Miehen "kyttäys" - Parisuhteet

Vanamo

Elän etäsuhteessa poikaystäväni kanssa ja hän on joka viikonloppu viihteellä. Hän ei silloin aina muista koskaan soittaa tai ilmoittaa mitään itsestään. Minä tulen tästä aina vihaiseksi ja murjotan siitä hänelle.

En pelkää hänen pettävän, mutta jotenkin kuvittelen hänen tekevän jotakin muuta tyhmää ja pelkää hänen puolestaan ( olen ihan kuin äiti :oops: ). Tiedän, että hänellä on myös oma elämänsä johon minä en kuulu, mutta minua silti harmittaa.

Onko siis oikein, että utelen kaiken mitä hän on tehnyt ja suutun jos hän ei kunnolla raportoi?

Kommentit (14)

papu-kaija

en tiedä onko se oikein vai väärin.. niin se vaan mulla myös meni viime suhteessani. ja kun silloinen poikaystäväni täytti 18 (itse olin just täyttän 17)
niin hän oli viihteellä 2 viikkoa putkeen! koko ajan idiootti kaverinsa kanssa menossa. milloin ajeli ojaan ja milloin jäniksien päälle.. niin että ne jäi kitumaan kunnes tallas jalalla kallon p*skaks. sen kaksi viikkoa valvoin joka yö siihen asti että hän pääsi kotiinsa.. soittelin aina välillä että missä menee, miksei mee jo kotiin kun on huomenna koulua yms. yms. ja se kyllä v*tutti kun äijältä loppui välillä akku.. niin sitten en tiennyt yhtään missä hää menee. mä olin sen parin viikon jälkeen hyvin väsynyt mut samal hyvin onnellinen et se juokseminen loppui.

että jos aihetta on olla huolissaan niin ole huolissasi.. ja kerro jätkällesi huolestasi.
kerroit että elätte etäsuhteessa? onko teillä sitten pitkäkin välimatka? luulisi sitten että hän viettäisi ne viikonloput ja siun kanssa. :shock:

darkling

Ei sulla ehkä ole oikeutta tivata illan joka ikistä yksityiskohtaa ja soitella tyyliin vartin välein, mut kyllä mun mielestä miehen pitäis ilmoitella itsestään edes jotain :) Olis aika piittaamatonta pimittää toiselta kaikki asiat, jotka selvästikin kalvavat toista. Kerro hänelle miten tärkeää sulle olis illan aikana tietää, että hän on kunnossa, ja kuinka sua harmittaa kun joudut murehtimaan epätietoisuudessa. Mut mun mielestä pari puhelua tai viestiä illan aikana on ihan tarpeeks, ei tarvitse koko ajan olla kertomassa, mitä tapahtuu.

Vanamo

Välimatkaa on noin 300 kilometriä joten näemme pari kertaa kuukaudessa.

Poikaystäväni on 27 eli jo ihan aikuinen mies. itse olen neljä vuotta nuorempi ja ensimmäisessä parisuhteessani. Nyt ku mietin niin tää kyllä taitaa johtua vaan musta. Njoo, taidan olla vaan liian huolehtivainen tai sitten vaan huomionkipeä ihminen :oops:

papu-kaija

^
mä kyllä ymmärrän sinua täysin! niin pitkä välimatka. ja en tarkoita tätä pahalla mutta olisitko vähän mustasukkainen koska näette niin vähän ja kun voisitte periaatteessa nähdä ehkä useammin niin miehesi viettää sen ties missä. minä ainakin olisin mustasukkainen tai ahistunut ja just sellainen niin kuin sinä olet.

mutta tuolla "äitiydellä" saatat karkoittaa miehesi.
ärsyttävä tilanne sulla :c

Vanamo

No me nähdään niin usein, kuin vain on mahdollista. Minä käyn hänen luonaan niin usein, kuin vain on varaa(olen siis opiskelija). Ja hän käy myös välillä täällä, mutta häneltä menee edestakas matkoihin n. 100 euroa joten...

Kepatäti
Vanamo
Elän etäsuhteessa poikaystäväni kanssa ja hän on joka viikonloppu viihteellä. Hän ei silloin aina muista koskaan soittaa tai ilmoittaa mitään itsestään. Minä tulen tästä aina vihaiseksi ja murjotan siitä hänelle.

En pelkää hänen pettävän, mutta jotenkin kuvittelen hänen tekevän jotakin muuta tyhmää ja pelkää hänen puolestaan ( olen ihan kuin äiti :oops: ). Tiedän, että hänellä on myös oma elämänsä johon minä en kuulu, mutta minua silti harmittaa.

Onko siis oikein, että utelen kaiken mitä hän on tehnyt ja suutun jos hän ei kunnolla raportoi?

Mun mielestä on ymmärrettävää, että olet huolissasi ja haluat tietää, että rakkaasi on päässyt turvallisesti kotiin ja muuta sellaista. Mutta kyllä tähän mun mielestä pitäisi riittää se kun toinen sanoo "Mennään Paven luo alottelee ja siitä sit siirrytään baariin" eikä mun mielestä seuraavana päivänä saatikka samana iltana voi vaatia mitään selontekoa.

Itse kysyn avolta illan suunnitelmat ja suurin piirteisen kotiutumisen. Illan mittaan en yleensä avolle viestittele muuta kuin siinä tapauksessa että ei oo lähtiessään tiennyt onko tulossa ihmisten aikaan vai joskus aamu seitsemältä..Sit seuraavana päivänä yleensä tulee ihan luonnostaan kysyttyä miten ilta sujui/oliko kivaa, mutta en siis mitään yksityiskohtia vaadi. Kertoo minkä kertoo ja katsoo aiheelliseksi.

Pakko se on vaan voida luottaa siihen, että toinen osaa pitää huolta itsestään ja siihen, että jos jotain tapahtuu niin kaveria ei jätetä..Aikuinen ihminen on kuitenkin aikuinen ja tyttöystävän rooli ei oikeuta holhoukseen. Voittehan te totta kai sopia vaikka tiettyjä perusjuttuja, että rakkaasi vaikka yrittäisi aina muistaa laittaa viestin kun on kotiutunut, että sitten tiedät toisen olevan turvassa ja kunnossa.

Vanamo

No mulla on vielä kaksi vuotta opiskeluja jäljellä. Sen aikaa saan asua yksikseni.

Juu, no voi olla että olen myös vähän liioitellut. Haluan kyllä tietää missä hän on ollut ja keiden kanssa. Joskus myös kysyn mitä on tullut nautiskeltua.Tämä siksi, koska mies käyttää toisinaan jos minkäkinlaista huumetta ja olen siitä aina huolestunut :(. Viimeksi risteilyllä, jolloin hän ei mitään itsestään ilmotellut. Ei kuulemma sekoillessaan tiedosta ulkopuolista maailmaa. :?

nougatte

joo, olen samaa mieltä kun papu-kaija, jos huumeita on kuvioissa, ni on aihettakin olla huolestunut. Niistä kannattaa oikeastikin hankkiutua eroon. Myös toi kommentti, että "kun sekoilen, en tiedosta ulkopuolista maailmaa" kuulostaa aika tylyltä. En halua loukata tai mitään, mutta kannattais nyt ehkä tarkistaa sun poikaystävän arvomaailma ja tärkeysjärjestys elämässä. Jos sä olet sille oikeasti tärkeä, ei se haluais ikinä huolestuttaa sua, ei ees sillon kun "sekoilee".

Vanamo

Tiedän, että olen hänelle tärkeä ja jotenkin pystyn uskomaan tuon selityksen sillä joiden huumeiden vaikutuksen alaisena on oikeasti vaikeata hahmottaa todellista maailmaa.

En pidä hänen huumeiden käytöstään, mutta koska pyyntöni eivät ole saanut häntä lopettamaan viihdekäyttöänsä en voi muuta, kuin hyväksyä sen. Muutos lähtee kuitenkin aina ihmisestä itsestään. Olen päättänyt hyväksyä tämän puolen hänestä, koska muita vaihtoehtoja ei ole. En halua menettää häntä vaikka hän joskus hölmö onkin. :?

napalm
Vanamo
Tiedän, että hänellä on myös oma elämänsä johon minä en kuulu, mutta minua silti harmittaa.

Höh? Minun mielestäni se menee niin, että sitä kuulutaan jonkun toisen elämään tai sitten ei kuuluta. Ei meillä ole kuin yksi elämä. Poikaystävälläsi voi olla harrastuksia ja menoja, joihin hän ei ota sinua mukaan, mutta ei se silti tarkoita, ettet kuuluisi sillä osin hänen elämäänsä. Minusta olisi karseaa jos oma mieheni toteaisi "et kuulu elämääni silloin kun olen viihteellä". Ei hän voi valita milloin sinä olet olemassa ja milloin et.

Kepatäti

Vanamo, jos sä olet päättänyt hyväksyä huumeiden käytön niin sitten sun on valitettavasti myös hyväksyttävä kaikki, mikä tulee sen mukana. Sä et voi kantaa vastuuta toisesta ihmisestä etkä estää sitä tekemästä typeryyksiä. Kuten itse sanoit, niin muutoksen on tultava ihmisestä itsestään. Pahimmassa tapauksessa sun kyttäämisellä voi olla ihan päinvastainen vaikutus kuin mitä haluat ja se voi vaan pahentaa tilannetta.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat