Loukussa - Ihmiset ja ilmiöt

nelffi

Hmm,mistähän tässä alottais..elämä tuntuu nykyään pelkiltä ongelmien isolta kasalta, ilman pakotietä.
Toukokuussa muutettiin mutsin ja isäpuolen kanssa 16 km päähän keskustasta uudelle asuinalueelle jossa ei ole oikein mitään.. (paitsi käärmeitä joita pelkään). Eli tässä paikassa jota nyt pitäisi siis sanoa kodiksi, ei ole siis minulle mitään, en edes koskaan halunnut muuttaa sinne, oma taloudellinen tilanteeni ei vaan sallinut muuttoa omaan asuntoon, eikä oikeastaan salli vieläkään ("palkkani" on n.100 e kuussa)..
Ainoa hengitysrakoni on poikaystäväni koti (sekin hiukan kaukana kaikesta,mutta viihdyn siellä), jossa olenkin viettänyt kevään aikana melkei enemmän aikaa kuin "kotonani". Nyt vain on alkanut tuntua,etten voi aina sielläkään majailla, mutta "kotoani" en pääse mihinkään, siellä ei ole minulle mitään ja äitini ahdistaa minua.
Tässä tapauksessahan muutto pois kotoa olisi loistava ratkaisu,mutta en ole saanut mistään töitä vieläkään.. Tuntuu uskomattomalta etten kelpaa kenellekään..olen ahkera ja motivaatiosta ei ainakaan ole pulaa..usein tekisi mieli luovuttaa :(
Olen rekisteröitynyt alueen jokaiseen vuokratyövoimanvälitystoimistoon (sanahirviö :) ), ja useassa käynyt haastattelussakin,mutta mitään ei kuulu.. tällä viikolla olen soittanut moneen työpaikkaan, mutta yllätys yllätys, juuri hakemani paikka on jo täytetty jne.. Eli rahaa en siis ainakaan vielä tule saamaan mistään muuttoa varten.
Olen ehdottanut poikaystävälleni muuttoa yhteen,mutta tässäkin tulee raha vastaan: kummallakaan ei sitä ole, eikä työpaikkaa näkösälläkään :( tätä tilannetta on nyt jatkunut jo useampi kuukausi,muttei mitään reittiä ulos ole näkyvissä, ja nyt alkaa usko ja varmaan henkinen terveyskin mennä.. tekisi mieli vain luovuttaa.. miksi kaiken pitää olla niin vaikeaa :(

Kommentit (6)

DemonOfTheDay

ei tohon nyt oikein auta muu kuin ettiä se työpaikka EIKÄ SAA LUOVUTTAA! jos sä tosissaan haluat omaan kämppään niin varmasti se onnistuu jossain vaiheessa..minkä ikäinen olet?voithan ilmottautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi. sieltä niillä YLEENSÄ on velvollisuus ohjata sut työhön viim. 3kk kuluttua...paitsi jos olet opiskelija niin se ei kai sillon onnistu tai ainakaan ei ole niin helppoa. Jos olet täysi-ikäinen etkä opiskelija niin voit mennä esim sossuun täyttämään toimeentulotukihakemuksen..ja kelalta voi käydä kyselemässä asumistukea...mutta nämä saa yleensä vain jos on täysi-ikäinen tai alaikäisenä voi jotenkin näyttää ettei voi asua kotona.

Töitä ei välttämättä kovin helposti saa jos vaan odottelee että josko ne sieltä välitysfirmasta soittelis. sä voit soittaa niille että "joko sitä työtä saa prkl" tai mennä kyselemään kaupoista, liikkeistä yms., lähetellä CVtä joka paikkaan ja siivoushommia yleensä saa jos on valmis tekemään..työpaikkoja löytyy todella paljon www.mol.fi ja varsinkin jos laitat paikkavahdin niin saat sähköpostilla päivittäin uusia työpaikkailmoituksia haluamaltasi alueelta...

ja sitten vaan urheasti kyselemään..eläkä luovuta, kyllä luulis työtä löytyvän jos vaan jaksaa/haluaa tehdä! (tai ainakin pitäis :roll: )

nelffi

Heh,niinhän sitä _luulis_ löytyvän...
oon tosiaan täysikäinen, en tällä hetkellä opiskelija,mutten työtönkään koska satunnaisesti puhelinhommia teen,eli en oo ihan varma voiko työkkäri sitten auttaa kun en ihan työtönkään oo..en tiiä...
Heh, ja en tosiaan "vaan oottele" että ne sieltä soittelis, kyllä soittelen ja mailaan ja kyselen ihan koko ajan. Kun on rajallisesti työkokemusta eikä mitään ammatillista koulutusta ni aika heikolta näyttää kyllä :(
Eli seuraan kyllä mol.fi -sivuja joka päivä ja työpaikkojen perään soittelen. tänäänkin taas tuli tuttu vastaus "paikka meni jo", kun työn perään soittelin.
Se olis pikkusen eri tilanne ehkä jos oisin ihan muutama päivä sitten alottanu työnhaun,mutta tätä on ny jatkunu monta kuukautta...tuntuu tosi ahdistavalta elää tässä tilanteessa ku mitää ulospääsyä ei ole :(
että joutuu joka päivä miettimää että mihin menisin yöks tai mitä musta ajatellaa jos meen poikaystävän kotii (taas) jne..
"Kotona" menee aika netissä jumittaessa ja itkiessä tätä tilannetta..mutsi ei ymmärrä eikä tue/ puhu mun kanssa tästä tilanteesta... se ei siis pysty mua auttamaan..
Kuinkahan montaa epätoivosta työnhakijaa kuitenkaan lohduttaa ajatus että "ehkä sitten joskus tärppää" tms.. :roll:

DemonOfTheDay

juu no en mä uskonukkaan et sä jalat ristissä siellä istuskelet...mulle toi on ihan tuttu tilanne..olin koko viime vuoden työttömänä ja menin sitten työmarkkinatuelle työkkärin harjoittelupaikkaan päiväkotiin ja se oli paras teko ikinä..mahtavia muksuja ja sain omat kulut maksettua koska työnhakijana pysyin koko ajan että sain tuet ja kelalta sain työmarkkinatuen lisäksi (n. 370e/kk netto) asumistukea ja Sossun tukea..niillä maksoin hyvin asumisen keskustassa n. 450e vuokra ja rahaa jäi hyvin ruokaan yms menoihin..kela makso melkein 300e asumistukea ja sossusta sain tosiaan loput..
onhan siinä kauhea papereiden ja lomakkeiden täyttely mut ei haitannu kun sain asua omassa kämpässä! mutta jos muutatte yhteen poikaystävän kans niin sittenhän ne laskee teidän molempien tulot yheisiksi mikä vaikuttaa tukien suuruuteen...
voi jeesus kuulostan ihan KELA-tädiltä..
on vaan niin tuttua tuo kaikki kun tosiaan KOKO viime vuosi meni työttömänä..se harjoittelupaikka saattaa kuulostaa tyhmältä näin aluksi mut ainakin mulla se oli tosi mahtavaa..riippuu tietenkin minne menee töihin.
Ja muuten, työkkärissä voi pysyä työnhakijana jos työajat/tunnit ei täytä sitä kokopäivätyötä...sillon sä voit yrittää saada soviteltua työmarkkinatukea KELAlta koska ne tietää miten vähän teet töitä. Noin olen minäkin tehnyt aikoinaan :) yritän nyt vaan kannustaa jatkamaan vaikka tasan tarkkaan tiedän miten pershiistä se on kun kukaan muka ei halua sua töihin..mut masentuminen ei auta mitään. Tunge ittes vähän väliä KELAlle, työkkäriin jne ja KYSELE kaikki mahdolliset keinot koska niillä on velvollisuus auttaa täysi-ikäistä!

MUOKS: Ei muuten mullakaan ole minkäänlaista koulutusta, suoraan menin töihin lukiosta..ja siltikin ne on jo antanu mulle siivoojan, koulunkäyntiavustajan ja myyjän hommia..eli se on paljolti pomoista kiinni

nelffi

Jooh,kyl mä sitä työtä yritän löytää koko ajan...ku vaa sais ees jotai pientäkin..empä noista harjoitteluista tiiä enempää,vois mennä kyselee..
Toki se isompi ongelma on se jonkinlaisen kodin löytäminen/ tekeminen, mutta kun nää keinotki siihen on näin alkutekijöissää..
kivaa tää aikuisen elämä..."kaikki tiet avoinna".. :roll:

nimosa

Miksi et mene opiskelemaan ammattia? Kyllähän ilman ammattiakin pääsee johonkin töihin jos kokeilee eri paikkakunnilta ja muuta, mutta kyllä aina painaa papereissa se, että on opiskellut jonkin loppuun. Ei muuta kuin kouluun vaan!
15 - vuotiaana muutin kotoa pois eikä ole tarvinnut takaisin palata. Nytkin 2002 vuosimallin, melkein 60 neliön rivarikaksio alla saunoineen ja terasseineen ja hyvin tulen toimeen vaikka opiskelen. Viime vuonna en edes ottanut opintolainaa. Mieheni on töissä ja ilmeisesti vakiduuni taitaa paikasta tulla ja sehän toki auttaa paljon, mutta lyökää tekin miehenne kanssa hynttyyt yhteen ja muutatte toiselle paikkakunnalle vaikka. Toinen opiskelemaan ammattia ja toinen vaikka töihin. Kyllä se elämä siitä lähtee rullaamaan :)
Ei meilläkään aluksi ollut rahaa kun muutettiin isompaan kaupunkiin, mutta vuosi kerättiin (ja minä taas opiskelin edellistä ammattia) ja saatiin takuuvuokraan + vuokraan rahat, sekä ostettiin melkein kaikki kalusteet uutena. Ei se vaadi kuin sinnikkyyttä, oma - aloitteisuutta ja malttia :lol:

nelffi

Elikkäs,jotain hyvääkin joskus, ollaan nyt poikaystävän kanssa molemmat saatu töitä ! Mulla tosin viel osapäivää,mutta tunnit lisääntyy sitte kokemuksen myötä jne.. (tänään myös haastattelu lisätyöhön,kattoo nyt)
Toinen suuri muutos on että saatiin kämppä _ihan_ keskustasta, todella edullinen ja mukava kaksio.. :D muutto ois 1.9, ja nyt jo ihan innolla järjestelen kaikkea..

Että näin ne asiat voikin järjestyä, onneks en luovuttanu :)
Kaikki on ollu tosi positiivisella ja auttavaisella mielellä mukana, eli jatkossa voi sitten myös molempien porukoilla käydä saunomassa :)

Pakko oli tulla purkautumaan, kun niin musta taivas muuttui auringonpaisteeksi yllättäin...
tsemppiä kaikille samanlaisessa tilanteessa oleville, kyllä se siitä! :D

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat