Yhteenmuutto.... vai ero? - Parisuhteet

Valma

Olen seurustellut noin 3 ja puol vuotta.

Vähän reilu vuosi sitten muutin lähemmäs poikaystävääni (joka asuu vanhempiensa kanssa), jotta saisimme olla enemmän yhdessä.
Tässä vaiheessa ajattelin että hän muuttaisi luokseni, vaikka hänellä muutama kurssi koulussa onkin vielä kesken.

Tällä hetkellä hän käy töissä ihan normaalisti, koulua on vielä hiukan kesken mutta hän käy siellä ehkä kerran kuukaudessa, eli se ei vaikuta tuloihin millään tavalla.
Kuitenkin minä asun yksin maksan vuokran sun muun yksin, vaikka hänellä on monta kertaa parempi palkka. Eikä tämä raha asia minua paina.

Olen asiasta monet kerrat yrittänyt keskustella, mutta vastaus on et sit kun valmistun.
Itselläni vaan alkaa olla sellainen olo ettei hän edes halua muuttaa mun kanssa yhteen, ja sen takia pitkittää asiaa koko ajan.

Onko tässä kyse jostain pelosta vai eikö hän vaan tosiaan tiedä haluaako muuttaa mu kanssani yhteen? :cry: Itse pidän hänestä tosi kovi ja sen takia asia minua nii n kovin varmaan ahdistaa, koska tiedän itse että voisin olla hänen kanssaan koko elämäni.

Sivut

Kommentit (22)

olematon

voihan se olla että sitä sun miekkosta ahistaa tai pelottaa, oot varmaan kumminki ensimmäinen kenen kanssa se yhteen muuttais. Kannattais varmaan koittaa ottaa asia ihan vakavasti puheeks, ei siitä monella muullakaan tapaa mun mielestä yli pääse kun puhumalla.

joker

Pelko voi tosiaankin olla syynä, mutta kyseessä saattaa olla myös laimea kiinnostuneisuus sinua kohtaan, mikä voi johtua stressistä, hänen elämäntilanteestaan tai sinun tavastasi kohdella häntä.

Yhteenmuutto on todella suuri asia suhteessa, joten se kannattaa pohtia läpi huolella. Sinun elämäsi pyörii enemmän hänen ympärillä kuin hänen elämänsä sinun ympärillä - siitä johtunee tuollainen epäsuhta.
Yritä vähentää riippuvuutta häneen, mikäli sinulla sellainen edes jonkinasteisena on.

sopuli
joker

Yhteenmuutto on todella suuri asia suhteessa, joten se kannattaa pohtia läpi huolella. Sinun elämäsi pyörii enemmän hänen ympärillä kuin hänen elämänsä sinun ympärillä - siitä johtunee tuollainen epäsuhta.
Yritä vähentää riippuvuutta häneen, mikäli sinulla sellainen edes jonkinasteisena on.

Mä en oo koskaan tajunnu sitä, et yhteenmuuttoa täytys kauheesti pohtia. Jos se sillä hetkellä tuntuu hyvältä, niin antaa mennä vain. Monesti se on taloudellisesti järkevin ratkaisu. Mitä sitä turhaan miettimään kestääkö suhde loppuelämän, ainahan siitä pääsee pois, jos se ei ota onnistuakseen. En nyt tarkoita, et kaikkien 15-vuotiaiden pitäs muuttaa kimppaa, mutta kun ikää on vähän enemmän ja kun suhde tuntuu hyvältä.

Jos tosiaan sun elämä pyörii enemmän miehen ympärillä, kuin sen elämä sun, niin ehkä kannattaa miettiä, mikä on pielessä? Oletteko vaan erilaisia ja toisen/molempien on joustettava vaatimuksistaan? Yrittäkää puhua, sillä asiat parhaiten selviää.

kuosi

Meneekö teillä muuten hyvin vai tuntuuko miekkonen etäiseltä tjn? Voihan olla,että hän todellakin on niitä ihmisiä jotka haluavat pelata varman päälle..?En kyllä tiiä,jos hänellä on kerta tuloja millä pärjäisi ilman vanhempia..Silloin kun ei luulisi tuon valmistumisen olevan se pääsyy. Ootko kysyny suoraan mikä todella on syynä hannaamiseen?

Jzzu

Miun mielestä sen mieheskin kandeis asua ensin ihan omillaan ja ehkä sillä itelläänkin ois joku tollanen aate siinä taustalla, kokeilla ensin omia siipiään ennen kun asettuu toisen kanssa asumaan. Et kai siekään haluu sille mutsiks kuitenkaan alkaa?

joker

[quote author="sopuli"]

Mä en oo koskaan tajunnu sitä, et yhteenmuuttoa täytys kauheesti pohtia. Jos se sillä hetkellä tuntuu hyvältä, niin antaa mennä vain. Monesti se on taloudellisesti järkevin ratkaisu. /quote]

Taloudellisesti kyllä, mutta henkilöiden suhteen kannalta ehkä ei.
Liika läheisyys asunnossa toisen kanssa on pahasta, mikäli sitä esiintyy.
Harrastukset ja muut vastaavat puuhastelut sekä opiskelu tietenkin lievittävät sitä, mutta minusta kannattaa kokeilla tätä yhteisasumismallia viikon ajan ennen kuin muuttaa kokonaan yhteen.

Abigail
Jzzu
Miun mielestä sen mieheskin kandeis asua ensin ihan omillaan ja ehkä sillä itelläänkin ois joku tollanen aate siinä taustalla, kokeilla ensin omia siipiään ennen kun asettuu toisen kanssa asumaan. Et kai siekään haluu sille mutsiks kuitenkaan alkaa?

Olen samaa mieltä. Omasta mielestäni mikään ei ole kasvattanut minua ihmisenä niin paljon kuin yksinään asuminen. Opin huolehtimaan itsestäni ja tiedän varmasti, että pärjään omillanikin, vaikka jossain vaiheessa päättäisinkin lyödä hynttyyt yhteen toisen ihmisen kanssa.

Daisy

Musta tuntuu, että tässä on taustalla myös sellainenkin juttu (mikäli miehesi on yhtäänkään säästäväisyyteen pyrkivää tyyppiä), että hän ajattelee joutuvansa maksumieheksi mikäli muutatte yhteen. Koska sinä opiskelet, hän ajattelee, että vuokrat ja muut menot tulevat hänen maksettavikseen. Nythän hän vielä säästää sievoisia summia muutenkin, jos asuu kotonaan ja käy töissä. Jos molemmat käyvät töissä, on kulutkin helpompi puolittaa, siksi hän haluaa ehkä odottaa valmistumistasi.

annu

Mäkin arvelisin miehen epävarmuuden syyksi tuon taloudellisen puolen. KELA nimittäin todellakin olettaa, että jos muutat sinä opiskelevana muutat työssäkäyvän miehesi kanssa yhteen, että hän elättää sinut. Mikä tietenkin on naurettavaa, mutta niin se vain Suomessa menee...

Jos miehesi kerran vetoaa opiskeluihisi, mikset uskoisi häntä? Mikset myös voisi vielä odottaa? Tuskin opiskelet ikuisuuksia, ja voisittehan harjoitella yhteisasumista myös tässä välissä, kunhan ette muuta kirjoille samaan kämppään.

Itse seurustelin mieheni kanssa 5 vuotta ennen yhteenmuuttoa, ja nyt ollaan asuttu yhteistaloudessa jo 3 vuotta. Hyvin on sujunut. Ollaan myös tunnettu toisemme melkoisen hyvin jo ennen yhteenmuuttoa, joten mitään megakonflikteja ei edes ole tullut.

Onnea teille!

joker
annu
KELA nimittäin todellakin olettaa, että jos muutat sinä opiskelevana muutat työssäkäyvän miehesi kanssa yhteen, että hän elättää sinut. Mikä tietenkin on naurettavaa, mutta niin se vain Suomessa menee...

Ennen ihmiset tukivat toisiaan eikä ollut sossua saati kelaa. Nykyään valtio tukee ihmisiä melkeinpä pakosta, koska monet ihmiset eivät halua tukea toisiaan.

sopuli
joker
annu
KELA nimittäin todellakin olettaa, että jos muutat sinä opiskelevana muutat työssäkäyvän miehesi kanssa yhteen, että hän elättää sinut. Mikä tietenkin on naurettavaa, mutta niin se vain Suomessa menee...

Ennen ihmiset tukivat toisiaan eikä ollut sossua saati kelaa. Nykyään valtio tukee ihmisiä melkeinpä pakosta, koska monet ihmiset eivät halua tukea toisiaan.

Toisaalta mä ymmärränkin se, koska jos eletään yhdessä ja toinen tienaa paljon, niin musta ei ehkä ole ihan perusteltua, että opiskelijalle maksetaan täydet tuet. Tiedän, et moni on erimieltä :D

Mutta myös itse olen just tässä tilanteessa, eli mies tienaa sen verran, etten saa asumistukea ollenkaan ja tietty mä sen mielelläni ottaisin, ei sillä :D Mutta... En mä tiedä, meillä nyt on muutenkin alusta asti kaikki ollut yhteistä, myös rahat. Musta ihmiset on ehkä tottuneet liian hyvään, koska valtion tosiaan oletetaan tukevan ja maksavan, vaikka puolison tulot riittäisikin molempien elämiseen. Tai ehkä monille nuorilla suhteet on viel sen verran hepposia, ettei toista haluta "elättää".

Saisi tuo munkin ukkeli ostettua moottoripyörän, jos ei eläisi mun kaa, mutta nyt se on joutunut siirtämään haavettaan parilla vuodella. Kurjaahan se on, mutta ennemmin kuulema elää mun kaa, kun yksin ajellen motskarillaan ;) Mut muutaman vuoden päästä mäkin valmistun ja sit meillä on varaa hankkia se (ja mä pääsen kyytiin, jee! :D)

joker
sopuli
En mä tiedä, meillä nyt on muutenkin alusta asti kaikki ollut yhteistä, myös rahat. Musta ihmiset on ehkä tottuneet liian hyvään, koska valtion tosiaan oletetaan tukevan ja maksavan, vaikka puolison tulot riittäisikin molempien elämiseen.

Joo ennen ihmiset tekivät suolakaivoksessa 10 tuntista yövuoroa melkein palkatta ja valittamatta. Nykyään valitetaan, jos hesessä ei oo sitä jännää pinkkiä kastiketta, vaan se tavallinen punanen.

Rahel
joker

Joo ennen ihmiset tekivät suolakaivoksessa 10 tuntista yövuoroa melkein palkatta ja valittamatta. Nykyään valitetaan, jos hesessä ei oo sitä jännää pinkkiä kastiketta, vaan se tavallinen punanen.

Ja sekö oli hyvä juttu? :roll:

Venice Queen

No meillä ainakin maksetaan puoliks kaikki menot vaikka minä opiskelen ja mies on töissä. Ehkä välillä ketuttaa kun itsellä ei oo rahaa ja toinen ei oikein tajua että vois ehkä maksaa ostoksista joskus vähän enempi... Varsinkin kun mulla on auto, ja tuntuu ettei tuo poikaystävä tahtois oikeen maksaa puolia vakuutusmaksuista ym. Ei mulla ois mitään mahdollisuutta pitää yksin tuota autoa. Onneks ei oo Kela vielä tullu viemään miun asumislisiä, ilmeisesti ne kattoo nyt joitaki poikaystävän vuoden 2004 tuloja, jolloin se oli intissä/opiskeli. Jos asumistuki pienenis, siinä vaiheessa kyllä pitäis pakottaa poikaystävä maksamaan enemmän siitä vuokrasta ellei sitä itse tajuaisi. Miun mielestä väärin kyllä sekin, ei se oo velvoitettu elättämään minua (vaikka mulla ei ois sitä vastaan mitään... :) ).

Sorry, meni vähän ohi aiheesta...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat