Tuntuu että poikaystävä ei välitä - Parisuhteet

Sandee

Ollaan oltu puoli vuotta yhdessä ja nähdään kunnolla kerran viikossa. Mutta tuntuu että poikaystävä ei halua nähdä eikä välitä. mielummin oleilee kavereiden kanssa. vannoo silti rakastavansa mua oikeesti. mut millanen suhde tämä on että nähdään vaan KERRAN viikossa? mut sillon meillä on ihanaa<3? kova ikävä on joka päivä. ja välillä se purkautuu itkuun. :'( tää on alkanu satuttaa mua paljon. ei oo enää hyvä olla täs suhtees (jos sitä siksi voi edes sanoa) yks päivä ehdotin että oltais koko v-loppu yhes mutta sain vastauksen: " se riippuu siitä mitä mä meinaan tehdä." mä rakastan sitä<3 mut ei se oo oikeen että muhun sattuu enkä oo enää onnellinen. eikä sille voi puhua edes tästä. se ei näe täs mitää ongelmaa. oon oikeesti alannu harkitsemaan sen jättämistä. tää satuttaa paljon.

Sivut

Kommentit (17)

Silent Beauty

Tuttu juttu. Exäni oli juuri tuollainen. Tosin me saatettin tavata kunnolla jopa kerran 2 viikossa tai kuukaudessa, vaikka mistään kaukosuhteesta ei olekaan kyse.

Seuruselimme lähes 7 kk, mutta sitten en enää kestänyt. Mainitsin asiasta, että olisi molempien kannalta parempi, jos erottas. Se ei pistäny yhtään hanttiin, joten erosimme. Se oli tosi vaikeaa aikaa mulle, koska rakastin häntä todella paljon ja välillä jopa tuntui kuin olisin halunnut hänet takaisin. Kesti n. puoli vuotta päästä hänestä kokonaan yli.

Nyt kun seurustelen nykyisen poikaystäväni kanssa, olen ymmärtänyt, miten paljon parempaa olisin exäni aikana ansainnut. Nykyiseni on huomaavainen minua kohtaan, osoittaa selvästi välittävänsä ja vietämme yleensä viikonloput yhdessä, ellei enemmänkin. Olemme seurustelleet kohta 8 kk ja vieläkin on ihan kuin alkuaikoina. Totta kai tuo on ihan lyhyt aika, mutta kun vertaa edelliseen suhteeseeni niin se oli kuollut ja kuopattu jo noin 3 kuukauden kohdalla ja loput 4 kk oli vain itsensä kidutusta.

mila_

Tuo sun poikaystaväs käyttää valtaa.Ja sä annat sen määrätä tahdin alistumalla sen ehtoihin.Jos haluat selvittää kiinnostaako sitä oikeesti olla sun kanssa niin seuraavan kerran kun hän ehdottaa tapaamista niin sanot että sori ei sovi sulle.Annat pojan nähdä vaivaa sun takia ja jos hän ei aio liikauttaa sormeakaan niin tiedät että et saa tarpeeksi arvostusta osakses ja tiedät mitä tehdä.
Ei pidä luopua kaikesta toisen takia, sillä ihmiset, joilla on oma elämä ja, jotka osoittaa olevansa itsenäisiä on huomattavasti haluttavampia ku ne, jotka tekee kaiken mitä toinen pyytää.Älä anna turhaa satuttaa itteäs,määrää säkin välillä tahti.Ja kerro pojalles että jos ette näe enempää niin sä koet ettet saa suhteesta sitä mitä kaipaat.Puhuminen ei oo koskaan pahasta.

SunLion

ei näissä asioissa voi oikein auttaa......teidän pitää puhua keskenänne.

Jos haluat olla enemmän hänen kanssaan, olisiko mahdollista että lähtisit joskus hänen mukaansa kun hän viettää aikaan kavereidensa kanssa. Jos tutustuisitte kaikki, voisitte viettää jatkossa enemmän aikaa yhdessä. Munkin mielestä on tosi kurjaa jos noin vähän on yhdessä, mutta toisille se sopii.

pikku-kata

Samaa mieltä oon mila_:n kanssa. Kumpi teistä yleensä kysyy että tavattaisko? Jos se olet sinä, niin teeppäs niin ettet ehdotakkaan tapaamista. Katso että ottaako hän ite yhteyttä suhun ja jos ei ota niin on kyllä vakavan keskustelun paikka.

Kysy suoraan et mitä sä merkkaat sille ja jos se selittää jotain "mä rakastan sua haluun olla sun kans" niin kysy että miks näätte niin harvoin. Mun mielestä seurustelevien kuuluu kyllä nähä useemmin ku kerran viikos, riippuu tietenki jos OIKEASTI aikataulut ei passaa (työ, opiskelu) tai on kaukosuhde. Jos kaverit on jätkälle niin tärkeitä niin ehkäpä hän ei oo vielä sen verran kypsä että vois antaa tätä aikaa, mitä käyttää kavereihinsa, niin myös sullekin.

kevlarsoul

Minäkin olen milan_:n kanssa samoilla linjoilla: ilmoita siis itsekin olevasi muissa menoissa ja anna poikakaverisi maistaa omaa lääkettään. Muutenkin olen sitä mieltä, ettei kannata tyytyä mihinkään, jos tuntee ansaitsevansa enemmän. Ja sitä helpompi on sunhteesta lähteä, mitä nopeammin oman arvonsa tajuaa (nimim. kokemusta on). Varmasti sinullekin löytyy vähän huomaavaisempi mies, jos nykyinen poikakaverisi ei pikku hiljaa ala tajuta, mitä sinä tarvitset ja ansaitset.

Pennsylvania

Ota huomioon sekin mahdollisuus, että pojalla saattaa myös olla vaikeuksia sopeutua parisuhteeseen, tai mahdollisesti jotain paskoja juttuja taustalla -> pelottaa heittäytyä. Ei kyseessä ole välttämättä ollenkaan mikään vallankäytöllinen juttu tai muuta inhottavaa, kaikille vaan parisuhteilu ei ole niin helppoa.

Me nähtiin miehen kanssa pitkään aluksi n. kerran viikossa. Jälkijärkeily tuon harvan näkemistahdin syistä on nyt jälkeenpäin hirveän helppoa, vaikka silloin emme juuri asiasta puhuneet. Molemmilla oli takana raastavia ja äärimmäisen vaikeita suhteita, sekä huono suhtautuminen parisuhteisiin ylipäänsä, kumpaakin vähän hermostutti uusi suhdeyritys ja kumpikin yritti siinä olla mahdollisimman väljästi mukana, ettei sitten satuta itseään niin kovasti taas. Pidemmän päälle (kuukausia) kumpainenkin alkoi pikkuhiljaa sisäistämään, ettei tämä suhde nyt välttämättä olekkaan mikään paha, vaan tässä voi ihan oikeasti olla mukana aivan rohkeasti. Nykyään vietämme valtaosan vapaa-ajastamme yhdessä, eikä kumpaakaan enää pelota. Eli voipi mennä ohi ihan ajankanssakin.

pingu1

Hmm... Mun mielestä se, ettei näe kuin vain (?) kerran viikossa ei ole mitenkään ihmeellistä. Itse oon tapaillut poikaystävääni reilun puoli vuotta ja nähdään edelleen suunnilleen kerran viikossa, joskus pari, hyvin harvoin kolme tai enemmän. Mulle tämä sopii erittäin hyvin, kummankin opiskelut vie aika paljon aikaa, on harrastuksia ja on kiva nähdä vähäisellä vapaa-ajalla muitakin kavereita, ja toisinaan tykkään olla ihan vaan yksikseni. Ite ahdistuisin aivan suunnattomasti, jos toinen haluaisi nähdä joka päivä eikä mulla muutenkaan olisi aikaa eikä omaa innostusta siihen, eikä se silti tarkoita, etten välittäisi toisesta tai haluaisi nähdä. Ehkä poikaystäväsi on vain eri tyyppinen ihminen kuin sinä ja hän kaipaa omiakin juttuja, joita voi tehdä muiden kavereiden kanssa tai yksin.

Murehtija

Njoh njoh...Tuli tässä vain ekana mieleen ikä, etenkin tosta alotuspostista päätellen. Mikä tämä "kerran viikossa" on tarkalleen ottaen? Onko se siis tapaaminen vain jossain vaiko se että vietätte kerran viikossa aikaa niin että näette, vietätte yön yhdessä ja sit seuraavasta päivästä osan? Noin mulla ja mun exällä aikoinaan. Siis menin niille tai se tuli meille, nukuttiin yö yhdessä ja seuraavana päivänä taas molemmat omiin koteihin. Mitä vikaa?

Itse en tajua miks jo alle 20v pitäs olla toisen kanssa yhdessä 24/7. Miten se ees onnistuis jos molemmat käy koulua ja asuu kotona?? Vanhempana taas sitten...No sopii miettiä miten vakava suhde on ja onko useimmin näkeminen vielä edes ajankohtaista.

malina

Onhan se tutustumisen kannalta ihan järkevää nähdä useammin ja jossain vaiheessa nukkua yhdessä vaikka kokonainen viikonloppu. Oppii tuntemaan toisen tavat, ne hyvät ja huonot :D. Voi sitten päättää onko suhde sitä mitä haluaa.

Kannatan kyllä tota mila_:n ehdotusta. Siitä se poika äkkiä tajuaa, että haluaa itsekin nähdä. Pojille on vaikeampaa näyttää riippuvuuttaan.

Blueberry

Musta on alkanu tuntua meän suhteessa ettei kulta välitä. Tai uskon, että välittää, mutta ei huomioi mua tarpeeks, jotta aina muistaisin tuon.
Olen tosi huomionkipeä ihminen. Olen valmis myös paapomaan ja ottamaan toista huomioon paljon ja niin teenkin. Hieron kultaa, yritän järkätä ylläreitä (harvoin kyllä onnistuu), otan suihin vaikka kulta harvoin tekee tuota minulle, soittelen, ehdotan tapaamiset jne...
Kulta ei ehdota tapaamisia yhtä usein kun minä, hän ei huolehdi seksuaalisesta tyydytyksestäni tai pidä muutenkaan kauheasti hyvänä. Tuntuu, että hänen omat mielihalunsa ovat aina etusijalla. Ehkä hän ei ajattele sitä, tekee sen ehkä tiedostamatta.
Yritän ajatella, että tuo voi johtua siitä, että kulta käy nykyään töissä ja hänellä on siitä varmasti paljon stressiä, eikä aikaa ja jaksamistä riitä mulle.
Kuitenkin välillä tulee ihan järkyttäviä alakulon huippuja, jolloin ajattelen, etten merkitse kullalle mitään eikä minun huomioon ottamiseni tuota hänelle minkäänlaista iloa.
Pitäisi puhua, mutta tuntuu itsekkäältä alkaa jauhaa siitä, ettei ota minua huomioon tarpeeksi. Toisaalta tuntuu, etten jaksa tällaista loputtomiin, en ole sellainen luonne, että tulisin näin vähällä toimeen.

annimari

Mä olen sitä mieltä, että teidän kannattaa puhua kultanne kanssa ajankäytöstä. Jos asian ottaa puheeksi niin sen jälkeen poikaystäväsi tietää että jos hän ei ala järjestää menoa siten että joskus olisi aikaa sinullekkin niin hänellä on vaara että menettää sinut. Kyllä poikaystävä järjestää aikaa jossain välissä omalle kullalle jos oikeasti välittää.. :)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat