Mitä tehdä...? - Parisuhteet

Tisku^

Olen saanut itseni aika hankalaan tilanteeseen. Olen seurustellut nykyisen avomieheni kanssa n. 1,5v, ja on ollut oikeastaan lähes alusta asti, paljon riitoja, mustasukkaisuutta jne. Sekin häiritsee, että miehellä on ihan eri arvot kuin minulla, tosi laiska jne. Kun n. kuukausi sitten puhuimme suhteestamme, sovimme, että muutamme kesän jälkeen erillemme, jos ei siihen mennessä näytä paremmalta.

No, tällä viikolla asiat sitten hieman mutkistuivat. Mies, jonka kanssa on ollut pientä flirttailua viimeiset puoli vuotta, suuteli minua juhlissa. Tämän jälkeen tapasimme seuraavana päivänä useampaankin kertaan selvin päin, suutelimme taas. Pelottavinta tässä on kuitenkin se, että hänen kanssaan suutelu tuntui aivan uskomattomalta, jalat oli mennä alta...

Eli miten on, pitäisikö minun tästä uudesta käänteestä heränneenä rohkaistua jättämään nykyinen, vaikea suhteeni? Tuntuu, että olisin yksinkin onnellisempi, puhumattakaan sitten siitä, että voisin yrittää tämän toisen miehen kanssa seurustelua. Hän on kohtelias, suhtautuu naisiin todella paljon paremmin kuin nykyinen mies, arvot ovat paljon lähempänä omiani ja pukeutuu tyylikkäästi, tosin kun tuo avokki joka tuurilla käy suihkussa kerran viikossa ja käyttää likaisia vaatteita.

Kommentit (7)

Shea

Nämä ovat aina vaikeita tilanteita. Pitkissä parisuhteissa tulee eteen ongelmia ja se oma kumppanikin tuntuu helposti harmaalta ja tylsältä. Jännitys ja intohimo laimenee ja sitten jostain ilmaantuu joku mielenkiintoinen ihminen. On vähän flirttiä, pientä ihastumistakin ja sitten ehkä suudellaan jossain bileissä. Niin tuttua.

Itsekin elin avoliitossa ja suhde ahdisti. Oli riitoja, mustasukkaisuutta, erilaiset toiveet tulevaisuuden suhteen. Sitten tapasin opiskelujen kautta miehen, joka oli kaikkea sitä mitä oma mieheni ei enää ollut. Hän oli hauska, kohtelias, jännittävä ja sai perhoset lentelemään vatsassani. Hullaannuimme toisiimme ja jätin oman mieheni ja ryhdyin suhteeseen tämän uuden kanssa.

Uutta suhdetta kesti puolisen vuotta. Aluksi kaikki oli ihanaa, vaaleanpunaista unelmaa, mutta varsin pian huomasin siinäkin suhteessa ja miehessä isoja ongelmia. Taas ahdisti ja lisäksi kaipasin entistä miestäni kovasti. Kun sitten jätin tämän uuden mieheni, palasimme entiseni kanssa yhteen ja yhdessä olemme edelleen. Olen tajunnut, että hän on juuri se oikea. Välillä vähän tylsä ja hankala ja mustasukkainen, eikä tämä suhdekaan ole aina ruusuilla tanssimista, mutta ei se ruoho ole välttämättä sen vihreämpää aidan toisella puolella.

En nyt tahdo neuvoa suuntaan enkä toiseen, mutta kehotan harkitsemaan asioita kunnolla. Ensivaikutelma voi joskus pettää ja jokaisen ihastuksen perään ei kannata lähteä. Toisaalta joskus vaihtaminen on paikallaan ja uusi mies onkin juuri se oikea.

Tsein

Itse lähtisin siitä, että reilu peli kaikkia kohtaan olisi pistää tämä avoliitto ihan selvästi poikki, jos aiot yhtään katsella mitä tuon toisen miehen kanssa voi tulla. Avopuolison selän takana pelehtiminen ei ole reilua häntä, sinua tai toista miestä kohtaan.

Ennen kuin pistät suhteen poikki, mieti kuitenkin tarkasti asiaa. Oletko aivan varma, että haluat katkaista pitkän suhteen ihastumisen takia. Entä jos tämä uusi ihastus osoittautuukin alun hurman jälkeen huonoksi valinnaksi. Ihmisestä voi paljastua aivan uusia piirteitä ajan kuluessa.

Mieti tarkkaan myös nykyistä avoliittoasi. Onko se oikeasti jatkamisen arvoinen. Voitko sitoutua loppuelämäksesi ihmiseen, jos elämä on jatkuvaa riitelyä ja mustasukkaisuutta? Tietysti ei se ole kiveen kirjoitettu, että se on joko ikuinen sitoutuminen tai ero, koska sitähän voi olla toisen ihmisen kanssa periaatteella "toistaiseksi". Jos kuitenkin tämä on tilanteesi, olisiko uusi mies sitten kuitenkin parempi vaihtoehto - onhan mahdollista, että hän on se "ikuisesti".

Kysymykseesi "pitäisikö jättää", ei voi kukaan muu kuin sinä itse vastata. Ihmiset voivat esittää mielipiteitä, mutta sinä olet lopulta se, joka joutuu päätöksen tekemään.

Mieti tarkkaan onko avoliittosi yrittämisen/pelastamisen arvoinen. Pidä mielessä, että ihmiset harvoin muuttuvat.

anzQu

Itselle on ihan sama ongelma juuri nyt: nykyinen on/off poikaystävällä on aivat erilaiset arvot, asenteet, käyttäytyy monesti törkeästi jne. ja pukeutuu huonosti.. Minun ihastukselle on aika samat arvot, asenteet, kohtelu ja pukeutuu hyvin. ELi he ovat vastakohta toisilleen..
Itse olen kallistumassa juuri tähän ihastukseen koska
- samat elämänarvot. Ihminen ei vaa voi elää semmoisen ihmisen kannassa joka ajattelee lähes joka asiassa eri tavalla. Varsinkin jos jokin asia on sinulle erittäin tärkeä. Suosittelen,että listaat kumppanisi hyvät ja huonot puolet. Jos on nii kuten minulla eli huonoja puolia on enemmän niin ei se ole hyvä asia. Tunteet ovat aika vahvoja vieläkin tätä on/off poikaystävää kohtaan mutta pitää sitä joskus ajatella VAIN itseään ja olla hieman itsekäs. Mieti asiaa kunnolla äläkä hätätöi.. Tsemiä.. :)

ena

Ei kyllä ainakaan kiva oo toista kohtaan jos selän takana jatkat tapailua. Ensin vanha juttu selväksi... Inhoan pettämistä ylikaiken.

pirutar

Itse olin muutama vuosi sitten samanlaisessa tilanteessa. Päädyin kuitenkin jatkamaan silloisen poikaystäväni kanssa, joka kohteli todella huonosti. Ja asia, jota eniten elämässäni kadun, on se, etten päättänyt silloista tuhoontuomittua suhdettani ja antanut mahdollisuutta tälle uudelle miehelle. Ehdottaisin, että sanot tälle ihastuksellesi ihan rehellisesti, missä mennään ja sanot tarvitsevasi aikaa. Varmasti hän odottaa, jos on todella kiinnostunut. Sillä välin suosittelen, että mietit tarkasti, onko nykyisellä suhteellasi tulevaisuutta ja keskustelet nykyisen miehesi kanssa asiasta. Mutta jos nykyinen suhde on pelkkää riitelyä, kannattaako jatkaa. Tulevaisuus ja muutos saattaa tuntua pelottavalta, mutta se todennäköisesti on sen arvoista. Jos tuntuu siltä, että yksin olisit onnellisempi kuin nykyisessä suhteessasi, eikö silloin olisi aika miettiä, kannattaako tuhlata enempää aikaa onnettomana oloon...

pirate

Samoja asioita kuin edellisillä ajattelin, eli tarkkaa miettimistä eikä mitään hätiköintiä. Sitten suosittelisin muistamaan, että usein ihminen yrittää tavallaan korvata parisuhteessa olevia "puutteita" ihastumisella. Näkee siinä ihastuksen kohteessaan vain ne asiat, jotka omasta suhteesta puuttuu.

Tisku^

No niin. Ajattelin nyt sitten tännekin kuulumisia laittaa, kun asiat ovat selvinneet hiukan... Päädyin jättämään aikaisemman poikaystäväni. Keskustelin hänen kanssaan asioista, jotka mielestäni ovat pielessä suhteessamme, ja hän oli melkeinpä kaikesta kanssani samaa mieltä. Kun kysyin, olisiko hän valmis vielä yrittämään noiden asioiden suhteen, hän ilmoitti, ettei jaksa kiinnostaa :!: Siinä vaiheessa homma oli mielestäni suhteellisen selvä... En todellakaan väitä, että olisin itse jotenkin täydellinen tyttöystävä, mutta mielestäni peli meni yli siinä vaiheessa kun minusta tuli vähitellen äiti aikuiselle miehelle. En kertonut mitään tästä toisesta miehestä vielä tässä vaiheessa, sillä halusin kuulla, riittikö sen hetkisellä miehellä intoa edes yrittää kovemmin, vai oliko syytä vain antaa olla. Kuitenkin minulla oli tasan kaksi vaihtoehtoa; yrittää sen hetkisen miehen kanssa tai jättää hänet ja kokeilla uutta suhdetta. Pettäminen ei minun tapauksessani olisi tullut kysymykseenkään.

Niinpä sitten päätimme erota. Mies muutti muutamaksi viikoksi kavereittensa luokse asumaan, ja tänä aikana etsin itselleni ja yhteiselle koirallemme uuden asunnon. N. viikon kuluttua erosta kerroin exälle myös tästä kuvioissa pyörivästä uudesta miehestä, sillä halusin, että hän kuulisi asiasta minulta eikä huhupuheiden kautta. Toki hän loukkaantui tästä, mutta parempi näin siltikin... Jos en olisi tällöin kertonut asiasta, ja hän olisi myöhemmin kuullut siitä muualta, olisin loukannut häntä vain enemmän.

Tällä hetkellä asustelen siis koirani kanssa uudessa ihanassa asunnossa (aivan, yllätys yllätys, laiskanpuoleista eksää ei ole koiran hoitaminen/näkeminen paljon eron jälkeen kiinnostanut, mutta parempi minulle :) ), ja tapailen tätä uutta miestä. Tähän mennessä on mennyt yllättävänkin hyvin, kun ottaa huomioon, ettei ero ollut minulle(kaan) todellakaan helppo. Pelkäämiäni "pimeitäkään puolia" ei ole ainakaan vielä tullut esiin :lol:

Nyt sitten vain katselen, miten suhde tämän uuden miehen kanssa alkaa edetä. Näin jälkeenpäin ajatellen olen kyllä tyytyväinen päätökseeni, sillä vaikka uusi suhdekin menisi mönkään, olen yksinkin onnellisempi kuin aiemmassa suhteessani.

Huh huh mikä vuodatus :)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat