Avomies haluaa mut pois - Parisuhteet

rinna

En mä ees käytä sanoo avomies.

Mulla on oksettava olo. Poikaystävä, jonka kanssa siis asun yhdessä, haluaa että muutan pois. Että asuttais erillään ja silti oltais yhdessä. Mulla on niin loukkaantunut ja epätoivoinen olo. Miten se voi tässä vaiheessa yhtäkkiä tarvita omaa tilaa. En mä halua muuttaa pois kotoa! Minne mä nyt muuttaisin, en mä halua :( Se sanoi että ei mulla tässä mikään kiire ole, ettei halua mua heittää pois. Mut sit ku juteltiin ja olin tietysty hyvin surullinen ja vaikutin sen mielestä vihaselta niin se sano kaikkea muutakin. Että hän on huono poikaystävä eikä tästä tuu mitään. Ja jossain vaiheessa puhu erosta ja vittu en mä tiedä missä mennään.

Nytkin se hengailee kavereidensa (ja mun kavereiden) kanssa normaalisti, ihan ku mitään ei olis tapahtunu! Miks mä joudun istumaan yksin kotona itkemässä?! Tuntuu että mun elämä on pilalla mut se vaan jatkaa normaalisti eteenpäin. Miksei se oo täällä mun kanssa jos kerta haluaa olla edelleen yhdessä. Toisaalta sitten taas sanoo ettei pysty puhumaan ja että hän ei nyt pysty mihinkään ja pyytää anteeks ja on välinpitämätön ja mä itken silmäni päästä ja ääniki on käheenä itkemisestä. Hieno lause mutta ei nyt kiinnosta. Mun päässä vaan menee ryöppynä asioita enkä mä ymmärrä mitään. Tuntuu vaan niin pahalta ja vihaiselta kun se vaan on jotenki normaalisti !!!!! Vaikuttaa välinpitämättömältä mut sit sanoo että rakastaa mua

Mä vaan odotan ja toivon että se tulis "järkiinsä" tän mun pois muuttamisen suhteen, mut ei se tuu. Se ei oo kuulemma valmis sittenkään asumaan yhessä mun kanssa. Että me ollaan vielä nuoria ja vielä joskus voidaan muuttaa takas yhteen jos siltä tuntuu. Nyt olis niinku hyvä asuu erillään ku menee niin huonosti ja olis hyvä sitten tapailla. Apuaa mä en halua tapailla vaan asua yhdessä onnellisesti vaikkei nyt niin hyvin olekaan menny

En olis uskonu että multa tulee näin epämääräistä tekstiä mutta en pysty saamaan mitään järkevääkään aikaiseksi. Ehkä lähinnä nyt kaipaisin jotain vakuttelua että olisi hyvä asua erillään kun kerta molemmat muutti suoraan vanhempiensa luota ja plaaplaaplaaa. Kyllä mä ymmärrän sinänsä että se vois parantaa meijän suhdetta mutta ei se ymmärrä miten kauheesti nyt vaatii multa! Helppohan sen on vaan jäädä tähän asumaan ja mihin helvettiin mä nyt yhtäkkiä muutan vaikkei olekaan kiire`...!!?!?! EN mä halua!!!!!!!!!:((((((((((((((((((((((((((((((((

Kommentit (7)

heica

Siis mitä?! Minkä takia sun pitää kotoasi muuttaa pois? Eikö hän voi tehdä sitä? Siis herranen aika, onko tohon edes mitään järkevää syytä? En tajua... onko jotain sattunut että tohon olisi jokin syy? Tostako vaan mies sai idean päähänsä?
Kerroppa tarkemmin jos pystyt!

rinna

No siis hänen isänsä omistaa tän kämpän ja tottakai sillon se olen minä joka muuttaa... Se sanoo että ahdistaa ja kun meillä menee niin huonosti eikä mikään auta. Että voitais sitten saada tilaa ja näkeminenkin olisi mukavaa, niinkuin ennen. Nyt ei kuulemma halua viettää viikonloppuja mun kanssa kun pilaan aina illan ja muutenkaan ei jaksa olla mun kanssa. Ei me olla tehty kahdestaan mitään aikoihin, haluiaisin kyllä, mutta hän sanoo että ei meillä ole yhteisiä intressejä. Hän oli miettinyt tätä nyt joitakin päiviä kun olin poissa.

Siis ohhoh...! En mä tiedä. Kun hän sanoo että oltais yhessä ja rakastaa mua, mut sit toisaalta sanoo ettei pysty tähän ja ei tiedä mistään mitään ja suoraan sanottuna on raukka. Pakenee. Nostaa kädet pystyyn ja menee pois eikä suostu puhumaan kun ei pysty ja jättää mut yksin. Sanoo olevansa pahoillaan. Että elämässä on nyt niin paljon kaikkea meneillään kun pitää tuke vanhempia eikä siks jaksa tukea mua.

Mä tarttisin tukea kun kerta nyt yhtäkkiä pitäis muuttaa pois ja mun pitäis vaan ottaa tää hyvänä parannuskeinona suhteelle. Hän tarkoittaa vaan hyvää, koittaa pelastaa suhteen. Tämä kuulemma on ainut keino.

rinna

Olis niin paljon kaikkea tässä taustalla mut tosi hankala yhtäkkiä kertoa kaikki, en mä osaa. Kaikki on mussa sisällä enkä osaa selittää selkeesti missä mennään. :( Miksei se voi tulla nyt kotiin mun luo jos kerta haluaa jatkaa yhessä. Paha olla....

marika_

Tuli mieleen että toinen ketju jossa parin päivän sisään kerrotaan miehen käyttäneen juuri tommosia "en pysty/voi"-tyylisiä ilmaisuja ja sitten vaan paenneen tilannetta... En nyt mitenkään tarkoita että kaikki miehet olis tollasia, mutta mietin että ehkä miehille tunteiden käsittely on yleensäkin vaikeempaa (koska yleensäkään miehet ei "saisi" reagoida kovin tunteellisesti, tai edelleen itkevä mies on monien mielestä nysvä), mikä taas voi aiheuttaa ton tapasta käytöstä, joka taas on naisille ihan mahotonta ymmärtää.

No, keittiöpsykologiasta varsinaiseen aiheeseen... minkä ikäisiä olette ja kuinka kauan olitte seurustellut kun muutitte yhteen? Koska vaikka on tosi kamalaa että mies nyt haluaa sut pois ja vaikka hän onkin hoitanut koko homman mielettömän epäkypsästi/raukkamaisesti, niin ehkä se erilleen muutto saattaisi oikeasti auttaa. Tai jos on muutettu yhteen vähän alkuhuumassa (se alun "i'm sou in lööv"- vaihe tavallaan kestää tosi pitkään, vuoden kaks ainakin) vielä ja varsinkin jos molemmat on muuttanu suoraan lapsuudenkodista, niin voihan se arki tuntua äkkiä tosi ahdistavalle. Eli se että kumpikin sais hiukan "kokeilla omia siipiään", eli ts. opetella elämään ensin täysin yksin - ilman äitiä ja ilman kumppania, voisi ainakin opettaa miehenkin hiukan siihen mitä se arki on. Sitten jos myös antaisi ajan kulua ja jo muutenkin tottuisi kunnolla niihin toisen oikeesti huonoihin puoliin, niin ei yhdessä asuminen toisi enää moista shokkia :)

olematon

Jos teillä on joku syy siihen, että viimeaikoina ei oo menny niin hyvin ku olis voinu, niin ei se sitä ongelmaa ratkaise että toinen muuttaa pois.

Taica

Mun elämään ei mahdu kuin yks täälanen "kokemus" eli kaveri teki miehelleen just noin (kylläkin kuuden vuoden seurustelun jälkeen, mut olivat kans muuttaneet yhteen suoraan kotoa) ja kaveri siis haki tällä erilleen muutolla kevyttä laskua eroon, vaikka miehelle väitti, että asutaan hetki erillään ja tapaillaan ja sit voidaan palata myöhemmin yhteen. Ne seurusteli enää kuukauden ton erilleen muuton jälkeen ja sit mun kaveri jätti miehensä. Eli kun ihminen perustaa neuvonsa ym. entisiin kokemuksiinsa ni mä väittäisin, et mies haluu joko olla sinkku tai sit sillä on toinen, mutta älä mua usko, koska tää väite perustuu vain siihen mitä mä olen elämäni aikana nähny. Mutta varaudu siihen, että ero saattaisi olla tulossa ni sit se ei tuu yllätyksenä. Älä kuitenkaan vaivu epätoivoon sillä voin olla todella pahasti väärässä. Pärjäilehän!

Pennsylvania

Munkin tuttavapariskunta muutti erilleen pitkän suhteen ja lyhyen yhdessäasumisajan jälkeen jatkaen seurustelua, lähinnä tytön toiveesta, hän ei osannut jakaa kotia ja tunsi olevansa vain jatkuvasti yökylässä tai jotain. Kyllä ne jatkoivatkin, mutta erosivat lopulta. Eipä tuommoinen yhdessäasumiskyvyttömyys lupaa hirveän hyvää loppuelämänkään kannalta, vaikka toisaalta, voihan sitä asua erikseen ja olla yhdessä ja vaikka avioliitossa ja hautaan saakka.

Jutelkaa nyt vielä. Yritä olla syyllistämättä, hae häneltä lähinnä ehdotuksia ja vinkkejä, miten voisit parantaa yhteiselämäänne niin, että teillä molemmilla olisi hyvä olla. Kysy ihan suoraan minkä hän haluaisi olevan toisin, ja voisiko yhteisasumista nyt ottaa vielä koeajalle ennen uuden kämpän etsintää, että yrittäisitte vielä jonkin aikaa. Syyllistämällä ja raivoamalla hän luultavasti vakuuttuu entistä enemmän siitä, että haluaa tän ämmän pois kodistaan, ja eli niin ei nyt vaan kannata tehdä, jos hän jo muutenkin on tosi skeptinen.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat