Kahden miehen välissä - Parisuhteet

ranskalainen leppäkerttu

Hmm taisinpa kirjoitella tänne pienessä huppelissa näköjään... Hups :D

Mut en tosiaan tajua mikä muhun on menny ja mikä tää toinen juttu on olevinaan :( Uuh tuntuu pahalta. Tuntuu vähän samalta kun Kettulista, tunnen olevani tosi huono ihminen. Enkä tajua tätä juttua ollenkaan. Ja ärsyttää ku tiedän että osittain tää koko juttu johtuu siitä et on poikaystävä armeijassa joten ei siis nähdä niin usein ku mihin on tottunu, ja muutenkin viimeksikin kun nähtiin niin poikaystävä oli vaan tosi outo ja sit on kaikkea muuta ollu.. Niin kyllä kaikki tommoset jutut vaikuttaa mut ei ne mikään syy ole! Voi hemmetti.

Sekoan kohta :(

Sivut

Kommentit (22)

enkelin

minulla alkoi ollaa aivan liikaa tuollaisia tuntemuksia edellisen suhteeni aikana, joten päädyin eroon. koskaan en mitään kenenkään muun miehen kanssa tehnyt, en edes suudellut, mutta tajusin, että tämä mies ei ole se, jonka lopulta haluan, sillä katselen aivan liikaa muita miehiä.
nyt erosta on kulunut vasta kolmisen viikkoa, ja olen jo kerennyt tapailemaan pariakin poikaa, ja ratkaisu on tuntunut ihan oikealle.
olin seurusteluni aikana ihastunut poikakaverini serkkuun, oikea namupala. kun vähän enemmän opin tätä miestä tuntemaan, paljastui hän kunnon peluriksi ja siaksi, joten eipä tarvinnut enää mitään tunteita häntä kohtaan miettiä.

ranskalainen leppäkerttu

Voi ei mulla on kans samantyylinen ongelma just nyt. Seurustelen pojan kanssa, jonka tiedän olevan minulle se sopivin luultavasti, mutta nyt olen tuntenut ihan älyttömästi vetoa yhteen toiseen tuttuun jätkään. Ja tänään suudeltiin tämän toisen kanssa! Voi ei :/ Toisaalta en pysty juuri nyt vielä katumaan sitä mut toisaalta kadun niin kovasti, koska en todellakaan haluaisi tehdä mitään mikä satuttaisi mitenkään poikaystävääni koska hän on niin ihana ihminen ja rakastan häntä, enkä tajua tätä toista juttua nyt ollenkaan. Yhyy. En tiedä yhtään mitä tässä nyt pitäisi tehdä. Tai tiedän. Ja en. Tiedän että pitäisi antaa piut paut sille toiselle tyypille. Mutta kumma kyllä, en pysty! Ei ole aikaisemmin ollut mitään tällaista kenenkään kanssa kun olen seurustellut. Ehkä tä liittyy jotenkin siihen et kaipaisin kovasti omaa vapautta ja itsenäisyyttä. Voi ei voi ei. Mut haluaisin haluta vain omaa poikaystävääni. Miksei voi olla niin, miksi pitää nyt olla joku tämmönen vaikea juttu tässä?! Voi ei voi ei.

Tä ei nyt varmaan ollu kovin järkevää tekstiä ku oon vähän ahdingossa :(

Silver Feather
ranskalainen leppäkerttu

Sekoan kohta :(

No älähän nyt suotta sekoa tai ala syytellä itseäsi! Eihän sille mitään voi, jos tunteet jotakin toista kohtaan heräävät..ja varsinkin tuollaisessa tilanteessa kun toinen on poissa suurimman osa ajasta.

Yritä kuitenkin pärjätä! Tiedän että tuollainen tilanne osaa olla aivan kauhea, mutta kyllä se siitä, ajan kanssa.

Pystyisitkö muuten puhumaan tuosta asiasta poikaystäväsi kanssa? Se voisi selvittää myös omia ajatuksiasi, jos saisit purkaa sydäntäsi..meillä se ainakin toimi. Jos vain on mahdollista, niin suosittelen lämpimästi asian purkamista. Se tekee hyvää.

teargas

Minulle kävi näin ex-poikaystävän kanssa. Olin hyvä ystävä erään mieshenkilön kanssa, näimme useasti ja hän kohteli minua tyyliin läheisemmin kuin kukaan muu miespuolinen ystäväni, en siltikään tajunnut mitään. Tämä ystäväni kehui mua kauniiksi melkein jokainen kerta kun nähtiin ja oli muutenkin kyljessä kiinni koko ajan kun kahdestaan olimme, mutta heti kun silloinen poikaystäväni oli seurassani, hän oli todella etäinen ja luulin että hän oli minulle vihainenkin jostain.

No, sitten kerran menimme kotipippaloihin silloisen poikaystäväni kanssa, ja tämä ystävänikin oli siellä. Suutelimme kiihkeästi sohvalla poikaystäväni kanssa ja ystäväni lähti ovet paukkuen kotiin päin. Seuraavana aamuna soittelin että mitä ihmettä tapahtui, hän kysyi minua kahville luokseen ja siellä hän kertoi olevansa ihastunut minuun pahasti.

Ystävyyssuhteemme muuttui, tunsin oloni todella ahdistuneeksi hänen seurassaan. Erosin jonkin ajan kuluttua poikaystävästäni, kaipasin lohtua ja lähdin humalassa tämän samaisen ystävän luokse. Aamulla heräsin alasti hänen sängystään ja tajusin saman tien, mitä oli tapahtunut.

Nykyään ollaan vain ystäviä, tämä ystäväni seurustelee onnellisesti. Kumpikin tajusi että ei meidän jutusta loppujen lopuksi olisi tullut yhtään mitään, emme halunneet tuhota ystävyyttämme.

Silver Feather
EnvyMe

useimmiten tilanne kannattaa ratkaista sen mukaan mikä yksinkertaisesti tuntuu parhaimmalta.

Olen täysin samaa mieltä. Tosin oma ratkaisuni perustui lähinnä siihen etten tuntenut tätä toista kohtaan mitään erityistä vetovoimaa (olemme siis kavereita) enkä todellakaan 'luopua' omasta poikaystävästäni sellaisen takia että joku muu oli minuun ihastunut.. Eikä kaduta sitten yhtään :D.. Enkä kyllä olisi tuota toista muutenkaan valinnut...

EnvyMe

Oma tilanteeni oli se, että tapailin satunnaisesti erästä ihan mukavaa miestä viime syksynä. Emme vielä seurustelleet, mutta seurustelu oli ihan selkeästi miehen päämääränä. Itse en ollut niinkään innostunut, lähinnä tapailin häntä "kun ei tässä muutakaan nyt ole.." periaatteella.

Kävipäs sitten niinkin hassusti että hetken mielijohteesta tapasin erään suht pitkäaikaisen nettituttavani kun hän sattui kotikaupunkiini käymään. Vietimme yön yhdessä ja voin kertoa että kolahti ihan kertaheitolla..
Siinä sitten pari kuukautta pähkäilin tilannetta ja päätin edetä ihan suoraan tunteiden mukaan. Pistin välit poikki "ihan mukavan miehen kanssa" kun tajusin ihastuneeni tähän toiseen tapaukseen.

Nyt olemme asuneet kesän yhdessä ja olen onnellisempi kuin koskaan, vaikka en voikkaan väittää että olisimme ongelmilta välttyneet.

Vaikken varsinaisesti ollutkaan "kahden miehen välissä" niin useimmiten tilanne kannattaa ratkaista sen mukaan mikä yksinkertaisesti tuntuu parhaimmalta.

LittlePrincess

Mulle valitettavasti näin kävi,mieheni yks parhaimmista kavereista, ja myös mulle erittäin hyvä kaveri.
Kun se mulle rupes selittään kuinka se tuntee muhun vetoo ja sen sellasta, ni aluks vaan nauroin. Sen jälkeen tuli järkytys ja paniikki. Puhelimessa se mulle kerto et mitä kaikkee se mulle tekis, kun humalassa sen kanssa puhuin. Nähtiin pari kertaa kahden kesken,mikä ei nyt miettien ollu mikään erittäin hyvä ratkasu.. :/ Kyl sitä suudeltua tuli.. Vakuutteli kyllä että mitään se ei yrittäis. Mietin vaan et miks se meni mulle mitään tollasta selittään? Me ollaan oltu kaks vuotta tosi hyvissä väleissä,soiteltu usein ja nähty aina kun oon miestäni käyny kattoon. Meni siinä sit erittäin hyvä kaverisuhde,mikä mua harmittaa erittäin paljon. :( Nyt oon sit joka päivä tätä kyseistä miestä ajatellu,mutta vaan kaverimielessä. Meil oli aina niin mahtavaa aikaa,ja nyt on ikävä niitä aikoja.. Mietin vaan että oliko toi kaikki vaan joku testi tai vitsi.
En mä nyt oikein osaa muotoilla näitä lauseita. Koittakaa jotain ymmärtää. :D

Silver Feather

Onko kenellekään muulle käynyt koskaan samalla lailla:

Seurustelet onnellisesti, mutta poika/mies jonka sinä ja kumppanisi tunnette (tässä tapauksessa oli kyseessä kaverin ex-poikaystävä), kertoo olevansa ihanstunut teihin? Hän sanoi ettei aio tehdä mitään asialle, mutta...
Mitä te tekisitte/teitte vastaavassa tilanteessa?

Itse jatkoin seurustelua ihan normaalisti ja olen kavereita kyseisen jätkän kanssa. Itselläni ei siis ollut häntä kohtaan mitään tunteita, kaveruutta lukuunottamatta. Asia sitten jäi siihen. Tämä tapaus sattui jo aikaa sitten, mutta kuitenkin.

Onko kenelläkään muilla samanlaisia kokemuksia? Tai mitä tekisitte itse?

Kettuli

Itselle kävi samaan tyyliin tässä jokin aika sitten... Olen yhdessä maailman ihanimman miehen kanssa ja mitään suuri ongelmia meillä ei ole ollut parisuhteessa, ennenkuin tajusin olevani ihastunut erääseen miespuoliseen kaveriini.

Tunsin huonoa oloa ja omatuntoni kärsi asiasta ja sitten eräänä iltana humalassa tunnustin asian tälle henkilölle. Kävi ilmi, että hän oli myös jossain määrin ihastunut minuun, mutta päätimme antaa asian olla kokonaan. Ainakin niin luulisi :( Olen yrittänyt unohtaa kyseisen henkilön "siinä mielessä", mutta helppoa se ei ole, varsinkin, kun äskettäin tämä henkilö vertasi minua ja uusinta naistansa... Päätyen siihen, että omistaa minun kanssani enemmän yhteisiä piirteitä kuin tämän toisen naisen kanssa.

Olen yrittänyt olla jopa tyly, ehkä liikaakin, että pääsisin eroon tällaisista tuntemuksistani. Vaikeaa se kuitenkin on, tunnen itseni välillä jopa erittäin huonoksi ihmiseksi, miksen muka olisikaan? Olen tähän mennessä halveksinut ihmisiä jotka pettävät omaa puoliskoaan ja nyt itse olen melko lähellä tätä tilannetta, kumpikaan meistä (tämä toinen mies ja minä) ei halua satuttaa miestäni tai päätyä tilanteeseen, joka toisi vain surua kaikille osapuolille...

Itse olen jumiutunut asian suhteen täysin umpikujaan... Irti en pysty päästämään miehestäni tai ystävästänikään, molemmat ovat esittäneet elämässäni liian tärkeää osaa :/

haili3

]

Mä seurustelen,oon seurustellut jo yli kolme vuotta. Tiedän,että yksi miespuoleinen ystäväni tykkää minusta enemmänkin kuin ystävänä. Sain sen itseasiassa selville ihan muutama päivä sitten. Ja tämä ystäväni on myös poikaystäväni ystävä. Sanoin tälle ihastuneelle kaverilleni että en halua että mikään pilaa meidän ystävyyttämme. Ihastuminen ei saa tulla meidän väliimme. Rakastan poikaystävääni yli kaiken,enkä millään tavoin anna tämän ystävämme "sekoilujen" vaikuttaa meidän suhteeseemme. Ystävämme oli hyvin kännissä kun sain tietää että hän on kiinnostunut minusta,siksi sanon sitä sekoiluksi :D Toivon että voin olla vielä tämän ystäväni hyvä ystävä. Ja toivon että hän pian löytäisi itselleen naisen että voisimme unohtaa tämän koko jutun! :D

Tupuna

Minä ihastuin toiseen edellisen suhteen aikana, suutelinkin häntä.. Sanotaanko näin, että sydän sanoi toista ja järki toista.. :cry: Tottelin järkeä ja jäin poikkiksen luo, mutta näin vuosien jälkeen ottaa päästä, etten sillon kuunnellut sydäntä.. :cry: Tiedä missä sitä nyt olisi ja miten monta kokemusta rikkaampana.. Aina kun tämän jätkän nään, tulee mieleen se, miten paljon häntä vain halusin koskettaa.. :cry: <3
Ja silloinen poikkis oli täys kusipää.. :evil:

xaz

Exän kanssa oli kahteen otteeseen tällain tilanne.

Ensimmäinen oli exän serkku, ku tunnusti et on ihastunu minuun. Ja mää olin myös siihen. Ja tää on Hätävara, et kaikki ketkä tuntee tarinan niin tietää. Eli päädyttiin suuteloimaan, ja ollaan mun ja exän eron jälkeenki oltu yhteyksissä. Se nimittäin sano kerran et sit jos me erotaan exän kanssa niin hälle voi soitella, ja näin tein.

No sitten on yks toinen poika. Exän työkaveri, entinen sellainen.. Se oli aivan ihana poika.. Se kans hirveesti oikein julkeesti aina flirttas mulle ja kiusas ja muka hulluna dissas exää jne. Sit joskus oltiin juomassa niin puhuttiin asiat halki, se tunnusti et on aivan hulluna muhun sun muuta, mut sitte ku se sai kuulla et me ihan vakavissaan seukkaillaan exän kanssa ja on oltu jo niin ja niin kauan yhessä niin sitte se nosti kädet pystyyn ja taispa luvata et ei enää yritä meidän väliin. No kyllä se senki jälkeen joskus välillä päissään muisti mua lemmekkäillä viesteillä. Ja sit yks humalainen kerta päädyttiin suuteloimaan aika ankarasti.. Sit se kerran oli ottanu matsia jonku kanssa nyrkein, niin se laitto sitte mulle viestiä myöhemmin et se oli mun takia nyrkkeilly kylillä. Mulle ei kyllä koskaan selvenny ketä se oli lyöny.. tai miks.

Niin no, mää oon vissiin ollu aika helppo nuorempana.. :? mut en tosin oo pitemmälle menny noissa jutuissa ku suutelua vain. Vaikka väärin se seki silti on...

Merilyn

pitkään tällaista keskustelua olen etsinyt!! Itse olen kaukosuhteessa, olen ollut vasta vähän aikaa, ja nyt vasta alkaa oikeasti totutteleminen siihen, että oikeasti joudun olemaan poikaystävästäni useamman kuukauden erossa. Meillä meni/menee loistavasti ja kun hän lähti, olin 100% varma, etten todellakaan aijo ihastua keheenkään muuhun, ja pystyn odottamaan poikaystävääni, vaikka tilanne olikin uusi minulle.

No, ensimmäisten viikkojen ikäväntunteen tasaannuttua emme poikaystäväni kanssa enää joka päivä juttelekaan mesessä tai laittele viestejä, ja arki alkaa tasaantua muutenkin. Sitten aivan odottamatta huomasinkin vanhojen tunteiden tulevan aivan puun takaisin vanhaa ihastustani kohtaan!
Olimme siis yhteisessä illanviettopaikassa hieman ennen joulua, ja näin vanhaa ihastustani ensimmäistä kertaa monen kuukauden jälkeen. No, aivan huomaamattani lyöttäydyimmekin keskustelemaan ja oleskelemaan illanviettopaikassa kahdestaan, ja vietimme yön ja seuraavankin päivän yhdessä. Tosin emme suudelleet saati mitään muuta, mutta poika otti minua useaan otteeseen kädestä, ja nukuimmekin melko lähekkäin.

Juttelimme seuraavana päivänä tilanteesta, ja hänkin sanoi, ettei todellakaan odottanut mitään tällaista käyvän ja kertoi olevansa hieman ihastunut minuun. Nyt päätimme olla kavereita, koska hän ymmärtää tilanteeni hyvin, mutta en voi lopettaa hänen ajattelemistaan, meillä oli aivan loistavat pari päivää yhdessä. Yritän koko ajan ajatella poikaystävääni, mutta tämä vanha ihastus tunkee väkisinkin mieleeni.
Mitä kannattaisi tehdä tällaisessa tilanteessa? Kamala tilanne, tykkään molemmista nyt todella paljon enkä tahtoisi 'valita'. Kertokaa omia kokemuksianne lisää! ja mihin päädyitte!

ilakka

Itse olin aika vastaavassa tilanteessa. Poikaystävä jossain siellä kaukana ja ihastus joka päivä samoilla koulun käytävillä.
Omalla kohdallani suhteeni pelastus oli ihastuksen ajoittuminen loppukevääseen. Vaikka keväällä tunteet roihusivat molemmin puolin, teki edessä oleva kesä kuitenkin tehtävänsä. Kolme kuukautta vailla yhteydenpitoa ihastukseni kanssa auttoi unohtamaan kaiken. Syksyllä koulun taas jatkuessa ihastus vaikutti jo täysin eri ihmiseltä, ja ihmettelinkin miten olin moiseen tyyppiin koskaan retkahtanutkaan.

AnzQuuu

Minä olen seurustellut poikaystäväni kanssa kolmisen vuotta ja ollaan oltu onnellisia. Viime aikoina kuitenkin on ruvennut tulemaan riitoja vähän väliä ja pienistäkin aiheista :( silti ollaan aina päästy sovintoon. Mutta sitten tapasin poikaystäväni kaverin, joka kiinnostui minusta ja alkoi flirttailemaan ja olemme suudelleetkin... Ja minuun kun flirtit pureekin niin helposti ja alan tuntemaan samoin flirttailijaa kohtaan :roll: Mulla ei ole koskaan ollut nykyistä poikaystävääni kohtaan vastaavanlaisia intohimon tunteita kuin tätä kaveria kohtaan... Ja nyt mietinkin, kumpi on minulle tärkeämpää: tämä intohimo + jännitys vai sitten hyvä ja turvallinen suhde, jota on suunniteltu pitkälle eteenpäin. Nykyinen suhteeni on ensimmäinen ja ollut alusta asti vakava, sitä ennen minulle ei ole ollut ns. huvitteluja, ja nyt olen sitten alkanutkin niitä kaipaamaan... Taidan kuitenkin valita nykyisen poikaystäväni, sillä tämä kaveri varmaankin lemppaisi minut alta aikayksikön, kun on sellainen naistenmies :?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat