Sairaalloinen kateus/kilpailuhenki - Parisuhteet

naxpox

Olen aivan hirveän kateellinen poikaystävälleni. Aivan sairasta jo.
En kestä, jos hän iloitsee pikkujouluistaan, joihin mulla ei ole menoa. En kestä sitä että mulla olis tylsempää sinä iltana kuin hänellä. Kyse on kuitenkin vain yhdestä illasta, mulla on ainaki kolmet synttäribileet tiedossa mutta yksikään ei satu sille illalle. Silti asia tuntuu minusta ylitsepääsemättömältä.
Olin alkuviikosta kuumeessa kolme päivää. Makasin sairaana ja huonovointisena kotona. Poikaystävälläni riitti kiirettä ja hän sai kaikkea aikaan. Tuntui että maailma tippuisi niskaan; minä en saanut mitään aikaiseksi. Minä vain laiskottelin sängyssä. Tunsin kauheata kateutta ja syyllisyyttä.
Ja taas; hänellä on kaksi viikkoa pitempi joululoma kuin mulla! Hänellä tuntuu olevan kaikki paremmin kuin mulla. Olen väsynyt tähän ja tunnen itseni hirveäksi.

Sivumennen mainiten olen aivan kauhea perfektionisti stressaaja ja herkästi masentuva tyyppi. Kilpailen kaikessa enkä kestä olla missään honompi kuin muut...
En halua pilata suhdettani tällä kadehtimisella! Enkä haluaisi tuntea näin kamalaa syyllisyyttä siitä kun kadehdin jatkuvasti. Tunnen vain itseni niin paljon huonommaksi.

Kommentit (12)

Hawana

etkö pysty olemaan iloinen poikaystäväsi puolesta?

pidemmän päälle tuosta tulee sinulle ihan älyttömän stressaavaa. luuletko, että poikaystäväsi miettii samanlaisia asioita? ajatteleeko hän, että nyt hän saa sinut kateelliseksi? veikkaanpa, että ei. :wink: minusta on ihan turha olla tuollaisista asioista kateellinen. minkäs sille voi jos joskus sattuu toiselle menoa, ja itse joutuu kykkimään kotona. that's life.

egyptilaiset

Voin sanoa omasta puolestani sen, että mun poikaystävä on mulle aina kateellinen, erityisesti siitä, että olen älykkäämpi. Siis menestyn paremmin koulussa ja keksin nasevampia sutkauksia ja niin edelleen... Joskus myös siitä, että mulla on enemmän kavereita, koska poikkis on ujo ja mä taas oon sosiaalinen.
Ja se ei oikeesti tunnu kivalta. Aina ku mä oonistun jossain ja oon ylpeä omista suoristuksistani ja haluun tietenki kertoa sille, saan myöhemmin kärsiä kiukuttelusta ja tiuskimisesta. Joskus en viiti ees kertoa, mut se sit taas vie sitä onnistumisen iloa, jos ei voi kertoa kenellekää. Eli toivottavasti pystyt kuitenki olemaa näyttämättä jos oot kateellinen. Se satuttaa.

naxpox
egyptilaiset
Voin sanoa omasta puolestani sen, että mun poikaystävä on mulle aina kateellinen, erityisesti siitä, että olen älykkäämpi. Siis menestyn paremmin koulussa ja keksin nasevampia sutkauksia ja niin edelleen... Joskus myös siitä, että mulla on enemmän kavereita, koska poikkis on ujo ja mä taas oon sosiaalinen.
Ja se ei oikeesti tunnu kivalta. Aina ku mä oonistun jossain ja oon ylpeä omista suoristuksistani ja haluun tietenki kertoa sille, saan myöhemmin kärsiä kiukuttelusta ja tiuskimisesta. Joskus en viiti ees kertoa, mut se sit taas vie sitä onnistumisen iloa, jos ei voi kertoa kenellekää. Eli toivottavasti pystyt kuitenki olemaa näyttämättä jos oot kateellinen. Se satuttaa.

Poikaystäväsi vaikuttaa aika samanlaiselta kuin minäkin :oops:
Aina yritän olla onnellinen toisen saavutuksista. En sit tiedä mikä menee. Tulee vain todella paha olo siitä kun taas kuulee kun toinen saa nauttia vapaapäivästä ja itse joutuu olemaan koulussa. Kärsin tästä itse todella paljon, kun syytän itseäni ja stressaannun entistä enemmän. Kai pitäisi jollekin kallonkutistajalle mennä.
Isälläni on muuten just sama ongelma :P

Mariel
naxpox
Sivumennen mainiten olen aivan kauhea perfektionisti stressaaja ja herkästi masentuva tyyppi. Kilpailen kaikessa enkä kestä olla missään honompi kuin muut...
En halua pilata suhdettani tällä kadehtimisella! Enkä haluaisi tuntea näin kamalaa syyllisyyttä siitä kun kadehdin jatkuvasti. Tunnen vain itseni niin paljon huonommaksi.

yrittääkö mies koskaan piristää sinua, kun tietää, että sinulla on koulua? pahaltahan tuo kuulostaa, ettet kestä olla missään huonompi. annat kuitenkin miehestäsi sellaisen kuvan, ettei hän olisi yhtään empaattinen. kerro hänelle, että tarvitset lohdutusta jaksaaksesi.

naxpox
Mariel
naxpox
Sivumennen mainiten olen aivan kauhea perfektionisti stressaaja ja herkästi masentuva tyyppi. Kilpailen kaikessa enkä kestä olla missään honompi kuin muut...
En halua pilata suhdettani tällä kadehtimisella! Enkä haluaisi tuntea näin kamalaa syyllisyyttä siitä kun kadehdin jatkuvasti. Tunnen vain itseni niin paljon huonommaksi.

yrittääkö mies koskaan piristää sinua, kun tietää, että sinulla on koulua? pahaltahan tuo kuulostaa, ettet kestä olla missään huonompi. annat kuitenkin miehestäsi sellaisen kuvan, ettei hän olisi yhtään empaattinen. kerro hänelle, että tarvitset lohdutusta jaksaaksesi.

Kyllä hän yleensä, mutta vasta kun itken väsymystäni :(
Olen menossa psykologille muunmuassa tämän ongelman takia. Alkaa häiritsemään jo normaalia elämää, tai on jo kauan häirinnyt.

Daisy

Mulla on aika lailla samoja ongelmia kuin sulla, naxpox. :(

Poikaystäväni on monesti suuttunutkin minulle, kun mun pitää aina kilpailla jotenkin hänen kanssaan. Vuosi sitten tilanne oli vielä pahempi, mutta viimeinen suuttuminen tapahtui tiistaina: olin ostanut jo aikaa sitten joulukalenteriarvan. Kävin sen poikkikseni kanssa ostamassa kioskilta. Sitten muutaman päivän päästä, mitään ilmoittamatta poikaystäväni oli ostanut myös arpakalenterin, vaikka hän ei ollut aiemmin osoittanut sellaiseen mitään mielenkiintoa. Ja nyt sitten sille tuli jossain neljässä päivässä jo kolme poroa, ja vielä neljä lisää, niin se voittaa 200 euroa. Tietysti se omalla säkällään sen voittaa. Ja minä saan jonku 7 euroa. Tämä kuulostaa tosi naurettavalta, että hikeennyn tuollaisesta, mutta kyllä se minua tosi paljon harmittaisi, jos itse köyhänä opiskelijana joudun katsomaan sivusta, kun kulta vetää hyväpalkkaisena vielä parisataa rahaa jostain kalenteristakin!

Olen siis myös ollut erittäin kateellinen ja kilpailuhenkinen jätkääni kohtaan. Viime vuonna kun hän sai uuden työpaikan, sai hän puhelinedun, joka ärsytti mua, koska olin juuri itse hankkinut kolmensadan puhelimen köyhillä viimeisillä rahoillani ja hän olisi ollut saamassa ilmaiseksi nyt pari kertaa kalliimpaa puhelinta! Lisäksi hän sai ilmaiseksi uimahallikortin. Yhtäkkiä hän alkoi käydä uimahallissa ja ilmaiseksi, vaikka minä olin siitä maksanut jo pidemmän aikaa. Oli vuosi sitten pieniä yhteenottoja tuollaisesta. :(

naxpox
Daisy
Mulla on aika lailla samoja ongelmia kuin sulla, naxpox. :(

Poikaystäväni on monesti suuttunutkin minulle, kun mun pitää aina kilpailla jotenkin hänen kanssaan. Vuosi sitten tilanne oli vielä pahempi, mutta viimeinen suuttuminen tapahtui tiistaina: olin ostanut jo aikaa sitten joulukalenteriarvan. Kävin sen poikkikseni kanssa ostamassa kioskilta. Sitten muutaman päivän päästä, mitään ilmoittamatta poikaystäväni oli ostanut myös arpakalenterin, vaikka hän ei ollut aiemmin osoittanut sellaiseen mitään mielenkiintoa. Ja nyt sitten sille tuli jossain neljässä päivässä jo kolme poroa, ja vielä neljä lisää, niin se voittaa 200 euroa. Tietysti se omalla säkällään sen voittaa. Ja minä saan jonku 7 euroa. Tämä kuulostaa tosi naurettavalta, että hikeennyn tuollaisesta, mutta kyllä se minua tosi paljon harmittaisi, jos itse köyhänä opiskelijana joudun katsomaan sivusta, kun kulta vetää hyväpalkkaisena vielä parisataa rahaa jostain kalenteristakin!

Olen siis myös ollut erittäin kateellinen ja kilpailuhenkinen jätkääni kohtaan. Viime vuonna kun hän sai uuden työpaikan, sai hän puhelinedun, joka ärsytti mua, koska olin juuri itse hankkinut kolmensadan puhelimen köyhillä viimeisillä rahoillani ja hän olisi ollut saamassa ilmaiseksi nyt pari kertaa kalliimpaa puhelinta! Lisäksi hän sai ilmaiseksi uimahallikortin. Yhtäkkiä hän alkoi käydä uimahallissa ja ilmaiseksi, vaikka minä olin siitä maksanut jo pidemmän aikaa. Oli vuosi sitten pieniä yhteenottoja tuollaisesta. :(

Itsekin tänään huomasn naurettavan piirteen itestäni kans. Poikaystäväni hihkui kun hänen aamutuntinsa olivat peruuntuneet. Mie sit siihen aloin vähän nyrpeänä selittäään että ku mie joudun aina herääään kuduelta, eikä hänellä ole ainuttakaan edes yhtä pitkää päivää kuin mulla. Sittenhän sanoi, että hänellä oli lukiossa jopa kahdentoista tunnin päiviä. Mie sitten aloin kadehtimaan sitä kun mulla on ollut vain pari 11 tunnin päivää :D Haluan vain aina olla häntä parempi. Todella kurja tapa. Tunteet vaan ei anna periksi.
Pitäis hankkia oma elämä...

Harmi että kaveri sairastui :( Pitää keksiä jotain tekemistä lauantaille. En aio nyyhöttää vaan kotona ku toinen lähtee pikkujouluihin. En halua että vaikuttaisin siltä kuin en pärjäisi ilman poikaystävääni...

Chilli

Naxpox: Mulla olis pieni vinkki sun lauantai-iltaa ajatellen. Mitä jos tekisit jotain mistä oikein tosissaan tykkäät, mutta jota poikaystävä ei jaksa katsella / ei tykkää? Kutsu vaikka kavereita kylään ja pitäkää hauska tyttöjenilta viinin/siiderin, pikkupurtavan, hyvien leffojen tai pelien parissa. Ylipäätään kannattaa tehdä jotain josta oikeasti tykkää. Jos lähdet vain baariin siksi ettet halua "nyyhöttää kotona yksin" ja ilta ei olekaan kovin onnistunut, alkaa sinua v****aa kahta kauheammin kun toinen seuraavana aamuna hehkuttaa pikkujoulujen mukavuudesta. Tästä aiheesta mulla on kokemusta, miehellä on tulossa firman pikkujoulut ja jouluillalliset, enkä mä pääse mukaan kummillekaan (firma ei kuulemma anna...). Kaikki kaveritkin asuu niin kaukana ettei niistä ole seuraa. Joten taidan olla kotona, katsoa Bridget Jonesit ja juoda siideriä. :D Pääasia, että mulla on hauskaa, ukosta viis!

Toivottavasti kaverisi paranee pian!

apples

Mun mielestä toi kuulostaa tosi huolestuttavalta, että ei voi iloita ihmisen puolesta jota rakastaa. Tai toisinpäin - miten voi rakastaa jotakuta mutta kuitenkin toivoa ettei hänelle tapahdu mitään hyvää, tai ainakaan parempaa kuin itselle?
Uskon, että jossain määrin kateus kuuluu ihmisluonteeseen, joskus enemmän ja joskus vähemmän, mutta kuvailemasi tilanne ei kyllä kuulosta enää "terveeltä" kateudelta.
Mulle tuli mieleen, että tietääkö poikaystäväsi ajatuksistasi? Siis tuosta kateus-jutusta? Ja jos tietää, niin miten hän suhtautuu siihen?
On kuitenkin todella hyvä juttu että tiedostat ongelmasi. Ehkä teidän kannattaisi ihan kunnolla jutella asiasta poikaystäväsi kanssa? Voisit siten selittää hänelle, että tiedät, että jatkuva kadehtiminen on ongelma, ja että olet hankkimassa siihen apua.

ynnej
Daisy
Sitten muutaman päivän päästä, mitään ilmoittamatta poikaystäväni oli ostanut myös arpakalenterin, vaikka hän ei ollut aiemmin osoittanut sellaiseen mitään mielenkiintoa. Ja nyt sitten sille tuli jossain neljässä päivässä jo kolme poroa, ja vielä neljä lisää, niin se voittaa 200 euroa. Tietysti se omalla säkällään sen voittaa. Ja minä saan jonku 7 euroa. Tämä kuulostaa tosi naurettavalta, että hikeennyn tuollaisesta, mutta kyllä se minua tosi paljon harmittaisi, jos itse köyhänä opiskelijana joudun katsomaan sivusta, kun kulta vetää hyväpalkkaisena vielä parisataa rahaa jostain kalenteristakin!

Meilläkin on poikaystävän kanssa noi kalenteri, mut ollaan sovittu et jos jotain voitetaan niin voitot laitetaan puoliks :) Ja tää ei nyt asiaan sinänsä liity, mut noissa kalentereissa on aina niin et on tosi monta niitä "hyviä" kuvia mut ei kuitenkaan ikinä riittävästi voittoon asti :)

Notti

naxpox: En oo minkään sortin kallonkutistaja tai sellaisia kouluja käynyt, mutta kuitenniin laitan tähän omat huomioni. Toivottavasti et loukkaannu ja toivottavasti kirjoitukseni ei loukkaa.

Kuulostaa kirjoituksestasi päätellen siltä, että peilaat itseäsi poikaystäväsi kautta. Kilpailuhenki sinällään on ihan ok. kunhan se pysyy tietyissä rajoissa ja terveenä. Ihan täysin ei nyt siltä vaikuta. Siinä missä se vahongoittaa poikaystävääsi, se vahingoittaa ihan varmasti sinuakin. Ihan senkin takia, että et voi iloita omista saavutuksistasi ja elämästäsi, kun vertaat sitä poikaystäväsi elämään, joka luonnollisesti on erinlaisempi, kuin omasi. Olettehan ihan eripersooniakin.

Se mitä poikaystäväsi saavuttaa elämässään, ei ole sinulta pois, eikä se vie sinun saavutuksiasi. Toisaaltaan, ethän toivoisi, että poikaystävälläsi olisi kurjempaa kuin sinulla? Luulen, että avainasema on tulla sinuiksi itsensä ja oman elämänsä kanssa. Sen jälkeen sitä ei tarvitse vertailla muiden elämään. Kyllä se siitä...hiljalleen :)

naxpox

Joo, kyl te ootte oikeassa. Se vaan on niin helppo sanoa. Tunteita on vaikea huijata tai muuttaa... Nyt oon ottanu ihan rennosti ja olenkin pärjännyt jo melkeen neljä tuntia yksin ^^' vautsi vau....
Jatkosuunnitelmat oli lähteä kaverin kans juomaan tai sit yheksältä unilääkkeen kans pehkuihin (sellasetki saanu tän ressijutun takia).

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat