viestittely. Hän kehui minua, sanoi kuinka mukava olla taas väleissä ja tuli sydämiä ja muuta. Lähdin sitten yhtenä iltana viihteelle ja tapasin hänet, tiesi siis kyllä että olen alkoholia nauttinut. Käyttäydyin kuitenkin mielestäni hyvin, ehkä känniläisen tapaan hieman ärsyttävästi. Tämän illan jälkeen kaikki muuttui. Viestiä ei enää tullut ja jos jotain kyselin, niin hyvä kun vastauksen sain. Pahoittelin että olin humalassa edellisenä iltana, johon ihan normaalisti sanoi että ei se mitään. Ja mikään ei kuulemma vaivannut.

Miten yhtäkkiä tuollainen mielenmuutos voi tulla? Pidän hänestä oikeasti ja paljon, mutta mielestäni se en ollut minä joka mokasin. Yritin kaikkeni että tämä tällä kertaa toimisi. Nyt ollaan taas vihaväleissä, ilmeisesti. Poistin numeron ja kaikki etten vain vahingossakaan herraa häiritse. Mitä mieltä olette? Anteeksi mahdoton teksi.

Kommentit (2)

Vierailija

Kuullostaisi siltä, että mies muisti taas vanhat kaunansa ja suuttui. Toisaalta mulla on myös teoria mikä voi kuullostaa omituiselta, mutta sekin voi olla:

Mä olen hyvin vaikea ihminen pari- ja ihmissuhteissa, mutta se on joskus myös ihmiskohtaista miten käytökseni muuttuu. Melko usein miesten kanssa kun ovat välit viilenneet, syystä tai toisesta, olen jäänyt kaipaamaan siitä huolimatta, että olen nä häntäheikit heittänyt pois elämästäni. Kun lopulta käy niin kuin itse kuvailit ja tulemme taas toimeen ja kaiken pitäisi olla hyvin, ääretön kaipaukseni ja ikävöintini tyssääkin siihen, kun uudelleen lämpeämisen alkujännitys on kadonnut. Totean vain catcha ja unohdan miehen tahtomattani. Se on vähän kuin metsästystä, ja kun saalis on varmasti nalkissa, kipitän metsästämään jo uutta. Kylmää, mutta usein se on johtunut siitä, ettemme vain oikeasti edes sovi yhteen ja kaipaus onkin ollut mielikuvitukseen perustuvaa.

Oikeasti haluaisin lohduttaa, enkä masentaa, joten edellä oleva teksti on aika kyynistä siihen nähden. Voihan tietysti olla, että tämä Kalle on vain asteen verran idiootimpi ja pelasti sinut itseltään. Mistä edes tietää, miten kova pleijeri se on itse? Entä jos se projisoi omat käytösmallinsa sunhun, koska toi käytös kuullostaa aika tasapainottoman ihmisen (ja kypsymättömän ihmisen) käytökseltä. Mistä voi edes tietää, onko Kallella menoa jonkun kolmannen osapuolen kanssa ja se feidasi sut nyt siksi koska siellä suunnalla on meneillään jotain muuta?

Syitä voi siis olla monia, ja et välttämättä koskaan sitä saa tietää, mitä siellä oikeasti on taustalla, joten älä jää sitä miettimään vaan jatka matkaa.

Vierailija

Kiitos mahtavasta vastauksestasi!

Mitään kun ei todellakaan voi tietää ja minusta on kamalaa, että tämä jää taas näin. Ilmeisesti kahdessa vuodessa hän ei ollut senkään vertaa kypsynyt, että olisi oppinut kertomaan minulle, mikä on vialla. Nytkin kun pistin sitten vain viestin, että olisit voinut kertoa ettet ole kiinnostunut, niin en saanut edes vastausta. Ikääkin miehellä on jo sen verran, että ei tuota oikein voi minkään nuoruuden tyhmyyden piikkiinkään laittaa. Mielestäni ei ole mikään pleijeri, mutta mistä sitäkään enää tietää, en uskalla olla varma mistään. Toivotaan että teki todellakin hyvän työn ja pelasti minut itseltään.

Olisikohan mitään muuta tehtävissä kuin jatkaa elämää eteenpäin?

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat