Miksi aina näin? - Parisuhteet

E

Miksi siinä aina käy niin, että kun toinen on kiinnostunut selvästi, ahdistun. En halua olla kys. ihmisen kanssa tekemisissä, en pidä tilanteesta. Käyttäydyn tylysti ja sitten kun kys. henkilö ei enää osoita olevansa varsinaisesti kiinnostunut juuri minusta, tai siis iskettää muitakin, kiinnostun.

Tuo ei siis päde jokaisen kohdalla, mutta jokaisessa jutussa (seksisuhde/seurustelusuhde/tms.) olen käynyt tuon saman kaavan läpi. En siis kykene kiinnostumaan kenestäkään ilman, että toinen harrastaa seksiä muidenkin kanssa/ tms.
Nähtävästikin haluan jonkintasoista haastetta, kaikki tuntuvat 'tarjoavan itsensä' niin helpolla. Tämän takia kiinnostukseni kohteina ovat siis lähes poikkeuksetta yhdenillanjuttuja harrastavat, lähes jokaista vastaantulijaa iskettävät.

Tämä ei kuitenkaan ole helpoin tapa minulle. Ensin teen itse hyvin selväksi sen, että ei kiinnosta, mene pois, en halua kanssasi mitään! Sitten kun näen henkilön toisen tytön kanssa, olen mustasukkainen, kiinnostun ja tilanne muuttuu täysin.
En myöskään tee ikinä aloitetta, en jostain syystä kykene osoittamaan kiinnostustani, ellei sitä sitten käytöksestäni huomaa jollain tavalla (en siis myöskään käyttäydy mitenkään päällekäyvästi, erityisen kiinnostuneesti, tms.) Tässä siis käy niin, että olen tilanteessa jossa haikailen miehen perään, joka minusta on ollut kiinnostunut hyvin suurissa määrin, mutta itse olen antanut ymmärtää, että ei todellakaan kiinnosta. Tuskin on siis enää.

Miksi minun pitää olla näin hankala?
Ketään muita?

Kommentit (11)

taki

Tuttua, löydän miehestä heti jotain vikaa, jos se palvoo maata jalkojen alla, eikä nää ketään muuta, kun mut.
Esim. baarissa voisin iskeä vaan miehiä, jotka on selkeästi jonkun toisen naisen kanssa jutuissa. Ja nykyinen ukkonikin on isketty varattuna.
Oon varmaan jotenkin kilpailuhenkinen tai en usko, että mies voi olla ihana, jos muut ei oo kiinnostunu siitä.

lillly
E
Miksi siinä aina käy niin, että kun toinen on kiinnostunut selvästi, ahdistun. En halua olla kys. ihmisen kanssa tekemisissä, en pidä tilanteesta. Käyttäydyn tylysti ja sitten kun kys. henkilö ei enää osoita olevansa varsinaisesti kiinnostunut juuri minusta, tai siis iskettää muitakin, kiinnostun.

Aivan kuin minun suustani, mutta lisään sen, että välillä saatan olla kiinnostunut henkilöstä, joka ei ole kiinnostunut minusta tippaakaan, sitten kun saan hänen huomionsa ja hän kiinnostuu minusta, minun intoni lopahtaa.

Itselläni olen todennut sen, etten vain halua sitoutua mitenkään. Kai haluan sitten olla villi ja vapaa, mutta toivon, että minun kohdallani tämä on vain ohimenevä kausi (joka on kestänyt nyt 3 vuotta) :roll:

E

Lainaus:
Esim. baarissa voisin iskeä vaan miehiä, jotka on selkeästi jonkun toisen naisen kanssa jutuissa. Ja nykyinen ukkonikin on isketty varattuna.

Minä en varsinaisesti varatuista kiinnostu, ja vaikka kiinnostuisinkin, en tee asialle mitään. En halua sotkea toisten välejä, korkea moraali :)
Tosin olen erittäin huono tekemään muutenkaan asialle mitään, koska en vain yksinkertaisesta tee alotteita (mikä on sinänsä todella typerää), vaan odotan sitä vastapuolelta. Pieni flirtti toki on aina paikallaan, mutta se nyt on normaalia viehättävän vastapuolen kanssa oli kiinnostusta tahi ei.

Mutta se, että mies on kiinnostunut ja myöhemmin 'vehtaa' jonkun muun kanssa, tekee mahdollisesti syvempää tuttavuutta ja josta voisi kehkeytyä hyväkin suhde, johtaa minun kiinnostukseeni.
Miksi en vain voi ihastua pontentiaalisesti hyviin poikkisehdokkaisiin, kiinnostua ja ottaa kiinnostuksen vastaan normaalisti :roll: :lol:

Amalia

Kuulostaa tutulta, joskaan ei ihan noin isossa mittakaavassa. Kai toi on sitten vaan sitä metsästysvaistoa, jota väitetään olevan vaan pääasiassa miehillä. Liian helppo ei oo kivaa :roll:

alyssa

joo on ollu tää ihan sama ongelma.. no jos on hyvännäköinen todella,niin silloin ei ahdista, vaan imartelee, mutta sellanen normis sit nii.... :roll:

xaz

Tuttua täälläki päin. Eniten aina kiinnostuu sellasista joista tietää että niillä ei ole mittään kiinnostusta tänne päin, ja sitte ku toinen osottaaki kiinnostusta tänne päin niin se on jotenki niin turn off. Itelläki välissä vähä ihmetyttäny tuo meno, mutta ku kiinnostus vain lopahtaa kertakaikkiaan niin ei sille mitään voi :?

sade

Hyvin tutulta kuullostaa.

Toisen osoittama kiinnostus tuntuu ahdistavalta ensin, mutta kun se lopahtaa niin johan alkaa itsekin kiinnostumaan. Todella raivostuttavaa kyllä tämä.. Samoin myös tuo että varattuihin pitää aina silmänsä iskeä, tietää ettei niitä saa. (En ole tosin kyllä välejä koskaan rikkonut, en edes yrittänyt). Kai siinä se haastavuus sitten viehättää, niin hullulta kun se kuulostaakin.

Tätä on jatkunut ihan niin kauan kuin muistan. Toivon tämän olevan vain ohimenevä vaihe, koska pitemmän päälle alkaa tuntua todella tympeältä saman kaavan toistuminen yhä uudelleen.

Olisi mukavaa kuulla kokemuksia joltakulta joka olisi läpikäynyt tämän "vaiheen" ja selvinnyt siitä. Vähän että tietäisi olevan toivoa edes. :wink:

Shanya

Kuten edelliset, tuttu tunne.
En oikein ymmärrä itsekään, miksi joskus "peräännyn" tilanteesta jossa mielenkiintoinen ihminen lähestyy ja jonka olen toivonut lähestyvän. Kuitenkin yleensä haluan livistää tilanteesta. Jälkeenpäin suututtaa ja ihmetyttää, miksi niin reagoin.

Neppis_

juu, vähän sama täällä.. tahdon (melkeimpä väkisin) etsii uudesta kundista edes jotain vikaa, jostain se on väännettävä. Nii ja mitä hankalampi saada Sen kiinnostavampi,hohhoo... kenen kaikkien olenkaan yrittänyt saada kiinnostuksen herämään - just ne vaikeimmasta päästä kesytetyimmät (joista ehkä kuudesta kaksi saanut.. grrr :roll: )

Sama se on välil, nyt ku seurustelee (jo sen 3 vuotta..),
miul joskus näinä päivinäkin et kyllästyy kullan juttuihin.. joojottelee ja miettii ihan muuta. No mut hyvä sentään ettei kiinostus oo kuitenkaan kokonaan lopahtanu, ja no, en kyl usko et lopahtaakaan, on miun hurmaavalla herrallani niin monta tapaa saada mut tyytyväiseks ja kiinnostuneeks :wink:

E

Lainaus:
Olisi mukavaa kuulla kokemuksia joltakulta joka olisi läpikäynyt tämän "vaiheen" ja selvinnyt siitä. Vähän että tietäisi olevan toivoa edes.

Entiseni ihastui minuun ensinäkemältä, en ollut vähääkään kiinnostunut. Kun näin hänet myöhemmin eri tyttöjen kanssa, kiinnostuin. Ihastuin häneen. Mitä enemmän hän oli eri tyttöjen kanssa (harrasti irtoseksiä PALJON), sitä enemmän kiinnostuin ja ihastuin.
Aloimme liikkumaan tiiviimmin yhdessä ja muut jäivät pois, olin edelleen todella ihastunut häneen, hän minuun.
Seurustelimme useamman vuoden.

Eli minulla tuo meni tavallaan ohi, ja pitkän ihmesäätämisen jälkeen halusimme molemmat seurustella (en siis ahdistunut suuremmin, vaikka tiesin hänenkin haluavan seurustella).

MUTTA eromme jälkeen toistuu taas sama kaava.. :roll:

olematon

mullaki on muuten ollu joka kerta jotenki ahdistunu olo, ku joku on tosissaan ollu kiinnostunu ja haluis mut ikäänku "vaan itelleen"... mut se on menny sit ohi ku on vaan heittäyny juttuun mukaan... :D mistäköhän moinen johtunee..

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat