Muita yksinäisiä?

Vierailija

Päätimme mieheni kanssa molemmat hakea opiskelemaan entiseen asuinkaupunkiini. Kävi sitten niin, että mieheni sai koulupaikan ja minä en päässyt minnekään. Muutimme tietysti miehen opiskelujen takia ja aluksi olin innoissani vanhaan asuinkaupunkiini paluusta. Harmikseni kuitenkin suurin osa parhaista ystävistäni on muuttanut täältä jonnekin kauas muualle ja jäljelle jääneiden kanssa olen jo niin pahasti erkaantunut. En aluksi välittänyt asiasta sen kummemmin, mutta nyt kun miehen koulu alkoi, minua on ruvennut todella ahdistamaan. Olen tietysti iloinen hänen puolestaan kun hän saa opiskella ja tutustuu uusiin ihmisiin joka päivä, mutta tunnen silti valtavaa kateutta kun itse vain mätänen kotona yksinäisenä kotirouvana. Mieheni on luvannut tutustuttaa minutkin uusiin ystäviinsä, mikäli sellaisia löytää ja se on oikein mukavaa, mutta minua ahdistaa silti suunnattomasti kun tunnen olevani miehestäni sosiaalisesti riippuvainen.

Vanhoihin kaverihin olen yrittänyt olla yhteydessä mutta heillä näyttää olevan ihan uudet kuviot, eivätkä he näytä olevan enää kiinnostuneita minusta. Viihdyn kyllä hyvin itseksenikin, mutta olisi mukavaa edes joskus voida käydä esim. kahvilla, lenkillä, shoppailemassa yms. jonkun muunkin kuin mieheni kanssa. Ja tietysti olisi ihanaa joskus päästä jossain tyttöporukassa baariinkiin tuulettumaan. Tunnen häpeää ja huonoa omatuntoa ollessani miehelleni salaa niin kateellinen.

Muita vastaavanlaisessa tilanteessa olevia/olleita??

Kiitos kun sain avautua

Kommentit (1)

Vierailija

** Ei minulle olisi niinkään väliksi päästä tyttöporukassa baariin, vaan tarkoitin lähinnä että olisi omiakin kavereita joita pyytää kanssani juhlimaan vaikka mieskin olisi mukana.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat