"Joo/ei ihmiset", muuttuvatko sellaiset koskaan? - Parisuhteet

Murehtija

Olen tänä kesänä tarkkailut erästä vanhaa heilaa...no okei suoraan sanottuna sekoillut sellaisen kanssa ja nyt mietityttää tällaiset samantyyppiset ihmiset.

Eli on sellainen ihminen jonka tapaa jossain ja heti synkkaa. Sitten parin viikon päästä toinen pistääkin poikki, oli syy sitten mikä hyvänsä sitoutumiskammosta bilettämisaddiktioon. MUTTA kuitenkin tullaan tämän jätetyn ihmisen työ uudelleen ja uudelleen ja kun kauemman aikaa on kulunut niin päädytään suutelemaan ja ties mitä. Sitten taas peräännytään sen jälkeen kun itse on sanonut hänelle että haluaa miettiä.

Omassa tapauksessani mies jauhoi 3 viikonloppuna että katuu meidän suhteen lopettamista ja haluaa yrittää uudelleen mutta minä en silloin ollut varma. Tuli hetken tauko ettei nähty ja kun pääsimme juttuihin seuraavan kerran niin taas yhtäkkiä sanottiin että ei haluta seurustella. Ja sen jälkeen on kyllä tanssinut mun kanssa hitaita ja moikannut hymyilevästi mutta ei ole tullut juttuihin.

Seksistäkään ei voi olla kyse sillä omalle tapaukselleni en ole antanut, kieltänyt useasti ja toinen tulee yhä luokseni. Isänikin ajelehti ees taas mun äidin ja jonkun naisen välillä niin kauan että äiti potki sen pihalle eikä päästänyt sitä enää takaisin.

Eli siis mitä tällaiset ihmiset ajaa takaa? Miksi ne ei osaa päättää, onko se pelkkää pelkoa vai jotain testaamista? Voiko odottaa että tällainen ihminen tekee päätöksensä?

Ja ihan vaan keskustelua haen kun on lomalla aikaa analysoida, en tarvitse seikkakohtaisia neuvoja ainakaan tällä kertaa :wink:

Sivut

Kommentit (29)

kolmiolääke

no se voi olla niin että se ihminen ei oikein tiedä itsekään mitä haluaa. esimerkiksi itse olen huomannut myös, että iloisella mielialalla en kaipaa minkäänlaista poikaystävää.. sitten taas kun olen väsynyt tai masentunut, tuntuu siltä että tarvitsen.. ja biletuulella ollessani (kännissä) tuntuu siltä että haluan vain lyhytaikasta seuraa eli yhenyön juttuu. hankala homma.. ja voi olla että tällä miehellä on huono itsetunto tai hän on muuten sekaisin välillä.. ei tunne itseään ja ei tiedä mitä haluaa. en usko että tällainen tapaus muuttuu ainakaan muuten kuin omasta tahdostaan :/

Murehtija

Oi vitsi itse olen just samanlainen ^

Mulla kuitenkin on se että mä pystyn kyllä edes yrittämään suhdetta, tosin se on nykyään todella vaikeaa mutta haluan kuitenkin aina yrittää. Mutta sitten on tämä mies joka ei edes osaa päättää haluaako yrittää vai ei.

Ja niinhän se on omasta tahdosta kiinni, mutta jos selvästi välittää toisesta ja tulee sen luo uudestaan ja uudestaan niin mitä tuosta omasta sekoilustaan hyötyy? Jatkuvasti kieltää tosiasioita ja yrittää esittää toiselle ettei muka välitä kun toinen näkee kristallinkirkkaasti toisen läpi.

Omalla kaverillanikin on eräs exä joka jätti kaverini ilman mitään selvää syytä ja nyt aina kun näkee kaverin niin tulee halailemaan ja puhumaan ja on jopa mustasukkainen kaveristani...silti ei voi sanoa että mitä oikeasti ajattelee. Oma exäni teki samaa kun ekan kerran erottiin ja se tilanne ratkesi vain ja ainoastaan sillä että mä puhuin ja intin sille ja taoin sen päähän järkeä ja kaadoin sen sen omaan esittämiseen. Yli vuosi seurasi taas yhteistä eloa ja suhde loppui ihan eri syistä sen jälkeen.

Onko tämä nykypäivän ilmiö kun kaikilla tuntuu olevan vaikeaa vai onko tällaisia ihmisiä ollut aina? Teini-ikäisenä kaikki tuntui olevan niin mustavalkoista vielä...

jeijei
Murehtija

Oma exäni teki samaa kun ekan kerran erottiin ja se tilanne ratkesi vain ja ainoastaan sillä että mä puhuin ja intin sille ja taoin sen päähän järkeä ja kaadoin sen sen omaan esittämiseen. Yli vuosi seurasi taas yhteistä eloa ja suhde loppui ihan eri syistä sen jälkeen.

Miten sait taottua :D? tunnen itsekin tämän tyylisiä ihmisiä ja tuntuu, että mitä enemmänm heille takoo sen vähemmän he kuuntelevat. Pitää toivoa ettei satu omalle kohdalle, koska toi on tosi ärsyttävää.

Murehtija

Siis toi takominen vai tollaset ihmiset? :lol:

Muistan että kaikki lähti siitä että exä tuli mun luo kahville kun mulla oli synttärit. Ei katsonut edes mua silmiin ja oli muutenkin tosi kurjan näkönen, laihtunutkin hirveästi. Siinä sitten taisin kysyä joskus myöhemmin että onko se ihan OK ja käskin olemaan valehtelematta, koska mä näen sen esitysten läpi. Siinä sitten mies myönsi että kaduttaa mutta että ei halua pyörtää päätöstään (miehet :roll: ). Monena vloppuna siinä sitten tekstailtiin ja mä jankkasin sille että se mitä se kännissä mulle kirjottaa ei oo mitenkään "kännipuhetta" koska kännissä ihminen tekee sitä mitä alitajunnassa liikkuu. Sanoin myös että en tajunnut sitä miksi se yritti valehdella mulle kun mä NÄIN että sillä on paha olla. Viikon lomamatkan aikana se oli päättänyt että käydään treffeillä ja katsotaan mitä tapahtuu...kaksien treffien jälkeen palattiin yhteen :lol:

Itseasiassa se tekee kaikkea tätä vieläkin mutta mua ei enää kiinnosta. Tämä uusi mies on siitä kimurantti että mulla ei oo oikeutta tota jankutusta sille tehdä, mielestäni en tunne sitä tarpeeksi että voisin mennä sanomaan "lakkaa valehtelemasta mulle ja itselles".

Hankalaa tällaisissa ihmisissä on kyllä se että ei oikein voi tietää että onko ne tosissaan sekaisin vai eikö ne vaan tosiaan tykkää tarpeeksi...Mulle itsellekin eräs mies jankutti ja jankutti että mä vain esitän kovista kun totuus oli se että mä en voinut sietää koko ihmistä, mutta sitten taas toisaalta mä olin kyllä sanonut sen sille :roll: Mutta on näitä tapauksia jossa ei sanota juuta ei jaata vaan jätetään asiat totaalisen auki.

Rasittavaa mutta samalla ihanan haasteellista :?

kolmiolääke
Murehtija

Hankalaa tällaisissa ihmisissä on kyllä se että ei oikein voi tietää että onko ne tosissaan sekaisin vai eikö ne vaan tosiaan tykkää tarpeeksi...Mulle itsellekin eräs mies jankutti ja jankutti että mä vain esitän kovista kun totuus oli se että mä en voinut sietää koko ihmistä, mutta sitten taas toisaalta mä olin kyllä sanonut sen sille :roll:

joo kyllä mäkin (varsinkin kännissä) sanon pelottavan suoraan sen, jos ei todellakaan kiinnosta. Kerran baarissa yks jätkä hillu siin vieres koko ajan ja kyseli "muistaksä mua?" . Tottakai mä sen muistin.. se oli joku vanha juttu syksyltä mut meillä ei ees ollu mitään sen kummempaa ku jotain juttelua baarissa. No huusin sit sille lopulta päin naamaa: " Joo en tunne sua. Lähe ny meneen! " :D :lol:

Murehtija

:lol:

Se on kyllä jännä kun toiset jankkaa vaikka toinen sanoo suoraan mutta mitä pitää tehdä sellaisten ihmisten kanssa jotka ei sano juuta ei jaata? Mulle on sanottu korkeintaan "just nyt en halua seurustella" ja sen jälkeen suudeltu :shock:

Turha varmaan sanoa että on ihan sekaisin tämä tapauksen kanssa että mitä tekisi...Aiemmin en ole vastaavaa tapausta nähnyt ja siksi kiinnostaa ratkeavatko tällaiset jutut...

Olen miettinyt asiaa paljon kun olen katsonut Sinkkuelämän uusintoja jossa mm. Steve ja Miranda päätyi kuitenkin yhteen ja Carrie ja Mr.Big juttu nyt on aika legendaarinen, itseasiassa juuri samanlainen kun mulla ja tällä mun "tapauksella". Mutta kuitenkin Sinkkuelämää on vain sarja...silti pistää miettimään että onko niissä jutuissa kuitenkin jotain perää? Aina huudetaan sitä että sitä joko rakastaa toista tai ei mutta onko asiat tosiaan niin mustavalkoisia? Todistin vanhempien avioeron aikuisiällä joten suoraan sanottuna ei enää tiedä mihin uskoa...tai uskoako mihinkään.

miru

Musta tuo kuulostaa siltä että sitä ei kiinnosta. Ei ainakaan tarpeeksi. Koska jos kiinnostais niin sitte se varmasti haluais olla sun kans. Mun mielestä se on niin että joko kiinnostaa tai sitte ei. Mulla ei oo ainakaan koskan ollu vaikeuksia päättää haluanko olla jonku kans vai en. Tai no yhesti mutta seki oli sillai että mua ei kiinnostanu se mutta yritin olla kiinnostunu ku tiesin että se on kiva ja hyvännäkönen ja kaikkea. Mutta ku ei iske niin sitte ei iske.

Murehtija

No siis tässä ketjussahan keskustellaan nimenomaan sellaisista ihmisistä jotka ei osaa päättää vaikka tykkäisivätkin kovasti. Eikä edelleenkään tästä mun tapauksesta kyse vaan ylipäätänsä tästä ilmiöstä, joka on nykyään kovin yleinen.

Se on niin helppo sanoa että "joko kiinnostaa tai ei" mutta ei se mene niin. Ei läheskään aina, ei etenkään silloin jos on joskus satuttanut itsensä TODELLA pahasti. Itse pelkään jotenkin sitä että se josta on kiinnostunut, muuttuu sitten yhtäkaikki tylsäksi ja kylmäksi ja tunteettomaksi.

kolmiolääke
Murehtija
Itse pelkään jotenkin sitä että se josta on kiinnostunut, muuttuu sitten yhtäkaikki tylsäksi ja kylmäksi ja tunteettomaksi.

samoin.. se on omituista, että vaikka oikeastaan suhteessa menisi hyvin ja tuntuisi siltä että toinen välittää, niin ei voi itse uskoa siihen. Ja sitten kun tulee se raja, ettei usko toisen todellakaan välittävän (vaikka saattaisi ollakin toisin), niin käy niin että alkaa pelottaa se että toinen jättää. Ja joskus se pelottaa niin paljon, että tekee itse lopun suhteesta, ennen kuin toinen ehtii sen tehdä. Tuntuu ettei kestäisi sitä että toinen jättää, minkä takia haluaa itse tehdä sen ratkaisun, ettei se sattuisi niin paljon. Tästä syystä on myös vaikea heittäytyä tosissaan suhteeseen, koska ei voi uskoa että joku oikeasti välittäisi, vaan ajattelee että juttu satuttaa itseä joka tapauksessa ennen pitkää.

Murehtija

Mulla on myös nykyään se että olen hirveän epäluuloinen kaikkia miehiä kohtaan. Aina tulee ajatus että "jos toi haluaakin pelkkää seksiä ja vain esittää". En yksinkertaisesti edes jaksa enää iskeä ketään baarista.

Juuri viime lauantaina törmäsin taas yhteen jankkaajatyyppiin. Ensin yhdessä baarissa se tuli meidän juttuihin ja jauho kaikkea paskaa omasta firmasta jonka ja rehenteli rahoillaan ja kaikkea muuta. Sit se vaan katos johonkin ja kun vaihdettiin baaria niin se olikin siellä jo iskemässä muita naisia. Kun menin hakemaan juomista sanoin sille ohimennen et "Sä ainakin osaat hommas" ja kuinka ollakaan sen oli pakko tulla sitten mulle siitä inttämään ja kitisemään. Aikansa se tivas multa että miksi mä oon niin "kovis" ja kun lopulta tiuskaisin sille jotain tyyliin että vituttaa kun suurin osa miehistä kuvittelee että ne voi tehdä mitä lystää eikä kukaan pistä niitä vastuuseen niin se rupes yhtäkkiä tivaamaan multa että miltä siitä on mahtanut tuntua kun sen äiti tappoi itsensä. Se huuti tota mun korvaan niin kauan että mulla tuli ihan kyyneleet silmiin ja sitten se alkoi sanoa mulle miten ihanan herkkä mä oon ja miten se ihastui muhun ensi näkemällä :shock: Siinä vaiheessa mä otin jalat alle ja loppuillan mies sitten iskikin mun kaveria...Että huh huh.

Mutta takaisin asiaan...On vaikea tietää koska joku on tosissaan ja koska vain halutaan seksiä. Tämä mun "tilanne" on jatkunut nyt noin puoltoista vuotta ja musta se on aika pitkä aika siihen että toinen haluis vaan pelkkää seksiä. Lisäksi tämä mies on kertonut mulle kaikkia aika yksityisiä asioita.

Missä se menee se raja että onko miehellä tosissaan vaikeuksia päättää vaikka kuinka tykkäis vaiko haluaa vain seksiä? Vaikka toisaalta jos ton rajan oppisi näkemään niin siitä voisi kirjoittaa kirjan ja tienata miljoonia :lol:

kolmiolääke
Murehtija

Missä se menee se raja että onko miehellä tosissaan vaikeuksia päättää vaikka kuinka tykkäis vaiko haluaa vain seksiä? Vaikka toisaalta jos ton rajan oppisi näkemään niin siitä voisi kirjoittaa kirjan ja tienata miljoonia :lol:

Musta tuntuu ett jos miestä kiinnostaa vain ja ainoastaan seksi, niin silloin se mies ei siis ole kiinnostunut toisen ihmisen asioista ylipäätään. Esimerkiksi pelkässä seksisuhteessa minua ei ainakaan kiinnostaisi kumppanin menneisyys, perhetausta, ystäväpiiri ja harrastukset, mieltymykset ja kiinnostuksenkohteet. En siis kyselisi kiinnostuneena näistä asioista ja siis haluaisi tietää kaikkea mahdollista kumppanista. Tietenkin on olemassa teeskentely-kiinnostusta, jossa mies kyselee vain kohteliaisuudesta kaikenlaista henkilökohtaista, mutta pointti onkin se että pystyy erottamaan aidon kiinnostuksen siitä epäaidosta.

Itse olen huomannut että kun mies feikkaa, niin huomaamattani kerron itsestäni kaikennäköistä, mutten oikeastaan saa miehestä selville yhtikäs mitään. Hän ei siis avaudu omista asioistaan. Oman kokemuksen mukaan aidointa kiinnostusta (riippumatta siitä harrastetaanko seksiä kuinka paljon, ja onko miehellä kenties vaikeuksia päättää asioista) on sellainen, jossa mieskin avautuu asioistaan. Ja nimenomaan sellaisista, mitä ei kelle tahansa kertoisi. Mutta ei tämä tietenkään mikään päivänselvä sääntö ole, mutta tuli vaan mieleen ainakin tällaisena suuntaa antavana keinona :wink:

Murehtija

Niin justiinsa, tota mäkin olen pähkäillyt! Mullekin on sanottu monta kertaa että mun pitäis antaa koko miehen olla mutta kun toinen on oikeasti kertonut mulle kaikkea kauheaa menneisyydestään ja puhuu just asioistaan tyyliin että "jes kohta alkaa 4 viikon lomat, siitä onkin pitkä kun on näin pitkiä lomia ollut". Ei siis salaile mitään, on 100% rehellinen koko ajan. Jotenkin sitä vaan tulee se sellainen tunne että toinen ottaa tosissaan mutta sitten herääkin kysymys että miksi ei osaa päättää seurustelusta?

kolmiolääke

se voi ollakin että hän on tosissaan, mutta jostain syystä ei vaan osaa päättää.. en tiiä. sekin on hankalaa kun vaikka kysyy sellaselta ihmiseltä itseltään että miksi hän ei osaa päättää, niin ei saa vastausta. Kyseinen ihminen ei siis tiedä itsekään miksi. Voi olla siis,että pohjimmiltaan se ihminen haluaisi seurustella, mutta hänellä on sellaisia hetkiä kun hän on eri mieltä.. jakautunut persoona :D .. ja lopulta hän onkin siis epävarma. Ja hän ehkä tarvitsee vielä vahvistusta sille osalle itsestään joka seurustella haluaa.. ja aikaa miettiä asiaa, ja ehkä kutistaa itsestään sitä epävarmaa puolta joka on eri mieltä. Oudosti selitetty mietintä, mutta toivotavasti tästä saa jotakin selvää :shock: :)

Neppis_

Juu.. tuttua puuhaa. Tosin miun kysees on (vaan) kaveri,naispuolinen. Heillä yhteinen lapsi ja asunto. ihmiset asuneet yhdessä,muuttaneet erilleen taas yhdessä ja YLLÄRI näinä aikoina : Erossa. Vain Naisen biletys/"haluan olla vapaa" asenteen takia. En tajua. Miten hänen miehensä jaksaa, myötäilee vaan mukana. Tuntuis kyl miusta aika helvetin pahalta.. (vaikka onhan tuos sellanenkin takana..) , tänä jätkänä jättäsin homman tyysti. Niin, paitsi että heillä on lapsi, se hankaloittaa tilannetta aika paljon..

Jaa-a neuvoisin että jätät tyypin huomioimatta. Vaikka siul saattaa tunteita olla pelissä, ainakin yrittää. Kokemuksen rintaäänellä hommasta ei loppupeleis tule mitään. Ellei mies muutu .. mutta niin, Elämä on!

Murehtija
Neppis_
snip

No ehkä hieman eri juttu jos on kerran lapsikin "pelissä mukana" :shock:

Näitä tapauksia on niin erilaisia mutta kyllä tuo jo kuulostaa suoraansanottuna törkeältä. Mielestäni raja menee siinä että mitä menee toiselle lupaamaan...Meistä ei kumpikaan ole luvannut toiselle mitään.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat