Riitätkö sinä miehellesi? - Parisuhteet

MiamiGlow

Eli siis olen kohta seurustellut uuden poikaystäväni kanssa 4 kuukautta ja eilen sitten puhuimme puhelimessa kaikesta mahdollisesta.
Aina me kyllä jutellaan kaikesta ja muutenkin pystymme olemaan todella avoimia kaikissa asioissa eikä minun tarttee varoa tavallaan mitä sanon hänelle.

Mutta eilen öisen puhelun jälkeen miule jäi tavallaan vähä pahamieli ja vaivaava tunne siitä, että riitänkö hänelle?
Kun hän intoutui kertomaan kokomuksistaan muiden naisten kanssa, kokemuksistaan elämässä jne. niin miule tuli tunne, että en oo mitää verrattuna siihen. Miula ei ole läheskää niin paljo kokemusta joistakin asioista kuten seksistä. Ja tavallaan pahoitin mieleni, mutta en sanonut siitä hänelle enkä näyttäny sitä muutenkaan.

Onko jollakin teistä samanlaista tuntemusta tullut?

Hän kyllä sanoo, että oon kaikkea mitä voi ikinä toivoa, mutta ei se rohkaise. Pääseekö tästä tunteesta yli? En haluaisi miettiä tätä "olenko tarpeeksi hänelle" -asiaa kokoajan. Jos voisitte kertoa omista kokemuksistanne asian suhteen, niin varmaan auttaisi jonkin verran :)

Sivut

Kommentit (26)

olematon

Mä kyllä uskon/luulen, että kaikille tulee jossain vaiheessa suhdetta sellanen pysähtyny hetki että "tässäkö sitä nyt ollaan, ja kuinka pitkään?" Eiköhän se ennenpitkään ohi mee se olo, ja eihän sun miehes sun kanssa olisi jos se kokis ettet oo sitä mitä se tahtoo. Ja kun kerran vielä sanoit erikseen että ootte avoimia toisillenne, niin eiköhän hän sitten kertois jos et riittäisi hänelle.

MiamiGlow

Hmmm. Totta. Mutta en saa mielestäni sitä asiaa ja se vaivaa hirveästi, mutta toivotaan, että kyllä se tästä.
En viitsi sanoa asiasta hänelle vaikka yleensä pystytään puhumaan kaikesta ja on varmastikkin asioita joita hän ei pysty minulle siitä huolimatta sanomaan.

namak

poikkikses seurustelee sun kanssa ni etköhän sä silloin sille riitä. :wink:

Ja niinku sanoit ni pystytte juttelee kaikesta, ni ehkä seki kokee samanlailla ja siks kertoi sulle niistä muista naisista tms.

Ehkä se ei vaan osannut aavistaa että pahottaisit mielen, mut älä murehdi.!

Emmily_

Minä en myöskään usko ettet "riittäis" poikaystävälles! Hän kuitenkin sun kanssa haluaa olla ja sanoo vieläpä että oot kaikkea mitä se haluaa!!! :) Ja ei sillä seksikokemuksella oo mitään merkitystä minkään kannalta!

MiamiGlow

Ehkä tää oli minulta sitten vähä hätiköity tunne :lol:
Te jotka vastasitte, niin sai miut kyllä ajattelemaan, että oon ite
ehkä vähän hölmö ku vedin sellaisia johtopäätöksiä, mutta se tunne vain tuli. Kyllä se on jo tän päivän kuluessa helpottunu ja ehkä pitäs ajatella
tässä asiassa järkevämmin :)

nelma

Minulle tuli ex-poikaystävän kanssa kauhea riittämättömyyden tunne vaikka en koskaan oikeastaan joutunut pelkäämään että joutuisin jätetyksi. Suhdetta rasitti poikkikseni vanha ihastus. Tämän ihastuksen saamiseen hänellä ei koskaan ollut ollut oikeita mahdollisuuksia. Poikkikseni vertaili minua häneen ja sain aina kokea olevani häntä huonompi vaihtoehto. Sain kokea olevani joka suhteessa huonompi, kakkosvaihtoehto. Asiaa ei myöskään helpottanut se että olimme jatkuvasti, päivittäin tekemisessä ihastuksen kanssa... Ajan ja alemmuuskompleksin myötä minulle kehittyi syömishäiriö (mikä oli itseasiassa ollut tällä ihastuksellakin jokin aika ennen tutustumistamme). Syömishäiriöstä kärsiessäni energiani oli täysin loppuun käytetty enkä enää jaksanut pitää yllä suhdetta ja niin se sitten päätyi eroon. Hyvä niin. Juttu tuntuu nyt melkein naurettavalta, se ei todellakaan ollut sen arvoista.

nelma
TaskuMyy
Miulla on koko aika semmonen tunne sisällä, että en riitä ukolle. Että en ole tarpeeksi hyvä, kaunis tms.. :( :(

Sillä tavoin ei ole todellakaan kiva elää... Enhän minä tiedä mitään sinun tilanteestasi, mutta kehottaisin tosiaan miettimään onko saamasi kaiken tuon arvoista...

Minun oloni parani huomattavasti heti pian erottuani, mutta eihän näitä yksilöllisiä ja tapauskohtaisia asioita voi kunnolla rinnastaa. Oikeastaan tarvitsin kai myös kipeästi aikaa itselleni.

TaskuMyy

Ei miun tilanne muutu siittä miksikään vaikka eroaisin!
POden samaa tuskaa aina, sen siittä saa kun nuorena kuuli vain negatiivistä palautetta itsestään..
Enkä halua olla sinkku! Koska en usko, että olisin onnellisempi kuin suhteessa..

Emmily_
TaskuMyy
Miulla on koko aika semmonen tunne sisällä, että en riitä ukolle. Että en ole tarpeeksi hyvä, kaunis tms.. :( :(

Ukolles, vai kenties itelles??

TaskuMyy
Emmily_
TaskuMyy
Miulla on koko aika semmonen tunne sisällä, että en riitä ukolle. Että en ole tarpeeksi hyvä, kaunis tms.. :( :(

Ukolles, vai kenties itelles??


Ukolle..
Tuntuu, etten ole riittävän hyvännäköinen hänelle..

|Pride

Usein ajattelen itsekin, että riitänkö varmasti miehelleni, ja se on ihan normaalia kuulemma :?
haluan usein kuulla kaikenlaista mukavaa häneltä, ja luotan häneen täysin. en usko että pettäisi minua, asiasta on keskusteltu ja hän ajattelee samanlailla pettämisestä kuin minä ..
vaikka tunnen itseni rakastetuksi, mulle tulee välillä se tunne etten riitä ... tarvitsen kehuja ja kannustusta, jotta saisin itseluottamukseni takaisin. Ja sitä olen saanutkin :>
Pitäisi vaan hyväksyä itsensä, toisen antamat kehut ja luottaa toiseen. <3

TaskuMyy

[color=green]Itellä tunteet juontaa ihan nuoruudesta asti, olen ollut aina koulukiusattu, aina 1lk.:sta asti tuonne amiksen 1:lle :roll:
Koskaan en kertonut kenellekkään asiasta..

Sori, yli OT:n[/color]

Embo
MiamiGlow
Mutta eilen öisen puhelun jälkeen miule jäi tavallaan vähä pahamieli ja vaivaava tunne siitä, että riitänkö hänelle?
Kun hän intoutui kertomaan kokomuksistaan muiden naisten kanssa, kokemuksistaan elämässä jne. niin miule tuli tunne, että en oo mitää verrattuna siihen. Miula ei ole läheskää niin paljo kokemusta joistakin asioista kuten seksistä. Ja tavallaan pahoitin mieleni, mutta en sanonut siitä hänelle enkä näyttäny sitä muutenkaan.
Onko jollakin teistä samanlaista tuntemusta tullut?

Mulla on ollu vajaan vuoden mittaisessa suhteessani muutamana hetkenä hyvinkin samantyyppisiä tuntoja, mutta olen päässyt niistä aina eteenpäin. Miehellä on enemmän parisuhde- ja seksikokemuksia kuin minulla, ja onpahan hän ainakin kerran niistä väärään aikaan ja väärällä tavalla puhunut minulle...
Totuus on kumminkin se, että tällä hetkellä poikaystäväni ihan ilman mitään pakkoa seurustelee minun kanssa. Ja rakastaa minua - tiedän sen. Vaikka hänellä on "enemmän menneisyyttä", niin ei sen pidä antaa kaivertaa nykyisyyttä.

MiamiGlow; jos ei poikaystäväsi jatkuvalla syötöllä palaa menneisyyteensä ja haikaile exiä, niin anna asian olla, vai mitä? Ainakaan poikaystäväsi ei ole päättänyt salailla menneisyyttään.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat