Huono ajoitus? - Parisuhteet

Taistelukääpiö

mulle se toi ruusuja, vei mut syömään, lähti mun kaa sen vanhempien kaa mökille ja esitteli mut kakille ystäville jne. että kohtelias se oli.

sen lisäks niiden avioliitto oli kestäny 5kk, koko suhde 11kk, eli ei se mitään vakavaa varmaan ollu. ja jatkuvasti se mun seurassa vaimoansa dissasi. totta kai. tuskin se ois kehunu sitä.

kun se laittoi mulle sen viestin että "haluan olla yksin, lopetetaan koko jutun vähäks aikaa" tiesin ettei siitä varmaan enää ikinä tule mitään. Silti soittelin sille, vastasin sen puheluihin ja olin kahen kuukauden jälkeen niin varma että kyllä se pääsee erosta yli ja palaa sit mun kaa takas yhteen. Edes sen ystävät sanoi mulle että se tykkää musta eikä varmasti ole enää exän kaa yhteydessä.

Nyt ne osti Helsingin kampista kolmion, muutama koiraa ja avioero on siis peruttu :) että hyvä niin, muuten en ois löytäny mun nykyistä miestä <3

Pointti on anyways se, että ei ikinä tiedä mitä eron takia sekaisin olevan miehen päässä liikkuu. Ne ajattelee hetkeks ehkä sitä ja seuraavassa hetkessä jo tätä.

Kommentit (4)

Murehtija
Taistelukääpiö
Joo eli, "seurustelin" marraskuussa yhen tyypin kaa joka oli kuukaus ennen ku tavattiin eronnu vaimostaan. Avioero oli kesken.

Hmmm...noh avioero on aika eri juttu kuin 4v kestäneen suhteen päättyminen. Herää mielessäni kysymys että miksi avioeroa läpikäyvä ihminen sekaantuu muihin naisiin, se on jo kuitenkin todella eri asia kuin pelkän seurustelun tai edes kihlautumisen purkautuminen.


Sinä aikana kun se suree, se kuitenkin tapaa muitakin tyttöjä että mahdollisuus on hyvn pieni et se soittaa.
But nothings impossible.

Hmmm...en usko että kyseinen mies tapailisi muita. Sanoi haluavansa olla yksin enkä minä ainakaan usko että se mulle valehtelisi. Toivon myös ettei hän ole niin typerä että palaisi exänsä kanssa yhteen, sen verran skitsolta kyseinen naikkonen kuulosti kun mies hänestä puhui. Mies sanoi avoimesti että exä lähettelee hänelle jatkuvasti viestejä ja kinuu takaisin ja kännissä mies tokaisi minulle tuosta hommasta et "Antais nyt helvetti olla kun ei vois vähempää kiinnostaa". Yleensä moinen avoimuus on hyvä merkki...

Kyllä minäkin tuota toisten naisten tapailua aloin heti ajatella mutta en sitten tiedä...Mies oli minua kohtaankin sen verran ujoinen ja kohtelias etten usko että hän lähtee sille tielle.

Taistelukääpiö

Joo eli, "seurustelin" marraskuussa yhen tyypin kaa joka oli kuukaus ennen ku tavattiin eronnu vaimostaan. Avioero oli kesken. Se selitteli mulle hirveesti että se on ihastunut minuun eikä enää ajattele exäänsä, ei ainakaan millään hyvällä tavalla.
"Seurustelu" kesti 2kk jä päättyi siihen että hän halusi olla yksin vaikka kyllä tykkäs musta ja halus olla mun kaa yhteydessä. Herran omien sanojensa mukaan. Soiteltiin viikkottain kahen kuukauden verran ja sen jälkeen se yhtäkkiä rupes hylkkäämään mun puheluja eikä enää vastannu mun viesteihin. Laitoin slle viestin et mitä olin tehny väärin ja vastaus oli "Et mitään. En vaan pysty siihen. Tulit väärään aikaan mun elämääni. Parempi jos pysyt erossa musta!" Eikä enää soittanu sen jälkeen. Törmäsin sen frendiin muutama viikkoa sitten ja se kerto että mun exä oli silloin jo palannu sen vamon kaa yhteen. Siis silloin kun meän juttu kokonaan loppu... :roll: Joten oon silloin päättäny et jos joudun joskus uudestaan samaan tilanteeseen en enää tuhlaa aikaani/toivoani surevaan mieheen. Sinä aikana kun se suree, se kuitenkin tapaa muitakin tyttöjä että mahdollisuus on hyvn pieni et se soittaa.
But nothings impossible.

Murehtija

Enpä ole hetkeen käynyt täällä mutta nyt yksi asia askarrutta...

En viitsi selittää omaa juttuani kokonaisuudessaan sillä nykyään ei voi yksinkertaisesti tietää ketkä kaikki näitä juttuja käy lueskelemassa.

Anyways: Onko jollain muulla kokemusta siitä että on seurustellut jonkin aikaa miehen kanssa joka oli juuri eronnut pitkästä suhteesta? Oma juttuni on jo loppunut (?) mutta tein miehelle selväksi etten katoa mihinkään ja pidän hänet mielessä. En vain tiedä onko turha elätellä toivetta siitä että hän ottaisi minuun yhteyttä saatuaan ajatuksensa selvitettyä. Hän tuntui olevan aidosti kiinnostunut minusta ja pahoitteli hirveästi omaa sekoiluaan meidän juttumme kanssa ja kehui jatkuvasti miten mukava olen...Hän oli katsellut minua jo silloin kun oli vielä exänsä kanssa joten lohdutuspalkinto tuskin olin. Sänkyynhän emme siis menneet, en saanut edes "pyyntöä" siihen suuntaankaan.

Ymmärrän tilanteen siinä mielin että itsellä oli samankaltainen tapaus 2 vuotta sitten kun olin juuri eronnut. Jätin silloisen miehen vaikka se tuntui pahalta, olin vain niin perhanan sekaisin silloin että ahdistus kävi ylitsevuotavaksi. Eniten minua huolestuttaa se että unohdin silloin tuon miehen tyystin...Tosin en tiedä olinko koskaan edes tarpeeksi kiinnostunut hänestä.

Kokemuksia?

Murehtija

No huh :shock: Toi kuulostaa kyllä aika omituiselta...11kk aikana naimisiin?

Lainaus:

Pointti on anyways se, että ei ikinä tiedä mitä eron takia sekaisin olevan miehen päässä liikkuu. Ne ajattelee hetkeks ehkä sitä ja seuraavassa hetkessä jo tätä.

Juu niinhän toi on kieltämättä. Muistan itse miten sekaisin olin kun oma 3v kestänyt suhteeni päättyi. Kuitenkin sitä pakosta on miettinyt että jos aiemmin olisi tuollaisen "pelastavan enkelin" tavannut niin ehkä tässä ei olisi tullut tuhlattua kahta vuotta omien murheittensa ja muistojensa kanssa takkuamiseen. Ainakin keväällä olemme taas samassa koulussa tämän miehen kanssa, mene ja tiedä sitten mitä hänen päässään liikkuu siihen mennessä...

Kuitenkaan en ole itse niin tyhmä että jäisin odottamaan. Tuntuu vain hieman ristiriitaiselta ravata loppukesä baareissa ja festareilla ja katsella muita miehiä kun samalla tietää että jossain on oikeasti mukava mies joka SAATTAA kysellä myöhemmin perään.

Silti sitä kuitenkin on oppinut olemaan hieman itsekäs näissä asioissa. Sen verran monta kertaa saanut siipeensä.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat