Susi yrittää ymmärtää kumppanuutta

Sakke

Hei te kauniimman sukupuolen edustajat. Tunnen olevani susi lampaan vaatteissa - minut erottaa vain, etten yritä naamioitua. Päätin niin sanotusti ottaa härkää sarvista ja keskittyä nyt aivan kunnolla seurusteluun, rakkauteen ja sen sellaisiin kysymyksiin. 

Olen siis noin 22-vuotias mies. Minua ei ole juurikaan aiemmin seurusteleminen kiinnostanut, sillä olen keskittänyt elämäni aivan muihin asioihin. Kaverini kyllä pariutuivat jo yläasteikäisenä, mutta itse olen pitänyt sitä jopa turhana. Kyllä itsekin huomaan, että minuakin kohtaan oli vetoa noihin aikoihin sieltä vastakkaisen sukupuolen suunnalta, mutta enhän minä siitä mitään silloin ymmärtänyt. Itse kypsyin varmaankin henkisesti hitaammin kuin muut: päätin vasta paljon yläasteen jälkeen, mitä haluan tehdä elämälläni. Tähän päivään asti olen viihtynyt täysin omissa oloissani, toki minulla kavereitakin on. Tykkään pohdiskella asioita sisälläni, ja minun on joskus vaikea luottaa sisäisiä ajatuksiani muille. Olen introvertti, mutta en mikään hyssykkä. Näiden kahden erottaminen on ihmisillä joskus hankalaa.

Eräs päivä kuitenkin havahduin lopulta ja ymmärsin, mitä haluan ja mihin olen menossa. Nyt haluaisin jakaa ajatukseni toisen henkilön, kumppanin, kanssa. En edelleenkään kaipaa suoranaisesti seksiä saatika yhdenillan juttuja. Kaipaan ennemmin läheisyyttä, rakkautta ja luottamusta, sitä mitä kumppanuus pohjimmiltaan on. Tietenkin ajatukset väistämättä harhautuvat epäilyihin, olenko jo myöhästänyt tästä junasta ja täysin kömpelö tällä osa-alueella. En kuitenkaan usko, että kumppanuudessa on mitään opettelua tai harjaantumista - luullakseni se tulee luonnostaan. Toki tottumista se vaatii, mutta ei sekään mikään huono asia ole. 

Viime aikoina mediassa on roudittu juuri neitsyyttä ja parinvalintaan liittyviä asioita, ehkä se sai minut kirjoittamaankin tämän viestin alunperin. Lainaankin tähän erään sosiologin näkemystä: "Tavallisia kilttejä miehiä ei halua enää kukaan, mistä syystä he kärsivät eniten". Tunnen olevani "tavallinen kiltti mies", joka kunnioittaa perinteistä kumppanuutta ja läheisyyttä, mutta ennen kaikkea molemminpuolista kunnioitusta. Haluan lopettaa tämän viestin kysymykseen: onko olemassa naisia, jotka kunnioittavat perinteistä kumppanuutta ja ennen kaikkea näitä kilttejä miehiä? Ja missä ihmeestä näihin naisiin voisi tutustua? En usko, että ainakaan ympäripäissään baarissa. Loogisesti voitaisiin ajatella, että tuskin kukaan täysin epäluotettavaa isää lapsilleen tai muuta vastaavaa haluaa. 

Aivan lopuksi vielä, kun se kumminkin kaikilla pyörii päässä, en, en ole ylipainoinen tai muutenkaan nörtiksi tituleerattu. :) Tämä on vain minun jään kokeilu kepillä, missä ei ole mitään patoutuneita ongelmia tai muitakaan itsetuntokysymyksiä. 

Kommentit (4)

Vierailija

Toki on olemassa, ja jopa sinun ikäluokkaasi :D Itse ainakin laskisin itseni tällaisiin tyyppeihin, ja minusta on puolestaan aika usein tuntunut että miehissä ei tällaisia löydy. Kunnes puolitoista vuotta sitten tapasin nykyisen avomieheni, yllätysyllätys baarissa jopa :D Silmät auki vaan joka paikassa, ja kyllä me kumppanuutta kaipaavatkin halutaan joskus pitää hauskaa, eli käydään viihteellä (tosin ei yleensä olla ympäripäissämme) ;)

satu

Heh, itse olen miettinyt missä tuollaiset miehet ovat?? Olen tavannut vain miehiä, joilla on tasan yksi asia mielessä ja vähän kun käy vakavimmista asioista puhumaan, juostaan karkuun. En ole mikään baarissaviihtyjä ja naisvaltaisella alalla töissä ei juuri miehiä näe. Suomalaisilla ei tapana ole kadulla morjestella vaikka vastaantulija olisikin kivannäköinen. :) Tosin ehkä leimaisin tällaisen miehen tyrkyksi muutenkin... Naimisiin meneminen varmasti on monella seurustelun päämääränä, mutta jostain se on aloitettava eikä olettaa, että se ensimmäinen on se oikea. Kyllä moni nainen arvostaa älykkäitä keskusteluja ja luotettavaa seuraa. Sanoit, että olet kypsynyt henkisesti hitaammin. Tekstin perusteella ainakin vaikuttaa, että olet paljon kypsempi kuin monet ikäisesi. :) Silmät auki vaan kaikkialla ja kyllä sieltä se samanhenkinen ihminen vielä löytyy. :) Ei tuossa iässä vielä mitään perheitä tarvi perustella ja monelle ikäisellesi seurustelu on vain tuota läheisyyden kaipuun täyttämistä, eikä mitään syvempää kumppanuutta.

vanessa

Vautsi mikä teksti,hurmasit mut!

Ja minun vastaukseni: Kyllä on olemassa. Baareissa, muttei ympäripäissään, harrastuksissa,kirjastoissa,ruokakaupoissa,kesäjuhlissa,kavereiden kautta. 

Tee kaikkea mukavaa kavereiden kanssa ja menkää vaikka juhannuspippaloihin, varmasti siellä löytyy joku samanhenkinen:)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat