Pohdintaa seksistä ja rakkaudesta - Seksi

marika_

Itsellä neitsyys meni suht nuorena yhdenyönjutulle. Ja sen jälkeen niitä olikin useampi.

Nyt kuitenkin autuaan rakastuneena olen tajunnut miten parempaa seksi on kun toista rakastaa. Yhdenyönjutuissa aina jännitin jollain tasolla ja halusin osoittaa olevani mahdollisimman hyvä.
Sen oman rakkaan kanssa ei kuitenkaan tarvitse keskittyä vain 10+ suorittamiseen ja mahdollisimman taidokkaisiin akrobaattitemppuihin, vaan voi keskittyä läheisyyteen, nautintoon ja siihen toiseen ihmiseen.

Veikkaan jopa, että jos nykyisen kanssa menisi joskus poikki, etten enää haluaisi niitä yhdenyönjuttuja, vaan odottaisin suosiolla sitä uutta rakasta.

Kuten joku sanoikin, niin seksiä voi harrastaa kenen kanssa tahansa, rakastella vain ihmisen kanssa jota myös rakastaa. Seksissä taas ehkä haetaan puhdasta tyydytystä (ainakin omalla kohdalla näin), joten eiköhän se luonnistu ihan omillakin käsillä..

Sivut

Kommentit (30)

dislokaatio

mulle rakkaus ja seksi liittyy osittain toisiinsa ja toisaalta taas ei.

Eli jos on kännissä vaikka yhdenyön juttu jonkun kanssa, niin se ei oo rakkautta vaan himoa. Ja sit kun se on ohi, niin unohtaa koko tyypin.

Mutta en vois pitempään sekstailla ihmisen kanssa josta en välitä tosissani. Eli jos seksisuhde jatkuu pitempään, olen aina oikeesti ihastunut siihen ihmiseen, jopa rakastunut.

Eli rakkaus ja seksi kuuluu pidemmän päälle yhteen, mutta voi olla tuollaisia satunnaisia tilanteita missä ne ei kuulu yhteen.

Pirpana

Kuulun niihin joiden mielestä rakkaus ja seksi on eri asia. Ihmiset ovat erilaisia. Seksi merkitsee minulle ennen kaikkea nautintoa. Minua kiihottaa eläimellinen himo hikeineen ja raapimisineen - lässyttely ja romanttiset tunteet suorastaan pilaisivat kaiken. En ole laisinkaan romanttinen ihminen. En kuitenkaan koe olevani jotenkin epänaisellinen tai tunteeton, itse asiassa olen hyvinkin herkkä. Tarvitsen vain hyyyyvin paljon aikaa ennen kuin voin rakastua kunnolla, mutta en kuitenkaan pysty olla ilman seksiä siihen asti joten tässä on tulos.

Onneksi olen löytänyt kaverin miehestä joka ajattelee samoin. Olemme samanlaisia muutenkin, ja kyllä, pidän hänestä ja viihdyn hänen seurassaan. Eihän kukaan järjissään oleva harrastaisi seksiä ihmisen kanssa johon ei tunne vetoa. Tämä sopii meille. Saamme nautintoa säännöllisesti ilman että täytyy seurustella.

Olen jo pienestä asti ollut seksuaalinen ihminen ja välillä olen pelännyt sen tähden itseäni. En vain voi sille mitään. Pidän seksistä mutten kuitenkaan niin paljon että menettäisin vapauteni sen vuoksi. Ehkä sitten kun ei ole enää mitään muutakaan tekemistä :)

Ciz

No jos jonkun yhdenillan tyypin kanssa harrastaa seksiä, niin se todellakin on vaan seksiä eikä mtn rakastelua. Rakastelu on paljon hienompaa.

Oon niin onnellinen et jaksoin odottaa siihen asti sänkyyn menoa et tapasin ihanan poikaystäväni.Tunteiden kanssa se on niin paljon parempaa kuin joku jyystäminen tuntemattoman kanssa (vaikka kokemusta jälkimmäisestä ei olekkaan). :wink:

Mariel
Lukretia
Mulla itsetyydytys on vaan mekaanista seksin korviketta...

Jännä miten tänkin voi nähdä niin eri tavalla. Mulle itsetyydytys ja seksi on aivan eri tapahtumia. Pyrin näillä kahdella eri päämääriin, eikä toinen voi korvata toista. Itsetyydytyksessä tutustun omiin mielikuviin ja pyrin rentoutuen orgasmiin, seksissä kyse on lähinnä jännityksestä, seikkailusta ja kanssakäymisestä toisen ihmisen kanssa.

ranskalainen leppäkerttu
Olen todennut, että seksi on parasta henkilön kanssa, jota rakastaa, eikä toisaalta taas tunnu miltään jonkun kanssa jolla ei niin suurta väliä ole.

Mä taas koen parisuhdeseksin parhaaksi siksi, että osapuolet tuntevat toistensa mieltymykset, asioista uskaltaa puhua. Toinen syy on, että suhteessa tykkään olla antavana osapuolena nimenomaan rakkaudesta toiseen, enkä itsetuntoani pönkittääkseni. Fyysisellä tasolla jonkun suht tuntemattoman kanssa seksi tietty voisi olla hyvää, mutta en usko nauttivani uuden ihmisen kanssa, ennen kuin opin siihen.

Puutarhis

Minä olen menettänyt neitsyyteni hyvinkin nuorena ihmiselle (14v.), jota rakastin. Itsetyydytyksen löysin hieman vahingossa ehkä 10-12-vuotiaana. Siitä päivästä lähtien minua on haluttanut.

Seksiä olen aina harrastanut ihmisten kanssa, joita olen ainakin hetkittäin kuvitellut rakastaneeni (eli ainakin hetken ollut kovin ihastunut). Olen kuitenkin tullut siihen lopputulokseen, että elämänsä voisi elää ilman seksiä, jos siitä nautinnosta ei tietäisi yhtään mitään. Kun siitä tietää, ei halua olla ilman.

Haluja minulta löytyy, vaikka kohdetta ei olisikaan. En kuitenkaan kohdenna halujani ihan kehen tahansa, vaan tyydytän itse itseni. Seksi aidosti rakastamansa ihmisen kanssa on parasta maailmassa, mutta joskus sinkkuaikoina riitti sekin, että sai vain seksiä sellaiselta, josta nyt edes välitti.

Monesti rakkaus ja rakastaminen ovat minulle paljon raskaampia juttuja kuin puhdas fyysinen nautinto. Omassa elämässäni takastaminen on tuonut minulle enemmän pakon kaltaisia velvollisuuksia kuin puhdasta nautintoa. Parista aiemmasta suhteestani minulle on jäänyt mielikuva kuin minuuttani olisi yritetty tuhota.

Puhtaassa seksissä minua ei ole koskaan torjuttu. Rakkaussuhteissani minut ja minun haluni on useinkin torjuttu. Suhteissa minä olin pääasiassa se, joka jousti ja vastapalloja pyytäessäni minulle vain todettiin, ettei miesten tarvitse.

Fyysinen nautinto on minunkin elämässäni korvannut sen aidon rakkauden puutteen ihan hyvällä menestyksellä... Ainoa vika niissä jutuissa on ollut toisen ihmisen sydämen särkeminen.

Noin pääsääntöisesti ajattelen seksiä usein ja minua haluttaa usein. Useimmiten kohteena on oma miesystäväni, mutta toisinaan mun tekee vain mieli munaa (ihan ilman kohdetta) ja minä haluaisin vain panna jotakuta (onneksi on mies, muuten kaalimato voisi olla kovilla :D ).

Ajattelisin ehkä toisin, jos minulla olisi ollut vain yksi kumppani... Tai tuskin ajattelisin. Kyllä minä halusin sen ensimmäisen rakkaanikin aikana nauttia välillä vain yksin minusta ja kyllä minua 15-vuotiaanakin panetti.

Lukretia

Mulla itsetyydytys on vaan mekaanista seksin korviketta, mutta koska eletään kaukosuhteessa ja miehellä on muutenkin pienemmät halut kuin mulla, sitä on silloin tällöin pakko tehdä. :P

Mä en osaa sanoa, miten kokisin tämän asian, jos olisin sinkku. Olen seurustellut 14-vuotiaasta, joten en ole koskaan kokenut oikeata sinkkuutta. Nyt ajatus seksistä tuntemattoman kanssa inhottaa, mutta entä jos ei johonkin vuoteen löytäisikään uutta rakastettua? Olisiko mulla seksihaluja ja jos olisi, voisinko yrittää tyydyttää niitä ventovieraan kanssa? :o Toivon tosin, etten ole koskaan tuossa tilanteessa. :)

kissakala

Mä luulen, että muakaan ei koskaan paneta. Nuorempana mulla kyllä hormoonit jylläsi kunnolla, en mä silti pannu ketään, kun en oikeesti halunnu. Ja ekan kerran mä oikeesti halusin seksiä kun olin rakastunut. Myöhemmin mä olen kyllä miettiny, että rakastuinko mä sen takia, että mä halusin sitä vai halusinko sen takia, että olin rakastunu. En ole vieläkään ihan varma.

Kerran olen harrastanut turhaa seksiä, en ollu ku pari päivää tuntenu kyseisen herran. Ekana iltana en antanu periaatteen vuoksi. Se vaan jotenkin osas koskee niin, että kiihotuin ihan älyttömästi. Toisena iltana ajattelin sit kokeilla. Mutta niinhän siinä kävi, että ei siitä mitään tullu. Mä en saanu siitä mitään ja se ei tuntunut miltään. (Hmm, mä en oikeen ymmärtäny sitä jätkää, se ei tajunnu et naiset tarvii jotain enemmän ku nylkytystä. Se oli sitä mieltä, että miehet on seksuaalisesti monimutkaisempia. Kai se johtu siitä kun se kerto, että se ei saa joka kerta ja saattaa kestää vaikka kuinka kauan. No, mun kanssa se kyllä sai ihan kohtuullisessa ajassa. Tuntu siltä kun se ei olis välittäny musta, mutta silti se tuli vielä uudestaan yöksi vaikka se tiesi, että ei saa seksiä enää, kun mä olin niin pettyny. Jotkut on sitten niin outoja.)

Niin, että jos vielä joskus sinkuks joudun niin tiedän sitten ainakin etten mee harrastaan seksiä kenenkään sellasen kanssa, josta en ole tosissani kiinnostunut. Siinä kyllä kävi vähän niin, että kun sopiva seurustelukumppani sitten löytyi niin aika nopeesti mentiin sänkyyn. Mutta jäi sen verran traumoja siitä tunteettomasta seksistä, että halusin varmistaa, että se ei olis samanlaista. No, eihän se ollu, vaan oikeen ihanaa eikä mitään väkisin panemista. Sen ekan kerran jälkeen tiesin vielä selvemmin, että siitä voi tulla jotain. Ja tässä sitä suunnitellaan häitä ja perheen perustamista.

Ja mulla myöskään ei ole itsetyydytys tuntunut miltään sen jälkeen ku mies on ekan kerran koskenut.

marimma
Vaivaishiiri
Jos tätä ajattelee, niin mua ei sitten kertakaikkiaan koskaan 'paneta'. Tuntuu jotenkin hassulta kun ajattelee asiaa.

Panetukseen ei tarvita rakkautta meinaa sitä että rakkaus ei oo pakollinen ;)

Vaivaishiiri
miccis
Kun aloittaja sanoi että nykyään ihmiset ovat seksikeskeisiä, niin luulenpa että hän ei osaa edes kuvitella miten seksikeskeisiä ihmiset olivat aiemmin toteuttaessaan viettejään ja täyttäessään jumalan tahtoa lisääntyä ja täyttää maa... miten hyvin siinä onkaan onnistuttu!!!

No sitä ei käy kieltäminen, 6 miljardia on jo aika hyvä saavutus :lol:

miccis

Mä muistaisin joskus jostain kuulleeni ( :D ihan urbaanin legendan aloituslause), että seksiä halutaan meidän alfa-urosten kanssa, mutta jälkeläisten elinkelpoiseksi saamiseksi tarvitaan se luotettava joku joka rakastaa ja jota voi rakastaa...
Kiva tietysti jos ne on yksi ja sama henkilö...
Niin ihmiseen kuin muihinkin otuksiin on ohjelmoituna lisääntymisvietti ja koodit "ihannepartnerille". Ja se on hyvä niin.

Ja lisäksi... paneskelu on geeneissä... Miljoonia vuosia... ne jotka on ahkerimmin paneskelleet ovat eniten lisääntyneet.. ja lopputuloksena olemme me... Ihana olla, Nam...

Kun aloittaja sanoi että nykyään ihmiset ovat seksikeskeisiä, niin luulenpa että hän ei osaa edes kuvitella miten seksikeskeisiä ihmiset olivat aiemmin toteuttaessaan viettejään ja täyttäessään jumalan tahtoa lisääntyä ja täyttää maa... miten hyvin siinä onkaan onnistuttu!!!

Vaivaishiiri

^Lähinnä siis haen ihmisten omia mielikuvia seksistä, rakkaudesta,siitä miten ne toisistaan eroavat vai eroavatko jokaisella omalla henk.koht. tasolla jne. :)

Tämän mä luin moneen kertaan, oli jotenkin niin hyvin koottuna lyhyesti ja ytimekkäästi:

Lainaus:
Panetukseen ei tarvita rakkautta.
Rakasteluun tarvitaan rakkautta, seksiin ei.

Jos tätä ajattelee, niin mua ei sitten kertakaikkiaan koskaan 'paneta'. Tuntuu jotenkin hassulta kun ajattelee asiaa.

Lukretia

Mulla on sama juttu siinä mielessä, että seksi ja rakkaus kuuluvat mun kohdalla yhteen. En haluaisi harrastaa seksiä ihmisen kanssa, jota kohtaan en tunne mitään. Ajatuskin on itse asiassa hyvin vastenmielinen. Olen kyllä silti aika seksikeskeinen. :wink: Seksiä olisi hyvä olla parisuhteessa ja aika paljonkin. :wink: Siltikään se ei ole tärkeintä, ainoastaan vain piste iin päälle kahden toistaan rakastavan ihmisen suhteessa.

Ja mun mielestä tää ei ole mikään erityisen vanhanaikainen käsitys. Kyllä ihmiset arvostavat parisuhdetta ja rakkautta tosi paljon, vaikkakin asenteet yhden illan juttuja ja vakipanoja sun muita kohtaan ovatkin yleisesti suvaitsevat. Itse en ymmärrä, mutta jokainen tehköön, mitä haluaa.

Vaivaishiiri

Toisinaan mietin,kuinka seksikeskeisiltä monet ihmiset nykyään vaikuttavat. Onko se muoti-ilmiö olla nymfomaani,vai tuntevatko ihmiset ihan oikeasti jatkuvaa tarvetta seksiin? Onko muut tunteet jonkinlainen katoava luonnonvara,vai miksi tuntuu että nykyään ei enää rakasteta vaan jatkuvasta panettaa?

Aloitetaan vaikka näin: Olen pian 27-vuotias, enkä mieleni ole koskaan 'tehnyt mieli munaa' tai harrastaa seksiä vain siksi että jokin omanlaisensa tunne halusta sekstailla jylläisi sisälläni. Se haluanko seksiä,on täysin kytköksissä rakkauden tunteeseen,jota tunnen miestäni kohtaan.

Ollessani nuori,en koskaan oikein kokenut minkäänlaisia haluja tai haavekuvia seksistä,vaikka monet ikätoverit jo viilettivätkin seksin vietävänä. Minä se vain unelmoin aina rakkaudesta ja läheisyydestä. Kun sitten ensimmäistä kertaa rakastuin 19-vuotiaana, tajusin jotain. Halusin myös tätä ihmistä keneen olin rakastunut. Seksihaluni olivat heränneet!Hassuinta oli se,että kaikista maailman ihmisistä satuinkin törmäämään juuri siihen, joka oli kanssani niin samanlainen ajatuksiltaan. Seitsemän vuotta onkin kulunut jo ensirakkauden kanssa ja naimisiinkin vastikään ehdimme,olemme hyvin onnellisia yhdessä.

Olemme paljon miettineet tätä seksin ja rakkauden välistä yhteyttä,etenkin tuttujen mitä villeimpiä juttuja seuratessamme. Mieheni joskus sanoi, että hassua kuinka seksiä voisi harrastaa jonkun ihmisen kanssa, ketä ei lainkaan rakasta, että kuinka siinä voisi lainkaan kyetä haluamaan seksiä sellaisen ihmisen kanssa. Aloin miettiä että niinhän se on itsenikin kohdalla. Ilman rakkautta, ei ole seksihaluja. Ne ovat kuin alitajuisesti niputettu yhdeksi ja samaksi.

Itsetyydytyskin tuntuu aivan käsittämättömän omituiselta. Tokihan ihmisen täytyy pitää itsestään ja hieman rakastaakin itseään, mutta en sentään osaa itseäni niin paljon rakastaa, että haluaisin rakastella itse itseäni. Siispä itsetyydytys ei vain kertakaikkiaan tunnu yhtään miltään ilman sen toisen ihmisen kosketusta, sen ihmisen ketä kohtaan tuntee vahvasti rakkautta. Tämä taas korostaa sitä ajatusta, kuinka haluni ovat täysin kytköksissä tunteeseeni rakastaa.

Olen erittäin onnellinen tunteissani ja tunnen itseni hyvin tasapainoiseksi. Vaan kun silmät, korvat ja jopa ne pikkuruiset aivotkin omistaa, niin toki huomaa sen, että ympäristö on hyvin erilaista itseen peilattuna ja se jaksaa aina mielenkiinnosta askarruttaa,herättää keskustelua.

Olemmeko jäänne muinaishistoriasta tässä nykyajan seksin täyteisessä maailmassamme jossa lutkutellaan ja nytkytellään jopa tuntematonta vastaantulijaa, jota tuskin kukaan kykenee sanan varsinaisessa merkityksessä rakastamaan?

Omaan tuttavapiiriimme kuuluu hyvin värikästä porukkaa. On niitä jotka ovat ensirakkautensa kanssa naimisissa, niitä jotka hyppivät pedistä petiin joka viikko ja niitä jotka eivät oikein tiedä ovatko lintuja vai kaloja. Normaaliin tapaan tulemme toimeen ihmisten kanssa välittämättä heidän omasta elämäntyylistään nostamatta niitä jalustalle mitenkään. Ainoastaan tässä keskustelussa olisi mukava ikäänkuin 'ruotia' nyt vähän yhtä jos toistakin näkemystä seksistä ja rakkaudesta,kun täällä palstallakin hyvin värikästä porukkaa on. Olisi mukava ikäänkuin ymmärtää toistenkin ajatusmaailmaa erilaisissa tuntemuksissaan. :)

Rauhallista ja monipuolista keskustelua aiheesta siis peliin. :)

marimma
Vaivaishiiri
miksi tuntuu että nykyään ei enää rakasteta vaan jatkuvasta panettaa?

Panetukseen ei tarvita rakkautta.
Rakasteluun tarvitaan rakkautta, seksiin ei.

En oikein pysynyt perässä mitä aloituksella haetaan, mutta tässä tämä pohdintani seksistä ja rakkaudesta kuten otsikko sanoi :lol:

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat