Vesi raportti. - Ihmiset ja ilmiöt

mailis nuutinen

Pyhäjoki 4.4.2009

Ydinvoimala ja vesi

Ydinvoimala on riippuvainen puhtaasta vedestä. Suomen ydinvoimalat on
sijoitettu meren rannalle. Niiden jäähdytystä varten johdetaan voimalan läpi puhdas merivesi ja se päästetään n. 12 astetta kuumempana takaisin mereen taukoamatta. Jäähdytyssysteemi on avoin merivesipiiri (Once-through). Uutta vettä otetaan noin 50 kuutiometriä sekunnissa per tuhannen megawatin laitos.

Noin yhden Hudöfjärdenin[1] verran vesimassaa viikossa kulkee Loviisan
ydinvoimalan läpi sen jäähdyttämiseen. Vesi päästetään mereen
Hästholmsfjärdenin puolella. Kuuma vesiplyymi liikkuu sieltä vesivirran
mukana länteen[2]. Voimalateollisuus käyttää n. 80 % kaikesta kaikkien
teollisuuslajien käyttämästä jäähdytysvedestä. Vuonna 1974 oli todettu
once-through-systeemin olevan kestämätön USA:ssa[3]. Vedenpulan takia alettiin 1950-luvulla mm. Isossa-Britanniassa kylmentää ydinvoimalat konkaavien jäähdytystornien avulla.

Puhdas merivesi ja puhdas ilma on laskelmoivasti käytetty hyväksi
ydinvoimaloiden normaalitoiminnan radioaktiivisten ja kemiallisten päästöjen
laimentamiseen. Mereen päästetään mm. tritium, radioaktiivinen vety H3, joka
sekoittuu, muodostuu tritioitu vesi. Päästöplyymi mereen sisältää 137Cs,
134Cs, 131 I, 58Co ja aktivoituja korroosioaineita kuten 51Ch and 51Mn.
Ilmaan päästetään piipun kautta mm. tritiumhöyryä, jalokaasuja, 133Xe,
aktivoituja kaasuja, 41Ar, 14C, 16N, 35S. Biosidit, pesuaineet, kloori ja
muita kemiallisia myrkkyjä korroosiokontrolliin ja mikroeliöiden poistoon
huuhtoutuu myös mereen. Tritium on mahdoton eristää, se käyttäytyy kuin
vesimolekyyli ja imeytyy kuten vesi eliöstöön.

Ydinvoimaloiden lämpöpäästöt (thermal pollution) ilmaan ja veteen ovat kaksi
kolmasosa niiden kokonaisenergiasta. Ydinvoima on sen lämminvesipäästöjen
johdosta osasyynä maapallon lämpenemiselle. Suomen ydinvoimalat päästävät
runsaat 40 miljardia kWh/vuosi lämminvettä mereen, Ruotsin ydinvoimalat
päästävät 130 miljardia kWh/vuosi energiaa mereen.[4]

Italialaiset tutkijat[5] arvioivat 1970-luvulla, että kuuma päästövesiplyymi
(hot plume) vähentää veden hapensisältöä, lisää leväntuotantoa ja aiheuttaa
eliöhaittoja ja -kuolemia.

Pohjoismaissa tuhlataan arvokkaat vesivaramme, kuten Itämeren,
ydinvoimaloiden jäähdyttämiseen. Ydinvoimaloista aiheutunut vesien
saastuminen sekä eliöiden ja kalojen tuhot oli asiantuntijoiden tiedossa
1970-luvulla. Mekaaniset vauriot eliöille veden oton ja poistoveden
yhteydessä sekä itse voimalan putkistossa, missä vesi liikkuu nopeasti, ovat
huomattavat.[6] Merten sedimentit saastuvat, villikalatalous kärsii. Tämä on
pitkään ollut Loviisan kalastajien tiedossa. Villikalojen menetykset on
pyritty korjaamaan ydinvoimayhteiskunnan suosimien kalaviljelmien keinoin.

Metsien tuhot ydinvoimaloiden ympäri tutkinut saksalainen professori Günther
Reichelt totesi 1985 teoksessaan Waldschäden durch Radioaktivität, että
ydinvoimaloiden ympärillä tuotettu rutiiniomainen päästöplyymi ilmaan
aiheuttaa suurimmat metsien neulaskadot ydinvoimaloiden pääilmansuunnassa.

Gerd Söderholm

JOURNALISTS FOR RENEWABLES

gerd.soderholm(at)gmail.com

käännä
Kuva 2.: Merieläinten kulku voimalan läpi

KUVA 2. Sähköä tuottava höyryvoimala, jonka jäähdytyssysteemiin on piirretty
höyryyntymiskohdat sekä oletettu altistus ajassa ja lämpötiloissa, johon
joutuvat ne eliöt jotka ajautuvat jäähdytyssysteemiin. (Modified according
to Adams (65); and Biological Aspects of thermal Pollution. I. Entrainment
and Discharge Canal Effects. C.C. Coutant (47). Copyright CRC Press Inc.)

(Lähde: Miller, D. C., Beck, A. D., Development And Application Of Criteria
For Marine Cooling Waters, s. 639-657, teoksessa Environmental Effects of
Cooling systems at Nuclear Power Plants. Sivu 649.

D.C. Miller ja A.D. Beck, Environmental Protection Agency, National Marine
Water Quality Laboratory, Narragansett, Rhode Island, United States of
America.)

--------------------------------------------------------------------------------

[1] Ulkosaariston kartta. Liite.

[2] Börje Anderssonin plyymikartta. Liite.

[3] W.G. Belter, Management of Waste Heat at Nuclear Power Stations, its
Possible Impact on the Environment, and Possibilities of its Economic Use.,
United States Atomic Energy Commission, Washington , D.C. USA, s. 3-23;
Environmental Effects of Cooling Systems at Nuclear Power Plants. IAEA,
Vienna, 1975. 828 s.

[4] Bo Nordell, Luleå tekniska universitet. Energi och Miljö 2008.

[5] Environmental Effects... s. 659-673

[6] Kuva: Merieläinten kulku voimalan läpi, Env. Effects of Cool Syst at
NPPs. IAEA, Vienna, 1975, s. 649. 8)

Kommentit (2)

mailis nuutinen

Jo on IHME jossei ala kelpaamaan!

No kattellaan, kattellaan onko täällä kelpavia kommentteja muut kuin Helsingin metron aikataulut. .

Niin ja tietysti halu rakentaa maahamme vähintään sata ydinhirviötä.

Kunhan vaan vähintään 300km päähän Helsingistä. Ettei vaan maharikkaitten turvailluusiota rikoen heidän tonteille!

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat