Oliko se tässä? - Parisuhteet

Ninni_

Meidän 1,5 vuotta kestänyt suhde on jo jonkun aikaa ollut huonossa kunnossa..On monia asioita, jotka minua ärsyttää poikaystävässäni, mutta hän ei halua uskoa, että hänessä on mitään vikaa. Tuo on varmaan seurausta siitä, että hän on vanhempiensa silmäterä ja tuntuu, että he ajattelevat hänen olevan aina oikeassa.

Muutamia asioita, jotka minua ärsyttävät ovat mm. sellaisia, että hän ei osoita minulle tarpeeksi hellyyttä eli en saa tarpeeksi pusuja, haleja ja yhteistä aikaa Hänelle tuntuu olevan kaverit ja harrastukset paljon tärkeämpiä kuin minä, jonka hän tosin kieltää. Näin kuitenkin ajattelen, sillä minulle jää aikaa aina silloin kun ei ole muuta. Hän merkitsee kalenteriin tarkasti muut asiat, mutta ei meidän yhteisiä suunnitelmia eli niissä joustetaan. Yksi ongelma on myös se, että hän on sanonut haluavansa "puolivakavan" suhteen, joka tarkoittaa sitä, ettei hän ole kiinnostunut yhteen muutosta yms. Minä olisin jo siihen valmis.

Tuntuu, että pari päivää saattaa mennä hyvin ilman riitoja, mutta sitten taas minua alkaa pahasti ärsyttää hänen käytöksensä eli mm. se ettei hän ole mielestäni tarpeeksi sitoutunut tai rakastava minua kohtaan. Tämä rasittaa todella paljon! Olen koittanut puhua, mutta se on vaikeaa koska hän ei koe pystyvänsä tai haluavansa muuttua! On loukkaavaa, ettei hän voi tehdä sitä edes minun ja suhteemme takia!

Mitä ihmettä tekisin? Tällä hetkellä olemme kai tauolla, koska riitelimme eilen illalla ja nyt hänellä on puhelin pois päältä..Hänellä on myös tapana se, että vaikka hän olisi minut suututtanut, hän ei ikinä ota riidan jälkeen yhteyttä vaan lopulta minä joustan ja hieron sovintoa. Hän ei myöskään pyytele anteeksi juurikin siksi ettei tee ikinä mitään väärää! :cry:

Kommentit (8)

Nyytikki

Tuohon kysymykseen ei kai voi kukaan muu vastata kuin jompikumpi teistä, mutta yritetään. Kuulostaa tuon perusteella siltä, että teillä on ristiriita siinä, mitä haluatte suhteelta. Hän on kai ihan tyytyväinen nykytilanteeseen? Hän ei tunnu olevan valmis vakavaan suhteeseen mutta toisaalta onhan hänen oltava jollain tasolla ihan sitoutunut sinuun, kun on ollut jo 1,5v kanssasi eikä muiden.

Sitä en ihmettele, että joku ei ole valmis vielä 1,5 vuoden jälkeen muuttamaan yhteen vielä, en ollut itsekään. Voisivatko poikaystäväsi ajatukset vielä muuttua? Mitähän hän tarkoittaa sillä, että olette puolivakavasti yhdessä? Kuinka usein näette?

Tuo tilanne kuulostaa siltä, että kyllähän sen voisi vielä korjata, mutta se riippuu aivan siitä, kuinka sitoutuneita te molemmat olette suhteeseenne. Taitaisi olla vielä yhden vakavan ja mielellään rauhallisen ja ketään syyttelemättömän keskustelun paikka. Muista, että vikaa on kuitenkin yleensä molemmissa, ehkä vaadit häneltä nyt liikaa?

Jossain vaiheessa täytyy vaan tarkistaa mitä haluaa suhteelta ja mitä toinen tahtoo ja jos ajatukset eivät suhteen tulevaisuuden suhteen lainkaan kohtaa, kannattaa varmasti miettiä vakavasti uudelleen asioita.

Ninni_

Niin hän onkin tyytväinen nykytilanteeseen. Ei hän tiedä onko vuosienkaan päästä valmis muuttamaan yhteen tai mitään..Hän haluaa opiskella ja olla "vapaa". Puolivakavalla hän kai juuri tarkoittaa tuota yhteen muuttamista ja ylipäänsä sellaista ettei tarvitse minulle selitellä menojaan yms. Minä olen paljon vakavammalla mielellä tässä suhteessa.

Yhteen muutto olisi taloudellisestikin järkevää, sillä tällä hetkellä hän maksaa yksiöstään 500 e ja minä soluhuoneesta melkein 300 e. Sillä rahalla saisimme jo mahtavan asunnon! Olemme molemmat opiskelijoita ja asumme lähekkäin. Olen paljon hänen yksiössään, mutta tuntuu aina vähän vaikealta kysyä saanko tulla yötä, kun hän ei sitä itse ikinä ehdota. Tuntuu, että tuppaudun hänen elämäänsä ja niin ei kyllä pitäisi olla..

Sitä olen itsekin miettinyt, että vaadinko häneltä yksinkertaisesti liikaa, mutta ei kai se ole liikaa vaadittu, jos haluaa, että hän ottaa minua ja minun halujani enemmän huomioon. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että elämme hänen elämäänsä ja minä joudun unohtamaan yhdessä asumiset ja muut minulle tärkeät asiat, koska hän ei voi tehdä kompromisseja..

marjutti

et vaadi liikkaa. kyllä poikakaverin pitää antaa sitä huomiota ja tehdä myös itse kompromisseja. et varmastikkaan ole tyytyväinen suhteeseen? kannattaa ehdottomasti miettiä mitä haluat ja ilmottaa siitä myös kumppanillesi.

jotenkin tuntuu että poikakaveri ei ole tarpeeksi tosissaan jos puhuu puoli vakavasta suhteesta eikä ole valmis vieläkään edes miettimään yhteenmuuttoa, voin olla väärässäki..

hän ei varmasti halua muuttaa yhteen juuri sen takia että saman katon alla monista asioista tulee yhteisiä ja omista menemisistä pitää puhua eikä voi mennä aivan samanlailla kuin yksin asuessaan.

Tsein

Teillä ei vaan kohtaa halut ja suunnitelmat. Eihän sille mitään voi eikä siinä kumpikaan ole väärässä. Toinen haluaa sitoutua (muuttaa yhteen) ja toinen haluaa pitää seukkailun kevyenä. Erilaisia taidatte muutenkin olla, eikä sekään väärin ole. Siihen pitäisi vaan osata suhtautua, kummankin.

Siinäpä sitä onkin sitten vaan päätettävä, että oletteko te toisillenne sopivia. Kaikesta ei voi kompromissiakaan tehdä. Esimerkiksi tunteistaan ei pysty oikein tinkimään. Jos miehestä tuntuu, ettei hän ole valmis sitoutumaan, niin paha siitä on mitään kompromissia lähteä rakentamaan.

Oletettavasti olette nuoria. Ainakin vähän tuntuu, että miehellä on sitä nuoruuden menohalua rutkasti. Silloin tärkeitä ovat kaverit ja oma aika. Näissä asioissa monellakin on tapana muuttua, mutta se ei käy ihan vaan sormia napsauttamalla, vaan ajan myötä.

Sheena

Kuulostaa ihan samalta kun meillä! Tosin meillä kyllä mies on valmis vakavaan suhteeseen, minä en niinkään vielä, mutta tuo hellyys ja joustavuus on meillä ihan samalla tavalla. Aina kun riitelemme jostain, se olen aina MINÄ, joka ottaa yhteyttä jälkeenpäin ja pyytelee anteeksi. Sitten jos huomautan tästä miehelleni, hän luulee, että en arvosta häntä yhtään ja että hän ei muka tekisi mitään suhteemme eteen. Kyllä hän tekee, mutta olen yrittänyt saada häntä ymmärtämään että myös hänen täytyy joustaa joskus. Omat ystävyyssuhteeni ovat menneet ihan perseelleen siitä johtuen, että olen yrittänyt miellyttää kumppaniani liikaa. Jossain on raja, ja minä ylitin sen, yritän päästä nyt takaisin rajan toiselle puolelle...

Mutta teidän tapauksessa, puhuminen auttaa ja se että saisit miehen ymmärtämään, ettei hän ole mikään lottovoitto, josta sinä pidät ikuisuuksiin asti kiinni ja odotat koska herra olisi valmis muuttamaan yhteen ja vakiinnuttamaan suhteenne. Muista, että olet vahva yksilö ja ansaitset saada samanlaista kohtelua, kuin itse hänelle annat, eli ymmärrystä. Liikaa ei voi vaatia, kuin vasta siinä tilanteessa kun toisen voimavarat ovat vähissä.
Noudata periaatetta: jos sinä joustat - hän joustaa
jos sinä käytät kieltä - hän käyttää kieltä
jos sinä hierot - hän hieroo

TASAVERTAISUUTTA SISKOT! :D

Ninni_

Siinä se parisuhde sitten sitten oli.. :cry: Ihan kauhee fiilis..Mitenhän tästä taas pääsee yli..? Tuntuu ettei osaa olla yksin. Kauheen yksinäinen olo. Deittalut ei kiinnosta yhtään mutta silti haluan löytää vierelleni ihanan miehen..Vinkkejä sydänsuruiselle?

Embo

Voi - pahoittelut tapahtuneesta, mutta toivon että ajan päästä löydät vielä parempaa, Ninni!! Anna itsesi surra, ja osta vaikka suklaata jos tykkäät siitä... Ei minulla mitään ihme vinkkejä ole muuten. Aika varmasti auttaa.

TaskuMyy

Ninni: Voi tyttö kulta, ei sun tarvii heti uutta löytää..
Nyt vain keskityt ihteesi, hemmottele (shoppaa, oo kavereiden kanssa). Tommoset on aina ilkeitä, päivä kerralla..

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat