Ylioppilastutkinto - Työ ja opiskelu

kissakala

Jos on 3-vuotinen ammatillinen tutkinto suoritettuna niin saa osallistua ylioppilaskokeeseen vaikka ei olisi käynyt yhtään lukion kurssia. Jos on 2-vuotinen ammatillinen tutkinto niin tarvitsee käydä 2 kurssia kustakin aineesta, jonka aikoo kirjoittaa. Ja tämän tiedän ihan omasta henkilökohtaisesta kokemuksesta.

Lisäksi jos on 2-vuotinen ammatillinen tutkinto voit hakea ammattikorkeakouluun opiskelemaan vain jatkoa sille samalle alalle ja jos sinulla on 3-vuotinen tutkinto voit hakea mille alalle tahansa. Ammattikorkeakouluissa, kun opiskellaan esim. insinööriksi, luokat yleensä jaetaan lukiopohjaisiin ja ammattikoulupohjaisiin. Ammattikoulupohjaisilla on enemmän matematiikkaa ensimmäisenä vuonna ja ehkä vähän myös enemmän kieliä ja lukiopohjaisilla enemmän ammattiin liittyviä kurssejä. Ongelmia syntyy siitä, kun ammattikoulupohjaisella puolella on sellaisia opiskelijoita, jotka eivät koskaan ole opiskelleet alaa, mutta heitä ei voi lukiopuolellekaan laittaa kun eivät ole lukiota käyneet. Siinä sitten pitää yrittää käydä sekä lukio että amispuolelta tulleiden "lisäkurssit" tai pikemminkin tietojen/taitojen "tasauskurssit".

Ja jopa lukion lyhyt matematiikka on huomattavasti vaikeampaa kuin ammattikoulun matikka. Ammattikoulun matikka on pelkkää yläasteen kertausta.
Suurinpiirtein kaikki kielten eli ruotsin ja englannin kielioppi käydään läpi yläasteen aikana. Lukio on sitä, että laajennetaan sanavarastoa ja kehitetään lauseenmuodostusta ja kuullunymmärtämistä, kirjoitetaan esseitä ym.

Sivut

Kommentit (26)

Mariel

Miten on mahdollista ettet ole lukenut ruotsia? Sehän on pakko aloittaa viimeistään yläasteella.

Lukiossa aika paljon riippuu omasta motivaatiosta, kannattaa miettiä, miksi peruskoulu ei mennyt hyvin ja olisiko pystynyt parempaan. Tietty se suunnilleen 7 keskiarvo päättötodistuksesta mitä useimpiin lukioihin vaaditaan kertoo jo, että jonkinlaiset edellytykset opiskeluun on. Kertaaminen on aina hyvä asia, mutta lukion kursseilla myös kerrataan vähän peruskoulussa opittua.

xaz
Mariel
peruskouluissa on myös valtavasti eroja

no todellaki! :shock:
ja vaikka sanotaan et pienissä kyläkouluissa ois parempi opetustaso ku isoissa kouluissa joissa on useita kymmeniä oppilaita luokassa (kai niilläki jotku säännökset on nykyään..), niin eipä sekään pidä paikaansa.

En ikää oppinu ruotsista ku perusalkeet enkä niitäkän kunnolla, koska opetus oli mitä oli, eli mitätöntä. Lukion ruotsista selvisin nelosilla ja vitosilla kaikki pakolliset läpi, vaikka kävin kertauskurssinki :roll:

edit.
Sori ot :P

Cosmic angel

Tämä menee vähänsivuun aiheesta, mutta miten te lukion käyneet arvelisitte, kuinka hyvin sellainen pärjää lukiossa, joka ei ole koskaan Ruotsia lukenut ja muissa oppiaineissa ei peruskoulussa tullut erityisemmin loistavia tuloksia? Että olisiko tällaisessa tilanteessa hyvä käydä ainakin kertaamassa vanhaa vaikka kansalaisopiston kursseilla? :) Kiits!

Mariel

peruskouluissa on myös valtavasti eroja, eli eivät tosiaan ihan verrannollisia. haute millasilla tavoitteilla ajattelit suunnata kohti yo-tutkintoa?

Mirtelli

Sain lukiossa jopa parempia arvosanoja kuin yläasteella. Ei tosin mullistavia muutoksia, mutta ei noi yläaste arvosanat ihan suoraan verrannollisia ole. kyllähän se oma motivaatio eniten merkitsee.

Kepatäti
Mimia
Kepatäti
Itse kaksoistutkinnon suorittaneena voisin todeta, että ei ne lukion englannin, ruotsin, äidinkielen tunnit olleet sen haastavampia kuin ammattipuolen vastaavat (eikä mielestäni eroa yläasteeseenkaan oikeastaan ole).

:shock: Olet varmasti todella hyvä kielissä, sillä ainakin minusta meidän lukiossa kielten opiskelu ihan eri tasoa kun yläasteella. Ja eikös nuo lukionkurssit ole aikahyvin verrattavissa muiden lukioiden kursseihin.

En mitenkään erityisen vahva. Tai englannin kanssa ei ole ongelmia, mutta ruotsi ontuu kuitenkin jonkun verran, jotain sellasta keskitasoa olen siinä. Äikkä taas on mielestäni enemmän vähän sellainen aine, jossa joko osaat tai et osaa, sitä ei mielestäni oikein kunnolla voi oppia (siis aineen kirjoitusta jne. toki kielioppia pystyy).

Englannista ei tuu mieleeni kuin muutama lähinnä "hienosäätö" -juttu jonka opettelimme uutena asiana, ruotsissa taisi tulla jotain vähän isompaakin, mutta pääasiallisesti mun mielestä isoa eroa ei ollut. Sanasto toki vaikeampaa kuin yläasteella ja tahti hieman nopeampi. Mutta etenkin viimeiset kurssithan on sitten jo ihan puhtaasti aiempien kurssien kertausta vaan.

Matikka oli itselle ainut aine, jossa eron yläasteeseen tosiaan näki.

Ei sillä, kyllä mullakin (ruotsin)numerot tippu lukiossa verrattuna yläasteeseen. Mutta siihen on kyllä varmastikin syynä yleinen kiinnostuksen puute kuin vaikeustason kasvaminen.

Ja tokikin lukiokurssien vaikeuteen/ylioppilaskokeiden vaikeuteen vaikuttaa myös paljon tavoitteetkin ja toisaalta myös sitten ne pohjat, jotka sieltä yläasteelta on.

Jotkut ei pärjää vaikka tekis mitä ja jotkut pärjää tekemättä mitään. Henkilökohtaiset erot ne tässä merkitsee.

Mimia
Kepatäti
Itse kaksoistutkinnon suorittaneena voisin todeta, että ei ne lukion englannin, ruotsin, äidinkielen tunnit olleet sen haastavampia kuin ammattipuolen vastaavat (eikä mielestäni eroa yläasteeseenkaan oikeastaan ole).

:shock: Olet varmasti todella hyvä kielissä, sillä ainakin minusta meidän lukiossa kielten opiskelu ihan eri tasoa kun yläasteella. Ja eikös nuo lukionkurssit ole aikahyvin verrattavissa muiden lukioiden kursseihin.

Kepatäti

Samaan aikaan kun suorittaa ammattitutkinnon ei tarvitse suorittaa niitä 75 kurssia vaan ne 75 viisikurssia tulevat niistä ammattipuolen kursseista.

Käytännössä kuka tahansa ammattikoulussa oleva pystyy osallistumaan yliopilaskokeisiin ja ne hyväksytysti suoritettuaan valmistumaan ylioppilaaksi samalla kun valmistuu ammattiinsa.

Itse kaksoistutkinnon suorittaneena voisin todeta, että ei ne lukion englannin, ruotsin, äidinkielen tunnit olleet sen haastavampia kuin ammattipuolen vastaavat (eikä mielestäni eroa yläasteeseenkaan oikeastaan ole). Matikan kanssa haastetta tulee enemmän kuin ammattipuolella, mutta ei sekään mikään mahdoton haaste ole. Toki näissä pitää huomioida myös henkilökohtaiset erot.

Itse en tosin oikein ymmärrä, miten meinasit kurssit suorittaa nyt vasta jos jo kolmannelle olet menossa?

Mirre
Mariel
eikö lakkia varten tarvita nykyään lukion hyväksyttyä suorittamista? :shock:

samaa mieltä, ylioppilaaksi ei pääse jos ei oo väh. 75 kurssia suoritettu. ja aineista, jotka haluaa kirjoittaa on oltava vähintään kaikki pakolliset kurssit tai valinnaisen aineen ollessa kyseessä vähintää yksi kurssi suoritettuna.
Mutta on lukio rankka koulu, ihan oikeasti! sitähän sanotaan kaikista rankimmaksi kouluksi. mutta jos on innostusta ja jaksamista panostaa nii siitä vaan :)

gollum

Niin munkin mielestä... Se 75 kurssia siis vähintään sisältäen kaikki pakolliset. Lukiossa pärjää kyllä hyvin jos on motivaatiota. Jos ei niin sit kyl hyvinki voi numerot olla siellä 6-7 luona. Mut jos siis jaksaa olla kursseilla hereillä niin kiitettävätkään ei oo mikään mahdottomuus, vaikkei siis oiskaan mikään huippu ollut peruskoulussa.

Zixa

Mua kans opo kauheesti varoitteli ennen lukiota, että samalla työmääräällä millä peruskoulussa on vetäny ysejä, saa lukiossa tyytyä 3-4 numeron tiputukseen eli 5-6. Mieti siitä sitten.

marimma

Peruskoulun matikalla jonka arvosana on ollu jonkun 7 tai 8 selviää amiksessa loistavasti ja saa yleensä nelosia tai vitosia (asteikko 1-5). Mutta Lukiossa monesti käy niin että numero tippuu kutoseen (asteikko 4-10).

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat