USKOVAT: seksiä ennen avioliittoa vai ei? - Seksi

ruusu

Ihan mielenkiinnosta kysyn. Minulla on paljon uskovia kavereita, eivätkä melkein ketkään heistä harrasta seksiä poikaystävänsä kanssa, paitsi jos ovat jo naimisissa. Itse kyllä uskon Jumalaan, mutta harrastamme poikaystävämme kanssa seksiä.

Kokemuksia, mielipiteitä, oma tilanteesi??

Sivut

Kommentit (23)

SudenHetki

Itse en kuulu tähän "ei seksiä ennen avioliittoa"-ryhmään. Mutta eräällä ystävälläni on tälläinen vakaumus ja samoin hänen poikaystävällään. He ovat kyllä molemmat sen oloisia ihmisiä, että ratkaisu sopii heille ja olen onnellinen heidän puolestaan.

Tunnen myös toisen ihmisen jolla on tämä sama vakaumus, mutta hänen seurustelusuhteensa ovat aina loppuneet juuri tämän asian takia... Hieno aate, mutta en varmaan itse pystyisi. Se on melkein kuin ostaisi sian säkissä ja vaikka ei seksi olisi tärkeä osa parisuhdetta, niin totta kai sekin vaikuttaa.

Tsein

Minulla myös on ystävä joka kuuluu miehensä kanssa tähän uskovien ryhmään, jotka odottivat avioliittoon. Varmaan samasta syystä menivät alle vuoden seurustelun jälkeen naimisiin. Siinäpä sen "odotamme avioliittoon" -ajatuksen vaara piileekin, tulee mentyä hätäseen naimisiin, ku himot alkaa painaa.

Itse en voi uskoa, että jos olisi Jumala, olisi hänen tahtonsa, että kaksi ihmistä eivät saa harrastaa seksiä ennen avioliittoa. Tai että seksi ilman sitoutumista kumppaniin olisi jotenkin syntistä ja kamalaa.

omaruru

Olen kristitty, ja uskova, mutta en näe siinä minkäänlaista estettä seksin harrastamiselle. Ei minun ole ikinä tarvinnut edes miettiä tuota asiaa. Minulla on mies, jonka kanssa olen kihloissa, ja siinä on ihan riittävästi sitoutumista toiseen ihmiseen, jotta voi antaa itsestään niinkin paljon. Silloin suhteen alkuvaiheessakin minulle riitti, että osan kuvitella voivani olla sen ihmisen kanssa vaikka koko loppuikäni.

SunLion
Tsein
Minulla myös on ystävä joka kuuluu miehensä kanssa tähän uskovien ryhmään, jotka odottivat avioliittoon. Varmaan samasta syystä menivät alle vuoden seurustelun jälkeen naimisiin. Siinäpä sen "odotamme avioliittoon" -ajatuksen vaara piileekin, tulee mentyä hätäseen naimisiin, ku himot alkaa painaa.
niinpä, ne avioituvat usein nuorena ja syy on varmaan useimmiten juuri tää-

heica
SunLion
Tsein
Minulla myös on ystävä joka kuuluu miehensä kanssa tähän uskovien ryhmään, jotka odottivat avioliittoon. Varmaan samasta syystä menivät alle vuoden seurustelun jälkeen naimisiin. Siinäpä sen "odotamme avioliittoon" -ajatuksen vaara piileekin, tulee mentyä hätäseen naimisiin, ku himot alkaa painaa.
niinpä, ne avioituvat usein nuorena ja syy on varmaan useimmiten juuri tää-

.. siinä on myös se, että nämä uskovaiset ei eroa yhtä hepposin perustein kuin me "muut". Jotenkin tuntuu että he on niin hartaita etteivät kuitenkaan pelkän seksin takia mene naimsiin. Ja muutenkin, joillekin uskovaisille on tapa mennä todella nuorena naimisiin, ei siihen aina välttämättä ne himot aja.

blu3

Minä itse en sellaiseen pystyisi. Seksi on kuitenkin itselle niin tärkeä asia ja iso osa läheisyyttä ja rakkaudenosoituksia parisuhteessa, että jos siitä pidättäytyisi ja sitten tajuaisikin naimisiin mentyä että sitä kemiaa ei olekaan/seksi ei toimi... Se olisi järkytys ja vaikuttaisi varmasti negatiivisesti suhteeseen, vaikka kuinka rakastaisi ja kunnioittaisi ja välittäisi muuten.

agarina

Itse olen sitä mieltä, että ei avioliittoa ennen seksiä. Minä en ostaisi sikaa säkissä, sen verran tärkeä osa parisuhdetta makuuhuone-elämä on.

Olen siis teologian opiskelija ja tunnen pidättäytymisen teologisia perusteita sen verran, etten voi olla samaa mieltä niiden kanssa. Lisäksi Suomen ev.-lut. kirkkokin opettaa, että seksi ja seksuaalisuus on luonnollinen osa ihmistä eikä sitä tule kieltää. Seksin harrastaminen, oman seksuaalisuuden turvallinen toteuttaminen, kuuluu vastuulliseen parisuhteeseen. Siitä olen samaa mieltä; seksi on parempaa parisuhteessa. Vastuullisuutta en kuitenkaan koe avioliiton tuomana ominaisuutena; vastuullisuutta on minulle toisesta välittäminen ja huolehtiminen sekä toinen arvostaminen ja kunnioittaminen. En rupea nyt tämän enempää jaarittelemaan, mutta koen oman Jumala-kuvani sallivan esiaviollisuuden, en koe olevani siitä synnillisesti vastuussa Jumalalleni.

Ymmärrän molemmat näkökannat, lähimmät ystäväni edustavat molempia ääripäitä. Minulle kultainen keskitie on se sopivin.

olematon

mulla on uskova ystävä, joka kyllä harrasti seksiä ennen avioliittoaan. Hän ajatteli asian sitä kautta, että jos jumala olisi heille lapsen halunnu antaa, kumeissa olisi silloin ollut reikä, tms.

ruusu

Itse uskon Jumalaan (myös poikaystäväni uskoo) ja me harrastamme seksiä. Omalla rippileirilläni hoettiin, ettei esiaviollista seksiä saa harrastaa, mutta jos rakastaa toista ja haluaa osoittaa hellyyttään ja rakkauttaan myös seksiä harrastamalla niin ei se kyllä kauheen väärältä kuulosta. Seksi ei ole tärkeintä parisuhteessa, mutta kuten monet ovat jo sanoneet, niin kyllä se sen verran tärkeää on, että sen haluaa kokea kumppanin kanssa ennen avioliittoa.

Itselläni on uskovia ystäviä, 19-22 vuotiaita, jotka ovat jo naimisissa. Kyseiset parit ovat olleet 1-4 vuotta yhdessä, mutta mielestäni silti avioliittopäätökset on tehty heidän suhteissaan melko nopeasti. Epäilykseni on että halu muuttaa yhteen (myös se on ollut heillä kiellettyjen listalla) sekä mahdollisesti halut eli seksin tarve ovat nopeuttaneet päätöstä. En väitä etteivätkö he rakastaisi toisiaan, ja oikeasti ja aidosti sydämessään haluaisi naimisiin, mutta tuntuu silti kovin pikaisilta päätöksiltä.

edit. huom! siis rippileirillä ei sanottu, että jos rakastaa toista niin seksi ei kauhean väärää ole <-- tämä oma mielipiteeni!

Emmily_
Tsein
Minulla myös on ystävä joka kuuluu miehensä kanssa tähän uskovien ryhmään, jotka odottivat avioliittoon. Varmaan samasta syystä menivät alle vuoden seurustelun jälkeen naimisiin. Siinäpä sen "odotamme avioliittoon" -ajatuksen vaara piileekin, tulee mentyä hätäseen naimisiin, ku himot alkaa painaa.

Ihan sama juttu täälläkin. Eli siis kaveri uskovainen :arrow: ei harrasta seksiä (enää) ennen avioliittoa :arrow: tapasi pojan :arrow: melkein heti kihloissa ja naimisissa.. :roll:

Ite uskon kyllä siihen että monenlainen "irto"seksi ja seksi ennen avioliittoa on syntiä. Nykyisessä suhteessani rakastamme kuitenkin toisiamme, olemme molemmat aikuisia ja viisaita ihmisiä, olemme mielestäni olleet aika pitkään jo yhdessäkin, ja meillä seksi ei ole pelkästään sitä "lihan himoa". Joten en pidä sitä vääränä. [size=9](Ainakaan järjellä ajateltuna, siltikin se tuntuu joskus väärältä, mutta alan päästä siitä pikkuhiljaa eroon.. : ))[/size]

ruusu

Itse myös samaa mieltä kuin Emmily_ etten usko yhdenillanjuttujen ja muiden seksisuhteiden (pelkkää seksiä) olevan välttämättä hyväksi ihmiselle, mutta jos parisuhteessa rakastaa toisiaan, niin se ei tunnu väärältä.

Itselleni on opetettu riparilla ja seurakunnassa silloin kun siellä vielä pyörin, että ea-seksi on syntiä. Joten aluksi (ehkä joskus vieläkin) seksi kolkutteli vähän omatuntoa. Tiedän että tämä kuulostaa hölmöltä ja ajattelette varmaa, että älä sitten pöljä harrasta seksiä, jos se ei ole henkisesti hyvä. Mutta kyllä se siis on! Vaikea selittää. Välillä vaan mietityttää kaikenlaiset asiat.

Cara-

Mä oon ennenkin törmännyt sellaseen mielenkiintoseen juttuun että toisilla ripareilla sanotaan suoraan että esiaviollinen seksi on syntiä ja piste, kun taas toisilla viesti on että vastuullisuus ja rakastava parisuhde ja molempien huomioon ottaminen on ne avainasiat. Joillekin ohjaajille seksi taas tuntuu olevan sananakin niin hirveä ettei siitä tartte puhua ollenkaan. :o En edes muista mitä omalla riparilla sanottiin... Mutta mietin että onko tähän olemassa jotain ohjetta vai saako kaikki opettaa niin kuin itse asian tulkitsevat? :shock:

Itseäni en voi uskovaksi sanoa enkä ole tuntenut pientäkään syyllisyyden pistosta seksin harrastamisesta eli asia ei sinänsä itseäni koske, ihmettelen vain. :D

Piperr
ruusu

Itselleni on opetettu riparilla ja seurakunnassa silloin kun siellä vielä pyörin, että ea-seksi on syntiä. Joten aluksi (ehkä joskus vieläkin) seksi kolkutteli vähän omatuntoa. Tiedän että tämä kuulostaa hölmöltä ja ajattelette varmaa, että älä sitten pöljä harrasta seksiä, jos se ei ole henkisesti hyvä. Mutta kyllä se siis on! Vaikea selittää. Välillä vaan mietityttää kaikenlaiset asiat.

Mulla oli joskus sama juttu. Masturboinnin suhteen tämä pätee vieläkin.. Se on aiheena minulle erittäin tabu ja jotenkin häpeällinen.
Vaikka mä hyvin aktiivisesti aikoinaan seurakunnassa pyörinkin, en ole koskaan kuitenkaan ajatellut, että voisin pidättäytyä seksistä avioliittoon saakka. Usko on edelleen tietyllä tavalla osa elämääni, mutta mä myös tiedän olevani todella seksuaalinen olento, enkä näe mitään väärää seksissä parisuhteessa..
Omat useat irtosuhteeni alkavat pikkuhiljaa kolkutella omaatuntoa, koska olen tajunnut, etten todellakaan olis tarvinnut niitä (nämä siis tapahtuneet sen jälkeen, kun en enää liikkunut seurakunnan tapahtumissa ja aloin tavallaan kapinoida ihan kaikkea vastaan).

Talim

Ajattelin suunnilleen 18 -vuotiaaksi asti, että "säästäisin itseäni" avioliittoon asti. Perheeni on uskovainen ja vaikuttanut luonnollisesti paljon arvoihini ja moraaliini.

Lukion viimeisenä vuonna aloin kuitenkin seurustelemaan, ja juttu meni nopeasti fyysiseksi. Kokonaan en neitsyyttäni kuitenkaan ollut vielä valmis antamaan; harrastimme suuseksiä, mikä riitti hyvin myös poikaystävälleni. Tästä en tuntenut oikeastaan syyllisyyttä, minusta se ei ollut sellaista "tuomittavaa" seksiä. Kirkko on varmasti aivan eri mieltä, mutta itsestäni tuntui siltä, että yhdyntä on paljon suurempi juttu, siinä antaa itsensä jotenkin niin kokonaan. Mutta koska kaikki maailman ihmiset vaikuttivat harrastavan seksiä ja seksi pursui muutenkin silmille kaikkialta, päätin, että haluan eroon ulkopuolisesta neitsyeen roolistani. Yritimme yhdyntää pari kertaa, mutta se ei vain onnistunut -onneksi. Jälkeenpäin katsottuna en todellakaan olisi halunnut antaa neitsyyttäni sille ihmiselle, en edes rakastanut häntä.

Eron jälkeen olin silti yhtä hämmentynyt kuin ennenkin, enkä oikeastaan tiennyt, mitä ajattelin esiaviollisesta seksistä. Näin tulevaisuuteni neitsytmorsiamena kuitenkin melko epätodennäköisenä, sillä tiesin, miten tärkeää seksi on etenkin miehille. Harva jaksaisi odottaa papin aamenta, ja pidin (pidän) itsekin avioliittoon sitoutumista aika pelottavan isona askeleena.

No, nykyinen poikaystäväni ilmaantui kuvioihin pari kuukautta myöhemmin, ja kaiken kaikkiaan asiat menivät paljon paremmin kuin edellisen kanssa. Nyt tiedän, mitä rakkaus oikeasti edes on. ^^ Ja luonnollisesti asiat etenivät vähitellen fyysisempään puoleen... Aluksi mekin harrastimme suuseksiä, mutta tarve enempään kasvoi. En voi sanoa olleeni täysin varma ratkaisustani, kun annoin neitsyyteni, mutta en ainakaan kadu sitä.

Toisaalta seksi kyllä monimutkaistaa suhdetta yllättävän paljon, joten sen aloittamista kannattaa tosissaan harkita. Se tekee niin haavoittuvaiseksi, että ymmärrän, jos siihen kaipaa avioliiton suojaa. Ehkä ideaalimaailmassa olisin luopunut neitsyydestäni vasta hääyönä, mutta todellisuus on myös hyvin tyydyttävää. :) Neitsyeenä tunsin itseni ehkä välillä jollain tapaa paremmaksi kuin muut, mutta suurimman osan ajasta kuitenkin huonommaksi, koska minä olin jäänyt pois tästä seksin suuresta salaisuudesta, jonka kaikki tuntuivat tietävän. Ja seksi rakastetun kanssa on kyllä jotain aivan ihanaa. Toivon vain, että pysyisimme aina yhdessä. Sitä on antanut itsestään jo niin paljon, että tuntuu mahdottomalta ajatella itseään jonkun muun kanssa... Brr.

Näkisin Raamatun kehotuksen esiaviollisesta seksistä pidättäytymiseen johtuvan lähinnä siitä, ettei siihen aikaan ollut juuri ollenkaan ehkäisyvälineitä. Yhteiskuntahan olisi kaaoksessa, jos joka naisella olisi iso äpärälauma helmoissaan. Nykyään kun maapallon ylikansoitus on ongelma ja ehkäisykeinoja löytyy jos jonkinlaista, on vaikea uskoa, että Jumala pitäisi esiaviollista seksiä hirveänä syntinä. Luulen, että tärkein ydin uskontojen seksuaalimoraalissa on kuitenkin ihmisen suojeleminen. Seksuaalisuuteen tulleiden haavojen sanotaan olevan vaikeimpia parantaa. Seksi ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole vain merkityksetöntä jyystämistä; kyllä siinä annetaan aina vähän enemmän itsestään. Että eiköhän Jumala liputa rakkaudellisen, parisuhteessa tapahtuvan seksin puolesta, tapahtui se sitten avioliitossa tai ei. :wink:

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat