Kun suhteella menee huonosti - Parisuhteet

Chocolat

En tiedä enää mitä teen, meidän suhde on menossa vain alamäkeä, tuntuu ettei ole mitään yhteistä enää. Molemmat rakastamme toisiamme todella paljon mutta tuntuu että kinastelemme vain tai kotona on kireä tunnelma. Olen huomannut että itsekään en jaksa enää hymyillä ja vähän olen äreä kullalle ja suutumme todella pienistä..

Ei meillä suurta riitaa ole siis ollut aikoihin mutta tuommoista pientä kinaa joka syö suhdetta. Nyt todella pelkään että tämä alkaa olla suhteen loppu enkä todellakaan sitä halua. En ymmärrä itseänikään miksi en kunnioita toista kuten ennen tai ota häntä huomioon, jotenkin vain yhteinen sävel on hiipunut, vai onko tämä sitten vain sitä arkea? Minulla on viime viikkoina ollut paha olla ja pelkään että hän haluaa pian erota.

Kuulostaa ehkä lapselliselta, mutta mitä te olette tehneet tällaisissa tilanteissa? En halua mitään taukoa tai välimatkaa, haluan silti nähdä häntä päivittäin ja luultavasti hänkin minua mutta en jaksa enää tätä.

Kiitos jos joku osaisi auttaa!

Kommentit (14)

marika_

Vaikka sanoit ettet halua välimatkaa, niin etäisyyden ottamista mä silti suosittelisin. Enkä nyt tarkota että toisen pitää karata kuukaudeks huippuvuorille, vaan sitä että vähennetään sitä yhdessä vietettyä aikaa ja ruvetaan tekemään enemmän asioita erikseen. En nyt tiedä miten paljon olette yhdessä, mutta ainakaan 24/7 nyhvääminen tekee harvoin parisuhteelle hyvää. Oman ajan ja tilan laajentaminen voi ehkä auttaa näkemään sen toisen ja koko suhteen uudelta kantilta, ja toisen läsnäoloa oppii taas arvostamaan.

Mä en usko mihinkään erilleen kasvamiseen tms., joten jos rakkautta ja tunteita toista kohtaan löytyy on musta suhde pelastettavissa. Eri asia on sitten jos alunperinkään ei ole ollut MITÄÄN yhteistä ja on enemmänkin rakastuttu siihen pintapuoleen toisessa ja vasta myöhemmin tajuaa olevansa ihan liian erilainen kuin toinen, niin sitten on parempi vaan myöntää olevansa väärän ihmisen kanssa ja lopettaa sikseen.

Chocolat

Ei me olla kovin paljoa yhdessä mielestäni, kotona kun ollaan niin yleensä tehdään kuitenkin omia juttuja ja joskus katellaan elokuvaa tai tehdään ruokaa, mutta mielestäni ei olla liikaa yhdessä, mutta ehkä se auttaisi jos olisin itse vähemmän kotona.

Muutimme yhteen reilu puoli vuotta sitten, ihan hyvin meillä on mennyt mutta onhan niitä huonojakin hetkiä muutamia ollut, mutta niistä on silti selvitty. Tuo hieman helpotti kun sanoit että jos rakkautta on niin ei kannata luovuttaa :) Sitä ajattelin itsekin että luovuttaa en voi eikä hänkään voi, meillä on ollut niin ihania hetkiä ja on koettu paljon kaikkea yhdessä ja sitä kaikkea en halua jättää taakse. Sitä tässä eniten pelkään että toinen kyllästyy tällaiseen suhteeseen ja ajan mittaan se rakkaus voi kadota.. Mutta ehkä tämä suhde on vielä pelastettavissa, en vain tiedä mikä siinä oikeasti on vikana. Sekö että ei ole enää yhteistä, mutta silti kuitenkin viihdymme yhdessä vaikka kinaammekin usein..

olematon

Mutta mitä te teette silloin kun teette omia juttujanne? siis jos teette ruokaa tai katsotte elokuvia mulle tulee ainakin mielikuva että ootte kuitenkin molemmat neljän seinän sisällä kotona. Oma elämä pitää kuitenkin olla molemmilla että se teidän yhteinen elämä toimisi. kehittäkää muutakin tekemistä kuin vain olla kotona olemassa.

Chocolat

Siis tarkoitin että kun teemme jotain yhdessä silloin kun teemme niin ruokaa tai muuta, emme yleensä kotona kovin paljoa yhdessä juttuja tee siis. Mies yleensä pelaa ja on silloin ihan omissa maailmoissaan ja minä teen jotakin. Yleensä nykyään mitä yhdessä teemme niin nukumme yhdessä ja eri aikaan menemme nukkumaankin usein.

Ja kyllähän tuo mies päivittäin melkein näkee kaveriaan ja käy salilla sun muuta :) Että illathan me vain samassa paikkaa viikolla olemme, ja sillon juuri niitä omia juttujamme yleensä. Mielestäni se pari kolme tuntia ei niin kovin paljoa ole illassa kun toista näkee koko päivän aikana. Jos kukaan ymmärtää nyt mitä tarkoitan.

Mutta tiedän että tarvisi enemmän käydä ulkona mutta ei vain millään töiden jälkeen illalla jaksaisi..

Cara-

Mua ainakin välillä tympii juuri se että ollaan molemmat kotona ja samassa huoneessa puuhailemassa omia juttuja, siis ei olla kunnolla yhdessä eikä erikseen. Siitä ainakin itselle tulee olo että on kireä tunnelma ja kiukuttaa pienetkin jutut. Mä ehdottaisin kanssa että keksisit välillä omaa tekemistä kodin ulkopuolellakin, ja sitten kun olette miehen kanssa yhdessä niin olette kunnolla, lähdette vaikka ulos tai järkkäätte muuta spesiaalia. Oon huomannut että varsinkin nyt yhdessä asuessa tekee todella hyvää lähteä joskus oikein treffeille, laittautua toista varten ja siellä treffeillä on enemmän puhuttavaakin jos on puuhaillut jotain erikseen. :) Mulla on kyllä ihan sama ongelma etten jaksaisi lähteä enää mihinkään kun olen kerran kotiin päässyt, mutta en oo kyllä kertaakaan katunut että oon repinyt itteni ihmisten ilmoille.

Chocolat

Toi on kyllä tosi että on kireä tunnelma kun on molemmat kotona vaikka on omat jutut. Vaikka ei oltais kumpikaan vihaisia oltu edellispäivänä niin kotio kun tulee niin heti tunnelma muuttuu jotenkin tyhmäksi ja alkaa heti tympiin kaikki.. Ehkä mä tänään lähden vaikka lenkille pidemmälle niin on sekin jo vähän jotain kun ei muualle ehdi eikä jaksa :)

Eiköhän se tästä, ja ne treffit kyllä on tärkeitä ja harmi kun niitä on aika vähän, pitäisi kyllä sellaiset järjestää niinkuin sillon alkuaikoina, oi että oli ihanaa :)

Cara-

Mä oon miettinyt että sellanen voisi olla kiva tapa että joka kuukausi olis etukäteen sovittu treffipäivä, ja vuorotellen keksittäis minne mennään ja mitä tehdään. Sehän voi olla mitä tahansa muutakin kuin leffa tai ravintolareissu, ja sen voi pitää salaisuutenakin vaikka viime hetkeen asti jos haluaa. Olis jotain yhteistä odotettavaa ja saisi kivoja yhteisiä muistoja. :)

Jutta

En nyt tidä kuinka kauan olette seurustelleet, mutta tuo kuulostaa vähän itsenäisymisvaiheelta. Mutta toisaalta hmm... Ootte kummiskin paljon myös omissa oloissa ja itsenäistymisvaiheessa se on vähän semmosta vänkäämistä että saako tarpeeks omaa tilaa tai ollaanko tarpeeks yhessä yms. Et ei se sitä sitten kuitenkaan taida olla.
Sanoit että kotiin tullessa on lyhyesti sanottuna ahistavaa, niin ehkäpä sen teidän asunnon ilmapiiri ei ole vain kotoisa?
Tuli vaan siitä mieleen kun itse olen kova sisustusmuodin perässä kulkeva tyyppi, ja poikaystävän kotona käydessä se ilmapiiri on tosi ahdistava kun kaikkialla on pitsiverhoja ja hänen äitinsä ei ole mikään mukava ihminen. Ehkä oli hieman pinnallista. :P No joo, ei mulla tainnu sittenkään olla mitään hyödyllistä asiaa.

Kepatäti

Chocolat, mie en osaa kyllä auttaa muuta kuin sanomalla, että et oo yksin ongelmies kanssa. Me painitaan ihan saman asian kanssa. Kumpikin rakastaa ja kumpikin tahtoo olla yhdessä ja pelastaa suhteen, mutta ollaan ihan neuvottomia. Onneks ollaan nyt saatu ees vähän tota puheyhteyttä availtua, joten nyt sit tiedetään, että molemmilla on samanlaiset fiilikset.

Meillä ongelmana on nimenomaan se, että kun ollaan yhdessä kotona molemmat tekee omia juttujaan ja kun sitä yhteistä kotona oloaikaa ei ole mitenkään hirveästi (mies tekee vuorotyötä + minä koulu+osa-aikainen työ) niin sekin stressaa. Meillä ei vaan ole tarpeeksi nimenomaan sitä yhteistä aikaa, joka oikeasti vietettäisiin toisiimme keskittyneinä. :?

|Pride

Meillä pahatkin riidat ja erimielisyydet pyritään aina ratkaisemaan... emme kumpikaan tahdo eroa ja kummatkin oikeastaan tiedämme että jos suhteellamme menee huonosti, on molempien annettava panoksensa sen parantamiseksi ...
meillä on ollut aika paljon sellaisia riitoja joiden aikana on mennyt kummallakin tosi huonosti, sitten on sanottu mitä sattuu ja satutettu toista (niinkuin monessa muussakin suhteessa varmasti) ... aina on kuitenkin asiat sovittu, puhuttu ja alotettu alusta ... <3
jos rakastaa jaksaa yrittää. ellei ole molemmille parempi että erossa ollaan.

TaskuMyy
|Pride

jos rakastaa jaksaa yrittää.

[color=blue]Kumpa asia ois noin ''yksinkertainen'' :roll:
MOni vain luovuttaa niiin helpolla nykypäivänä, kun pienikin vastoin käyminen tulee :roll: :( [/color]

Hope

Ehkä teidän pitäis ottaa sitä pesäeroa yhdessä? Pieni viikonloppureissu mökille/ulkomaille tai mihin tahansa siltä väliltä voisi olla ihan hyväksi.

Chocolat

Hassua lukea näitä omia "vanhoja" kirjotuksia :) Nyt suhteella taas menee oikein hyvin eikä ole ollut mitään kinoja.. Itsestään vain kaikki järjestyi. Näin myöhemmin ajatellen en edes muista miten kaikki meni taas normaaliksi :) Hyvä näin, ainahan sitä välillä on kaikkea mutta sitten asiat vain selviää :)

Vierailija

Minä seurustelen 17vuotiaan pojan kanssa. Se kiukuttelee, pettää lupauksiaan jatkuvasti. Ihan kun sitä ei kiinnostaisi. Olen yrittänyt hänen äidin kanssa poikaa auttaa mutta se ei ota apua vastaan. On yöt ulkona eikä tule kotiin silloin kun pitäisi. Onkohan jotain tekeillä? Pelkään että jos hän on ratkennut johonkin huumeisiin koska siinä porukassa on paljon sellaista.. entiedä mitä minun pitäisi tehdä osaisiko joku auttaa?

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat