Aina yksin

Shattered Glass

Hei kaikki lukijat! Kaipailisin juttuseuraa ja neuvoja.

Minusta tuntuu välillä että olen jotenkin outo. Täytin juuri 20, enkä ole ikinä seurustellut vakavasti. Itseäni asia ei ole ikinä vaivannut, mutta kaikki muut ympärilläni asuvat (tai ovat muuttamassa yhteen) poikaystäviensä kanssa. Tuntuu että minua katsotaan kieroon kun olen aina vain sinkku. Haluaisin kyllä poikaystävän, mutten osaa luottaa miehiin. Aina kun olen "seurustellut" (huom teininä, noin 16v), juttu on ehtinyt loppua jo ennen kuin alkoikaan. En vain enää luota siihen että joku pysyisi rinnallani vaikka tapahtuisi mitä. Ajattelen että on parempi olla yksin, niin ei joudu pettymään.

Miten voisin muuttaa ajattelutapaani? Onko kellään muulla samanlaisia kokemuksia tai ajatuksia?

Kommentit (6)

jennnnnni

Nokka pystyyn nyt! Olet vasta 20 vuotias! 23 vuotias kaverini laahusti muutama vuosi sitten sitten samanlaisella asenteella (tuskin luotti edes itseensä), vaikka kuinka toitotin "kyllä se sieltä, kun vähiten oottaa".. Noh, tänä päivänä kaveri asuu saman katon alla rakastamansa miehen kanssa (jonka bongasi baarista joskus), ostivat rivitalon päädyn ja menivät kihloihin..

Emmi

Miksi sinun pitäisi seurustella? Älä muuta itseäsi ystäviesi takia!

Yksi parhaista ystävistäni on "ikisinkku" ja minusta hän on aivan parasta seuraa - hän ei koskaan peru yhteisiä menojamme perustaen seurustelukumppanin kanssa olemiseen ja hän on ainavalmis lähtemään kanssani minne vaan, koska hänellä ei ole mitään sitoumuksia.

Hanna

Tiedän täysin tunteen. Itselläni on mennyt hieman luotto miehiin ja kukaan ei tunnu sitä ymmärtävän. 90% ystävistäni ovat saaneet lapsia ja/tai menneet naimisiin. Minä olen se sinkku kaveriporukassa ja aina nalkutetaan siitä kuinka olen muka vain liian nirso ja keksin miehistä jotain vikaa vaikkei heissä sitä olisi.

Todellisuudessa kyllä haluaisin löytää sen elämäni miehen ja alkaa itsekkin perustamaan perhettä, mutta se kun on jäänyt aina parisuhteissa itkemään ja suremaan ja no kaikki ovat menneet päin seiniä. Ei ole kauhean helppo enään luottaa kehenkään. Tuntuu kuin ei yhteenkään lauseeseen voisi oikein luottaa.

Kavereille vaikka kuinka sitä yrittäisin selittää he eivät tunnu sitä tajuavan. Joko eivät oikeesti ymmärrä taikka sitten eivät jaksa piitata.

(:

itselläni oli ennen samanlainen tunne, olin teini ja oli poikaystäviä jotka vaihtuivat tiuhaan tahtiin koska ei koskaan kestänyt max3 viikkoa pidempään... olen 19 ja nyt olen seurustellut yli 3 vuotta+ asumme yhessä:) ikää on turha miettiä,kyllä se joku tietty tulee jossain vaiheessa eteen jonka kanssa voi jakaa asiat ja huomaakin asioitten kehittyvän vakavammaksi.

B.Jas
Emmi

Miksi sinun pitäisi seurustella? Älä muuta itseäsi ystäviesi takia!

Yksi parhaista ystävistäni on "ikisinkku" ja minusta hän on aivan parasta seuraa - hän ei koskaan peru yhteisiä menojamme perustaen seurustelukumppanin kanssa olemiseen ja hän on ainavalmis lähtemään kanssani minne vaan, koska hänellä ei ole mitään sitoumuksia.

Kuulosti minun korvaan tosi paskamaiselta. Perutko sinä menojasi joskus hänen takiaan?

(Olen 20v. En ole ikinä seurustellut.) Ja minä olen aina se, joka on toisena. Eli kun mulla tekee mieli lähteä esim baariin, niin ei, kaikilla kaverit viettävät iltaa poikaystäviensä kanssa. Ja mitä minä teen? Istun yksin kotona syöden kaikkea paskaa.. Sori tää vuodatus, mutta mulla vaan vituttaa...

Toivottavasti sä olet joskus valmis lähtemään minne vaan, kun hän pyytää.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat