Kotiäiteys - Ihmiset ja ilmiöt

brunetti1981

Itse ootan innolla sitä että saan jäädä koti äidiksi muutamaksi vuodeksi! :D Aivan ihanaa!!!

Sivut

Kommentit (69)

Mimosa

Tänään oli Huomenta suomessa siitä että kuinka nuoret naiset haluavat jäädä kotiin hoitamaan lapsia uran kustannuksella. (Uusimmassa City-lehdessä oli tästä myös juttua.) Nuorten naisten kotiäiteyttä pidetään uhkana, kun työntekijöäistä on pulaa muutenkin.

Minä ainakin tunnistan itseni tuosta "ilmiöstä".
Itse olen parikymppinen enkä ole vielä hankkimassa lapsia, mutta minulla on suunnitelmissa jäädä kotiin hoitamaan niitä pariksi kolmeksi vuodeksi.
Minulla on toivottavasti korkeakoulu tutkinto tuolloin, joten tulisin olemaan akateeminen kotiäiti.

Onko muilla samoja suunnitelmia? Minkä luulette olevan syynä perinteisten roolien palautumiseen perheessä (nainen hoitaa lapset, mies elättää) varsinkin 20-30 vuotaiden kohdalla?

Tämä keskustelu ei ole teiniäideille, jotka joutuvat jäämään sen vuoksi kotiin ettei vaihtoehtoja ole.

Minulla ainakin vaikuttaa se, että nykyisin pätkätyöt ja irtisanomiset ovat jokaviikkoinen asia. Pidän itse perhettä ja kotia uraa ja varallisuutta tärkeämpänä.

Tästä päästäänkin siihen, että jossakin oli että nuoret sisustavat kotiaan suurilla summilla ja vanhemmat ihmisiet käyttävät rahaa enemmän matkusteluun ja itseensä. Nuorten sanottiin olevan materialisteja.

Minä ainakin olen toista mieltä tästä. En pidä itseä materialistina vaikka olen sisustanut kotini juuri sellaiseksi kuin haluan. Minulle ainakin koti on kaikista tärkein paikka ja siksi haluan sen olevan mahdollisimman mukava ja kaunis, jotta viihdyn siellä.

Rixuliini

Juu, kyllä minäkin haluan että sitten kun lapsi(a) on, niin olen niitä myös hoitamassa kotona, ainakin muutaman vuoden.

En näe mitään syytä asettaa uraa perheen edelle, en ole koskaan ollut mikään urakeskeinen ihminen, ja tuskin tulen itselleni koskaan mitään suurta uraa edes luomaan.
Työ on minulle sitä millä saadaan rahaa kaikkeen muuhun kivaan, ei se elämän tärkein asia.

Ja minä olen myös todella kotikeskeinen ihminen, parhaiten viihdyn kotona, ja se on paikka mihin on kiva palata vaikka mistä.

Muutenkin olen miettinyt että työ syö ihmisen elämästä todella ison osan. Välillä tuntuu että sitäkö varten täällä ollaan, pelkkää työntekoa.

Tapsu

Oon miettiny ihan samaa, että haluan jäädä lasten kanssa kotiin, sit kun niitä joskus tulee. Vähän turhaa kyl näin nuorena miettiä, ku oon vasta 18 :D

Kuitenkin, osittain ehkä johtuu siitä, että kun pieni niin mein äite oli kotona mun ja pikkusiskon kanssa kunnes mentiin ala-asteelle. Ei oltu missään hoidossa tai silleen, käytiin seurakunnan päiväkerhossa vaan. Ja silleen oli just kiva :) Muistelen ja iloitsen siitä että äiti oli meidän kanssa kotona.
Ja ehkä just siks haluan itekin olla lasten kanssa kotona alussa, ainakin sen 2-3 vuotta, ehkä enemmänkin..

Rahel

Aika pitkään on ollut vallalla trendi, joka ihannoi ns. "vanhoja hyviä aikoja". Tämä näkyy aika selvästi esim. nostalgiaa ja romanttisuutta korostavassa vaatemuodissa, mutta myös ihan yleisessä ajatusmaailmassa. Ajatellaan menneitä vuosikymmeniä nostalgisesti ja ruusunpunaisten linssien läpi; kuvitellaan (tai muistellaan, iästä riippuen) menneiden vuosikymmenten yhteisöllisyyttä ja kotoisuutta ja samalla vierastetaan nykymaailman kovia arvoja ja yksilökeskeisyyttä. Näistä menneisyyden kuvitelmista puuttuvat sellaiset negatiiviset asiat kuin ahdasmielisyys sekä naisten ja seksuaalivähemmistöjen huonommat oikeudet.

Itsekin haaveilen välillä "vanhan ajan" romanssista. Kuitenkin jos joskus lapsia (okei, lapsen!) teen, en usko, että jäisin kotiäidiksi. Maksimissaan olisin kotona sen vuoden, johon sisältyy äitiysloma ja vanhempainloma. Kaikista mieluiten menisin töihin heti äitiysloman päätyttä ja jättäisin lapsen isän kotiin vanhempainloman ajaksi...

miss nurse

Tämä on kaksipiippuinen juttu... Toisaalta ymmärrän niitä äitejä jotka tahtovat takaisin töihin, vaikkei lapsi vielä ihan kamalan iso olisikaan. Ymmärrän myös niitä jotka jäävät kotiin.

Yksi näkökulma on tosiaan se pakon sanelemana kotiin jääminen, siis kun ei ole työtä mihin palata. Ei sekään ole huono vaihtoehto, mutta pitäisi olla varaa valita.

Toisaalta, itse olen sitä mieltä että seuraavan lapsen kanssa haluan ehdottomasti jäädä kotiin pidemmäksi aikaa, näin myös esikoinen saa olla kotona. Jos lapsi pistetään hoitoon pienenä, niin kannata perhepäivähoitoa tai ryhmäperhepäiväkotia. Näissä lapsia on vähän ja hoitajalla/-jilla enemmän yksilöllistä aikaa. [size=9][/size]sorry, meni pikkusen OT:ksi[size=12][/size]

Mutta, sekin hyvä vaihtoehto on aina olemassa, että naisen sijaan mies jääkin kotiin hoitamaan lasta. Meillä tämä ainakin toimi loistavasti kun itse palasin koulun penkille kun tyttöni alle vuoden. Ja samalla mieheni oppi kummasti kunnioittamaan kotiäitejä ja -isiä... 8)

Jimmy KImmel

Jos Kimmeleiden taloudessa joku jää lapsia kotiin hoitamaan, niin se on Jimmy itse. Koti-isyys voisi olla mun juttu, kun en tuosta työnteosta välitä oikein pätkääkään ja kuitenkin mielelläni huushollia pyöritän. Ottaisikohan joku homppeli mut "palkintovaimokseen"? :lol:

Lizzie

Kyllähän jokainen joka lapsia saa on jonkun aikaa kotiäiti, sehän nyt on selvää.
Ehkä se kotiäitiyden määrittely pitäisi tehdä uudestaan, onko nyt siis kyse naisista joilla on tutkinto, mutta ovat kotona lapsien kanssa ja palaavat työelämään (jos palaavat) vasta silloin kun nuorimmainenkin menee kouluun,

vai sellaisesta perusvaiheesta naisen elämästä, jolloin ollaan lapsen kanssa se vuosi-pari kotona ja hoidetaan vauvaa?

En voisi kuvitella olevani pois työelämästä esim. 10 vuotta elämästäni, mutta
haluan ehdottomasti olla lapsen kanssa kotona vähintään 2 ensimmäistä vuotta, ihan lapsen perusturvan kehittymisenkin vuoksi. Arvostan äitiyttä, mammat rokkaa :) Voin hyvin kuvitella olevani esim 4 vuoden pompsin kotona jos "teen" kaksi lasta peräkkäin..

Mutta uravalintana kotiäiti/ kotivaimo ei ole kiinnostava, siis sellainen äiti joka on kotona aina ja ikuisesti.

Summa summarum, haluan itselleni korkeakoulututkinnon (miksei kahtakin?) ja haluan myös lapsia joiden kanssa olla kotona sen aikaa kun he ovat pieniä, kuitenkin max 5 vuotta putkeen.
Ne eivät sulje toisiaan pois.

figaro

Itse tahdon, että lapseni saavat enemmän kuin tämän päivän lapset uraihmisten keskellä. Tahdon, että heidän elämänsä ei ole pelkkää videota ja tietokonetta. Tahdon, että heillä on äiti ja isä lähellä, kun he sitä tarvitsevat.

Aion olla kotona mahdollisimman pitkälle, mikäli lapsia joskus saamme. Tätä edesauttaa myös se, että voin harjoittaa ammattiani kotona ;)

SunLion

minä aion olla mahdollisuuksien mukaan kotona...ideana on että aletaan yrittää lasta sitten kun minä olen valmistumaisillani..ja jään sitten kotiin joksikin aikaa...kiva että nykysin kannustetaan isyysloman viettoon, jopa tuollee että jos ottaa yhteisen hoitovapaan loppupäästä isyyslomaa, saa pitemmän loman : )

Itse haluan että koti on kaunis ja viihtyisä..tykkään että on kaunista ja sillee..sisustusta tulee sitten harrastettua myös mahdollisuuksien mukaan...mutta matkustellakkin haluan!

*Sandy*

Olen viime aikoina miettinyt tätä asiaa aika paljon. Ainakin nyt tuntuu siltä, että haluaisin jäädä kotiin pariksi vuodeksi aina yhtä lasta kohden. Toisaalta taas haluaisin saada kolme lasta ja aika peräkkäin vielä. Siinä saattaisi siis olla joku ~10 vuoden tauko töistä. Se ei oikein kuulosta houkuttelevalta. Pelkäisin koko ajan, että unohdan kaiken osaamani, varsinkin kun hoitoalalla tulee uusia juttuja koko ajan. Ja uskoisin että kaipaisin töihin jo tuossa vaiheessa, näkisi enemmän ihmisiäkin. Mutta, saas nähdä mitä tuleman pitää.

Peikko

Jos joskus saan lapsia, niin haluaisin olla kotona hoitamassa ainakin ensimmäisen vuoden ja mieluiten kaksikin vuotta, koska minusta vuoden ikäinen lapsi on melko pieni päiväkotiin tai jonnekin muuhun vastaavaan hoitoon päiväksi. Olin työharjoittelussa päiväkodissa ja siellä oli ehkä just vuoden ikäinen poika hoidossa. Hän tuli aamulla aikaisin ja lähti neljän aikaan. Minua kävi häntä sääliksi kun joutui niin kauan olemaan hoidossa. Eihän se pieni poika kerennyt näkemään ja olemaan vanhempiensa kanssa paljon yhtään. Päivän hoidossa ja illalla kun tulee kotiin niin on jo kohta nukkumaanmenoaika. Vanhemmilta jää paljon kokematta tässä ikä vaiheessa kun lapsi oppii puhumaan ja kaikkea muuta uutta. Haluan olla mukana näkemässä ja kokemassa lapselleni tärkeitä hetkiä. Töissä ehtii olla kyllästymiseen asti.

Lania

Jos saa valita, aivan salettiin oon ainaki pari vuotta kotona lapsen syntymän jälkeen. Se aika menee niin nopeesti ja laps on niin pieni, nyt just pikkuveli täyttää vuoden ja ihan kaameet ajatella että se pitäis nyt roudata johonkin päiväkotiin kun äitiysloma loppu :shock: onneks on isyyslomaa perään, ja hoitajia muutenkin.

Koko ikääni en kotiäitinä haluais olla, lapsillekin ihan hyvä että ennen kouluun menoo on jossain muussakin hoitopaikassa kun vaan yksin/kaksin/kolmisin/jne kotona. Muutamia vuosia kuitenkin aivan varmasti.

Vanilja

Mä haluan ehdottomasti olla mahdollisimman monta vuotta kotona.
Mun mielestä se on sopiva asetelma, jos mies käy töissä ja tienaa elannon ja nainen on kotona hoivaamassa lapsia. Tai vaikka toisinpäin :wink: Mutta lapset tarvii vanhempien tukea ja turvaa paljon enemmän kun monet nykyään saa, koska monet joutuu oleen pienestä pitäen tarhassa.

Mun oma äiti hoiti mua ja mun veljee kotona aika pitkään. Uskon mamia siinä että oikee elämänilo tulee siitä että näkee omien lasten kasvavan, vaikka penniä pitäiskin venyttää vähän.

En siis ole todellakaan mikään urakeskeinen ihminen, ja perhejutuissa arvostan perinteisiä tapoja.

Daisy

Kyllä minä ainakin haluan/aion pitää äitiyslomaa kolme vuotta/lapsi. En todellakaan ole pistämässä mitään yksivuotiasta vauvaa päiväkotiin! Haluan tutustua lapseeni kunnolla, enkä pidä ajatuksesta, että yksivuotias lapseni olisi minulle ns. vieras. Tarhatädit kertoisivat, että "nyt se oppi sanomaan jo kissan. Ja kävelemään". :evil: Haluan itse nähdä ja kokea lapseni kehitysvaiheet täysipäiväisesti ensimmäisten ikävuosien aikana! Minulla on lähinnä tällainen peruste. Mulla on semmoinen käsitys, että äitiyslomalla saakin olla kolme vuotta niin haluttaessa?! :shock:

figaro

Kyllähän lomalla saa olla vaikka loppuelämänsä, mutta kodinhoidontuki tms. loppuu, kun muksu täyttää kolme eli tuon jälkeen annetaan hieman vinkkiä, että töihin tai kouluun voisi suoria - ellei sitten tee toista muksua perään :)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat