Erilaiset kiinnostuksenkohteet - Parisuhteet

Susette

Olen huomannut, että meillä on lähes aivan erilaiset kiinnostuksenkohteet. Tunnen itseni välillä hyvin yksinäiseksi, kun en voi jakaa tärkeitä ja itseäni kiinnostavia asioita poikaystäväni kanssa. Minä olen kiinnostunut taiteesta, haluaisin käydä taidenäyttelyissä ja muissa kulttuuririennoissa, tykkään lukea kirjoja, harrastan tanssia jne. Poikaystäväni on taas yksinomaan kiinnostunut moottoripyöristä, autoista, moottoreista ja tietokoneista. Yhtälö tuntuu välillä toivottamalta, kun toinen tuntuu toisesta maailmasta tulleelta. Toivoisin, että poikaystäväni lukisi edes kirjoja. Kun yritän selittää hänelle jotain juttua, joka on saanut minut innostuneeksi, hän ei yleensä ymmärrä. Kuitenkin välitämme toisistamme ja haluamme elää yhdessä. Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Pitäisikö vain yrittää hyväksyä toinen sellaisena kuin on?

Sivut

Kommentit (20)

gollum

Meillä on aika erilaiset kiinnostukset, mutta ei se oo häirinnyt mua kun samojakin juttuja on. Mies tykkää autoista, sota-&autopeleistä, lätkästä yms. Mä taas tykkään lukea ja opiskella, ja oon kiinnostunut eläimistä, politiikasta, uskonnoista, eri kulttuureista jne. mistä toi ei niin kovin oo kiinnostunut. Me kuitenkin jaksetaan tavallisesti kuunnella toistemme höpötyksiä jutuista, jotka ei toista inspaa. Tehään aika paljon omia juttuja mutta mua ei häiritse, vaan musta on hyvä että molemmilla on omat harrastukset :)

Musta sen verran tarvitaan kiinnostusta että toiselle voi jutella vaikka politiikasta vaikka se ei sen lempiaiheisiin kuulukaan ja jaksaa silti kuunnella. Eipä meillä kauheesti ois muuten puhuttavaa jos ei sen vertaa kiinnostais, ja sillon kyseessä oiskin jo ongelma. Samoin jos ei oo mitään yhteistä: meillä kumminkin aika hyvin kohtaa maku esim. leffojen ja musiikin suhteen, ja tietty tärkeimmissä asioissa on samat linjaukset. Lukretian kanssa oon samaa mieltä että avartaa kyllä omia näkemyksiä kun toinen on aika erilainen näiltä osin. Miestäkin kiinnostaa ainakin ulkomaanpolitiikka jo huomattavasti enemmän kuin ennen kun mä jaksan sille paasata :oops: :lol:

muoks. vielä sen verran että tärkeää on että on samanhenkisiä ystäviä joiden kanssa voi jakaa vähän syvällisemmin näitä juttuja :) Tän takia meillä on aika erilliset kaveripiirit, koska juttuaiheet on niin erilaiset. Tietty täydellisessä tilanteessa puoliso ois tasan samanmielinen kuin ite, mutta koska meidän suhteessa on niin monia muita asioita todella hyvin, niin tää ei oo mikään iso juttu (meillä siis). Mut se riippuu paljon miten ihminen kokee asian, jos tunnet itsesi yksinäiseksi, niin sitten tää on ongelma. Miestäsi et voi muuttaa tykkäämään vaikka lukemisesta ja kulttuurista, mutta ehkä voit näitä juttuja tehdä kavereiden kanssa? Mut sit on tietty paha, jos ei oo mitään yhteisiä kiinnostuksenkohteita...

pieces

Meillä on kanssa aika samankaltaiset kiinnostuksenkohteet :) Molemmat tykätään liikunnasta, koirista, autoista, samantyylisestä musiikista jne. Kumpikaan ei pidä ryyppäämisestä tai baarissa ravaamisesta ja ollaan enemmän koti- ja luontoihmisiä (: Toisaalta on meillä joitakin asioita, joissa ollaan ihan erilaisia. Mun mielestä noi yhteiset kiinnostuksenkohteet on aika tärkeä asia suhteessa - pitää niitä eroavaisuuksiakin olla, mutta yhteiset intohimot joitakin asioita kohtaan yhdistävät ihmisiä paljon. Mä taisin myös ihastua poikaystävässäni juuri siihen, että meillä oli niin paljon yhteistä, vaikka loppupelissä me ollaan ihmisinä aika erilaisia :) Mä en osaa edes kuvitella eläväni sellaisen miehen kanssa, joka vaan makais sohvalla ja jois kaljaa ja vihais liikuntaa. Kyllä ne yhteiset harrastukset/kiinnostuksenkohteet vaan mulle on tärkeitä!

marr-ii

Meillä on parisuhteessa melko samanlaiset kiinnostuksen kohteet, josta olenkin tyytyväinen. Autot kiinnostavat kumpaakin, miestäni kylläkin hieman enemmän, mutta käyn katsomassa kun hän ajaa kilpaa ja autan häntä varikolla.Musiikkimakukin on hyvin pitkälle meillä samanlainen. Onhan niitä erilaisia kiinnostuksen kohteitakin, tottakai. Kuten esim. ei häntä niinkään kiinnosta pyöriä kaupoissa meikkiosastoilla yms, sillä nehän ovat naisten juttuja. Tulee hän toki joskus mukaani.
Ei kukaan voi olla täysin samanlainen, mutta mieheni arvostaa silti myös minun mielipiteitä ja minä hänen. Hyvin on suhde toiminut. :)

symantec

Exäni ja minä pidimme samoista bändeistä, paikoista, vaatteista, näyttelyistä, ihmisistä, tyyleistä, ym.

Päin h-----ä homma meni kuitenkin.

Tuota näennäisen täydellistä miestä odottaessa olin lisäksi hyljännyt monta "ihan kivaa" kandidaattia, joiden kanssa näin jälkiviisaana olisi kannattanut ehkä onneaan kokeillakin.

marika_

Kyllä meidänkin kiinnostuksen kohteet eroaa paljonkin. Esim. itse luen ja kirjoitankin kirjoja ja paljon - poikaystäväni taas on lukenut elämässään yhden kokonaisen kirjan. Toisaalta taas poikaystäväni kuuntelee ja tekee räppiä, josta taas en ole itse kauheankaan kiinnostunut.

Kuitenkin ollaan sitä yhteisiäkin kiinnostuksen kohteita löydetty ja jos ei ole löydetty, niin ollaan tehty sellaisia (kokeiltu yhdessä jtn urheilua/muuta harrastusta). Lisäksi olen pyrkinyt olemaan mahdollisimman kokeilunhaluinen - pelannut pleikkarilla lätkää hänen kanssaan, katsellut sotaleffoja, kuunnellut kaikki hänen tekemänsä biisit (tietenkin, ja tottakai ne kiinnostavat minua, vaikkei musiikkityyli sinänsä nappaa) jne.
Poikaystävä taas on esim. suostunut katsomaan kanssani leijonakuningasta ja sainpa hänet puhuttua kanssani mökillä uimaan, vaikka hän kuinka ensin vannotti sitä inhoavansa (ei sit tainnutkaan ihan niin paljon inhota) ;)

Eli tietysti jos nyt tulee 100% eri maailmoista ja ei millään löydy _mitään_ yhteistä, ni sitten varmana tulee ongelmia, mutta jos pitää mielen avoinna ja kokeilee kaikkea uutta, niin varmana niitä yhdistäviäkin tekijöitä alkaa löytyä :)

Garmenita

Parisuhteessa on todella tärkeää, että on edes jotenkin samanlaiset mielenkiinnonkohteet, tai edes sellaiset, jotka jotenkin täyttävät toistensa mk-kohteita.

Minulla ja entiselläni oli aivan erilaiset mielenkiinnon kohteet, itse olin aika kova mennään ulos pitämään hauskaa-tyyppinen ihminen, joka ei jaksanut useinkaan istua peppu sohvalle syöden popcornia ja katsellen jotain actionsoopaa telkasta.
Tälläinen taas oli silloinen mieheni ja juttu kaatui pitkittymättä aikalailla siihen.
Tietenkin vain sen takia, koska huomasimme, ettei meillä ole plajon muutakaan yhteistä. :D

MichelleMind

Poikkiksen kanssa sama juttu. Itse pidän muodista, luonnosta, kuntoilusta, ja cosmopolitanista tottakai! :D
ja hän taas autoista niiden tuunaaminen, kaikesta elektroniikasta ja baari-illoista.

Olemme sopineet että molemmat saadaan nauttia kiinnostuksistamme. Ei anneta niiden häiritä toisiamme. Ja onhan meillä myös yhteisiä kiinnostuksen aiheitakin mitä teemme yhdessä, kuten ruanlaitto.

SunLion

Mun mielestä parisuhteessa on hyvin tärkeää että on edes osittain samanlaiset kiinnostuksen kohteet tai mielellään paljolti samanlaiset. Ei suhde toimi pitemmän päälle jossei ole yhdistäviä asioita..

ena

Meillä on varmaan melkein kaikki eri kiinnostuksen kohteet poikakaverin kans. Siis ihan millä vaan elämän alueella. Eri asiat on tärkeitä ja erimieltäki ollaan suunnilleen kaikesta. Pelottavaa. Voi siitä joskus tulla vaikeuksia.

lily

Meillä mies on erittäin kulturelli ja harrastaa kaikkea mahdollista siihen liittyvää leffoista lukemiseen. Mä olin ennen seurustelun alkua katsonut ehkä leffan vuodessa ja kirjoja luin hyvä jos senkään verran. Kuuntelen kyllä mielelläni kun mies kertoo näistä asioista ja katselen elokuvia hänen kanssaan. Miestä ärsyttää, että mä en pysty keskustelemaan hänen kanssaan esim. elokuvista. Osaan sanoa, että joku leffa oli hyvä tai huono, mutta en perustella sen kummemmin. Mulle suurin osa leffoista on ihan ok, eivät vaan herätä sen kummempia tunteita. Ja jos joku leffa on huono, niin ihan vaan sen takia, että se alkaa haukotuttamaan. Mä vaan olen nähnyt sen verran vähän leffoja, etten omaa mielestäni tarpeeksi vertailukohtia. Tämä ärsyttää mua suunnattomasti ja haluaisin oikeasti oppia puhumaan esim. juuri noista leffoista, koska suurin osa hänen kavereistaan on samantyyppisiä ja olisi kiva tutustua heihinkin hieman paremmin. En vaan viitsi lähteä mukaan, koska pelkään, että mulla ei oikeasti olisi mitään puhuttavaa heidän kanssaan ja mieskin ajattelee mun vain tylsistyvän heidän seurassaan.

Mulla itselläni ei ole mitään yksittäistä suurta kiinnostuksen kohdetta. Olisi kiva jos olisi, mutta en vain ole löytänyt mitään juttua, joka kolahtaisi siihen malliin, että se olisi iso osa elämääni.

gollum

Kyllä varmasti säkin löydät oman juttus pikku hiljaa kun tutustut uusiin juttuihin. Eikä nyt kaikilla ookaan mitään suuria intohimoja herättäviä kiinnostuksia...

Me tullaan kyllä toimeen toistemme kavereiden kanssa, mutta ei meillä ihan kauheena yhteisiä puheenaiheita oo, kun ihmisen kaveripiiri yleensä muodostuu aika paljon juuri samojen kiinnostuksenkohteiden ympärille. Mut ei mua nyt kauheesti haittaa, se on ihan ookoo jos ei kaikki kaverit oo yhteisiä. Mulla on omat kaverini myös. Kyllä sä voit mukaan mennä vaik sen verran et tutustut niihin, mut eihän se oo pakko jatkossa niitä nähä jos siltä tuntuu. Ja mistä tiiät vaikka tulisit tosi hyvin juttuun, jos et oo tavannutkaan vielä... Kyl neki nyt varmaan jostain muustakin puhuu kun vaan leffoista yms :D

gollum
omaruru
Jätin hänet. En usko että pelkästään pienet erot kiinnostuksen kohteissa olisivat haitanneet, mutta kyse alkoi olla siitä, että huomasin, että ex ei arvostanut minulle tärkeitä asioita lainkaan. Ehkä tärkein ero oli vakaumuksessa; olimme täysiä ääripäitä. Se haittasi vähän. :lol:

Joo no tää onki sit jo pahempi tilanne... Vaikka olisi eri kiinnostuksen kohteet, niin pitää musta pystyä jutella niistä toisellekin tärkeistä jutuista. Kyllä mä esimerkiks jaksan kattella välillä miehen kanssa autoja netissä vaik jos en suhteessa ois nii ei kyl tulis ikinä katteltuu :) Mut toinen pitää ottaa sellasena kun se on ja siihen kuuluu se että jaksaa vähän edes kiinnostua. Ja kyllä nyt yhteistäkin pitää olla. Ja vakaumukset on jo isoja asioita samoin kun vaikka elämänarvot, ja ne jo pitäisi musta olla melkein samanlaiset.

Rasberry

Lainaus:
Meitä on onneksi siunattu samanlaisilla kiinnostuksen kohteilla. Molemmat on kiinnostunut kaksipyöräisistä.

Sama täällä :wink: tykkäisin aivan älyttömästi olla murun mukana b-illoissa, mutta aina ei viitsi kakspäällä ajaa. (ainakaan miehen kawassa kun perä on niin korkealla -> joudun painautua häneen aika paljon ajon aikana -> raskasta hänelle ajaa.) Ja tottakai hänen on päästävä poikien kans ajamaan, ilman jarrua ;) Ens keväänä saadaan mulle oma pyörä, sit onkin kovat suunnitelmat! Se on pelkkää ajamista ens kesä :wink:
Eri mielenkiinnon kohde on tuo metsästäminen :lol: siellä se mies nytkin rämpii innoissaan ampumassa sorsia, kun taas mua ei sinne röteikköön sais maksamallakaan.
Muuten ollaan molemmat urheiluhulluja, rakastetaan hyvää ruokaa ja leffoja. Musiikki on myös lähellä molempien sydäntä: vielä suht samalla tyylillä mennään :)

Mortica

Meitä on onneksi siunattu samanlaisilla kiinnostuksen kohteilla. Molemmat on kiinnostunut kaksipyöräisistä, minä ehkä vähän enemmän kun ajankilpaa ja autot on myös yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Ollaan molemmat myös kauheita leffafriikkejä ja todella sosiaalisia.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat