salaisuus.. - Parisuhteet

hmp

Toisaalta mielestäni poikkiksellani ja olisi oikeus tietää, että hänellä on sisarpuolia maailmalla. Kyse ei ole ainoastaan yhdestä syrjähypystä, vaan niitä on tapahtunut vuosien aikana useampia. Asiaan liittyy myös muitakin juttuja ja näkökulmia, joista sain tietää juuri työni kautta puolivahingossa mutten viitsi niitä tänne kirjoittaa.

Välillä tulee sellainen olo, etten voi pitää sisälläni tätä asiaa :roll: ja kun olen sellainen ihminen, että minusta näkee helposti läpi jos jokin asia vaivaa mieltä.. Yritän pitää suuni supussa vaikka pinnan alla kytisi millainen tuli :twisted:

Sivut

Kommentit (37)

Venice Queen

Itsekin epäilisin että äiti tietää, mutta aika outoa ettei siinä tapauksessa lapsille ole kerrottu! Pahimmassa tapauksessa kertomisesta seuraisi koko perheen hajoaminen, ja ketä sitten syytettäisiin, vaikka ei olisikaan syytä....!

Vivian

Tulee tuo asia esille pakolla jossain vaiheessa, viimeistään kun isä kuolee niin perinnönjakoasiassa. Olet todella hankalassa tilanteessa, vaikea kenenkään on sanoa mitä sinun pitäisi tehdä. Jos kerrot asiasta pahimmassa tapauksessa sotket koko perheen elämän, voi tulla avioero, hänen isänsä tuskin katsoisi sinua hyvällä ym.

Toisaalta taas et sinä ole tehnyt mitään väärää. Pidemmän päälle tuollaisen asian salaaminen poikaystävältäsi tulee olemaan todella vaikeaa, jos vaikka suhteenne jatkuu ,menette naimisiin, saatte lapsia ym. Kyllä silloin sinun mielestäni kuuluisi kertoa.

Itsekin olen kuullut vastaavanlaisesta tapauksesta, yllättäen monet ihmiset tietävät, mutta ei itse perhe. Tai voihan olla että poikaystäväsi äiti tietääkin asiasta, tai ainakin aavistelee jotain, mutta on halunnut sulkea silmänsä, tätäkin tapahtuu. Silloin voit joutua aika hankalaan asemaan perheessä, jos kerrot tuosta.

Itse ehkä nykyisessä suhteessani kertoisin, toisaalta riippuu hyvin paljon miehen perhekuvioista ja suhteesta. Toisaalta voisit vaikka vihjaista että teidän isästä liikkuu omituisia juttuja töissä ja katsoa miten hän reagoi, sanot ettet voi kertoa koska vaitiolovelvollisuus koskee sinuakin.

Jzzu
Venice Queen
Pahimmassa tapauksessa kertomisesta seuraisi koko perheen hajoaminen, ja ketä sitten syytettäisiin, vaikka ei olisikaan syytä....!

Noimpa, vaikka ei saisi niin hyvin usein se viestintuoja ammutaan ensin.
Kun kerta lakikin velvoittaa pitämään suun kiinni niin sillon se jo sanelee mitä sun pitää tossa tilanteessa tehdä, ei ole sun asiasi mennä kertomaan oli salaisuus mitä hyvään.

Venice Queen

Ja tuskin se asia jää pelkästään poikaystäväsi tietoon, vaan eiköhän siitä saa sitten muutkin tietää ja isä voi vaikka nostaa oikeusjutun sinua vastaan.

~tulitikkutyttö~

Minun mielestäni et saa missään nimessä mennä kertomaan. Se on poikakaverisi isän asia ja hän on päätöksensä tehnyt. Sinulla ei ole mitään oikeutta mennä sitä paljastamaan oman hyvivointisi takia. Jos et pysty millään elämään asian kanssa tai se ahdistaa liikaa ja rajoittaa elämää, olisi varmaan hyvä jutella jollekin täysin ulkopuoliselle ihmiselle asiasta, siis psykologille tms. Mutta älä puutu toisten elämään ja heidän tekemiin ratkaisuihin, kun kenenkään turvallisuus tai henki ei kuitenkaan ole nyt tässä uhattuna.

hmp

Kiitos paljon mielipiteistänne! En halua menettää tietenkään työpaikkaani ja saada syytettä salapitovelvollisuuden rikkomisesta.. Poikkiksen isän ja koko perheen reaktiota on erittäin vaikea ennustaa, jos asia paljastuisi. En myöskään halua, että minut muistettaisiin "perheenrikkojana" lopun elämää.

Suhtautuminen poikkiksen isää kohtaan on muuttunut paljon, kun olen miettinyt, että miten hän on voinut tehdä näin omille lapsilleen ja vaimolleen. Pelkään, että esimerkiksi joskus riidellessä tai suuttuneena lipsautan poikkikselle esimerkiksi että "ei sinun isäsikään ole niin täydellinen" ja sitten joudun valehtelemaan, mitä oikeastaan asialla tarkoitinkaan..

Äh, kumpa en olisi koskaan saanut tietää koko asiasta :( Kun tunteet on mukana niin on vaikeaa salata tälläistä asiaa.. ehkä ajan kanssa "unohdan" kaiken, mitä tiedänkään..

tiikeli
hmp
Sanotaan näin, että syrjähyppyjä avioliiton aikana ja samaan aikaan syntyi niin omia lapsia kuin sit "jälkiseuraamuksia" syrjähypyistä..

No onhan toi ikävää, mutta oma on valintansa. Ei mun mielestä ihmistä voi tuomita tuollaisen perusteella. Kaikki tekee virheitä, ja tuskin se nyt koko kylää on saanut paksuksi? Mä luulin että tapaus on vähintään joku pedofiili kun luin ekan viestisi!

Ei todellakaan kannata sekaantua asiaan millään tavalla, siinähän voi pilata monenkin elämän. Joskus on parempi vaan antaa olla. Sitäpaitsi noi on ilmeisesti aika vanhoja juttuja jos samaan aikaan on syntynyt omia lapsia eli siis poikkiksen sisaruksia...?

Mitä jos vaimo tietää ja on antanut anteeksi ja unohtanut syrjähypyn, ja he ovat nyt onnellisia avioliitossaan? Kai sekin on yks vaihtoehto sen kulissiavioliiton lisäksi?

figaro

Oletko 100% varma, että kyseessä on sama henkilö eli appiukkokokelas? Ja kuten joku jo kyseenalaisti sen, että voitko olla varma siitäkään, ettei puoliso asiasta tietäisi? En ihmettelisi yhtään sitä, että lapsille ei olisi kerrottu vaan todellakin kulissia olisi yritetty pitää pystyssä. Voihan olla, että vanhemmilla on keskinäinen sopimus mahdollisesta kertomisesta tai jopa erosta... Lapsien takia, kun monesti pyritään tekemään "niin kuin parhaaksi nähdään", vaikka tämä pyrkimys ei aina olisikaan järjen mukainen.

hmp

Olen saanut tietooni työni kautta poikakaverini isästä erään hurjan asian, joka ei ole mikään pikku juttu. Joko poikakaverini äitikään ei tiedä asiasta mitään tai sitten heidän kulissiavioliitto on hyvin pystyssä. Ainakaan itse en pystyisi elämään onnellisena avioliitossa ihmisen kanssa, jos tietäisin hänestä jotain tuollaista.

Poikakaverini ihailee isäänsä paljon ja kukapa ei ihailisi: rahallisesti hyvin toimeentuleva mies, matkustelee paljon, harrastaa, on ystäviä yms..

Poikakaverini saattaa joskus esim. typerän riitamme aikana tokaista jotain tyyliin "mun isä tekis tän asian näin ja näin". Tämä saa savun nousemaan korvistani, sillä tiedänhän poikakaverini isästä jotain, jota poikakaverini tai hänen sisaruksensa tuskin tietävät. Asiat ei ole miten poikakaverini luulee eikä heidän perhe ole täydellinen.

Yhdessä ollaan oltu vuoden päivät ja suhteemme on vakavalla pohjalla..(kai..). Asia, jonka tiedän poikakaverini isästä, on vaikuttanut suhtautumiseeni ko. ihmistä kohtaan. Jotenkin ällöttää katsoa kohtikaan.. Pari kertaa on ollut enemmän kuin lähellä, etten ole lipsauttanut sammakoita suustani. Jos rikon vaitiolovelvollisuuteni ja kerron poikakaverilleni tästä asiasta, saatan hyvinkin saada haasteen käräjille tai ainakin potkut töistä. Toisaalta ällöttää kuunnella poikakaverini ylistystä isästään tai katsella isän tekopyhää kotielämän viettoa.

Eihän tämä minun asiani ole siinä mielessä, että jokaisessa suhteessa ja avioliitossa on varmasti omat ongelmansa. Välillä vaan tekisi mieli korjata luulot oikeiksi :roll:

hmp

Sanotaan näin, että syrjähyppyjä avioliiton aikana ja samaan aikaan syntyi niin omia lapsia kuin sit "jälkiseuraamuksia" syrjähypyistä..

Pakkohan se on pitää pystyä olemaan hiljaa :? mietin vaan, et jos poikakaverini saa joskus tietää tästä ja kertoo asiasta minulle niin en kovin yllättynyttä osaa siinä vaiheessa näytellä..

marimma
hmp
Pakkohan se on pitää pystyä olemaan hiljaa :? mietin vaan, et jos poikakaverini saa joskus tietää tästä ja kertoo asiasta minulle niin en kovin yllättynyttä osaa siinä vaiheessa näytellä..

Nuo tuossa tapauksessa minä kyllä sitten sanoisin että tiesin jo, mutten voinut sanoa sitä aikasemmin ihan sen takia kun olis tullu rikottua tuota salassapitoa.

Ei se helppoa ja kaikken vähiten mukavaa ole tuon asian hautominen päässään, mutta paljon muuta et mielestäni voi tehdä :?

tiikeli
hmp
Pelkään, että esimerkiksi joskus riidellessä tai suuttuneena lipsautan poikkikselle esimerkiksi että "ei sinun isäsikään ole niin täydellinen" ja sitten joudun valehtelemaan, mitä oikeastaan asialla tarkoitinkaan..

Painat vaan mieleesi sen että asiaa ei tule missään nimessä sanoa ääneen! Selvinpäin se oikeasti toimii yllättävän hyvin kun tiedostaa mitä siitä voisi seurata. Mutta koita välttyä kännitilityksiltä ja sellaisilta, ne on vaarallisimpia... :-#

Keskity vaikka siihen että et pidä kyseisestä tyypistä, siis siitä isästä henkilökohtaisesti. Kyllä ihmisistä voi olla pitämättä ilman mitään hyvää syytäkin. Jos meinaat joutua selittämään miksi on niin vastenmielistä viettää aikaa poikkiksen isän kanssa, niin kai sitä voi vaan sanoa että et jotenkaan tule toimeen hänen kanssaan, etkä asiaa voi sen tarkemmin selittää. Monet ihmiset joutuu työnsä takia pitämään suunsa kiinni jostain asioista, eikä se tosiaan ole valehtelemista.

Luuletko että poikkiksesi laskee jossain vaiheessa 1 + 1, siis tajuaa sun työsi ja isän "inhoamisen" yhteyden...? Vai tietääkö hän/muut mitä kaikkea näet töissä?

*Sandy*

Todella ikävä tilanne! Mun ainaki tekis ihan hirveesti mieli kertoa poikaystävälle, mutta tosiaan tuo salassapitovelvollisuus täytyy muistaa! Ja saattaisihan olla, ettei poikaystäväsi edes uskoisi sinua, jos hän ihailee niin kovasti isäänsä..

Mutta koita jaksaa pitää tieto itselläsi ja miettiä muita asioita, sillä en usko että sinulla oikein on muuta valinnanvaraa :(

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat