Kun kaverit löytää miehen.. - Parisuhteet

SunLion

Väistämättä rakkaasta tulee elämän keskipiste...se on ihan luonnollista. Ajan myötä haluaa muuta elämää enemmän ja kaipaa kavereita taas. Ei se ole musta mikään ilkeyden merkki tmv...sillon on vaan sen verran kuutamolla ettei ajattele muita ku rakasta jne...

Hawana

mun täytyy sanoa, että me oltiin eksäni kanssa aikamoisia liimautujia alkuaikoina, ja enää en viitsis tosiaan samaa "mokaa" toistaa...
musta tuntuu, että siitä seurasi huonoa myöhemmin suhteellemme.

että viisaampi seuraavassa suhteessa, jos sellainen eteen tulee. :roll:

nii-in... :(
Elämä on niin arvaamatonta :(

Sivut

Kommentit (33)

Manteli
Mirre
En vain ymmärrä miksi aina pitää lähteä baariin ryyppäämään, miksei vain voitaisi olla?

no, itse en ainakaan sinkkuna ehkä haluaisi hengata koko iltaa jonkun kotona koska tietysti haluan lähteä baariin katselemaan miehiä :) vaikkakaan baariin menemisen tarkoitus ei ole lähteä iskemään miehiä, mutta kuitenkin. hieman ihmisten ilmoille itse haluan mennä, kun kuitenkin uudetkin tuttavuudet ovat ihan tervetulleita :)

miss.
Manteli
Mirre
En vain ymmärrä miksi aina pitää lähteä baariin ryyppäämään, miksei vain voitaisi olla?

no, itse en ainakaan sinkkuna ehkä haluaisi hengata koko iltaa jonkun kotona koska tietysti haluan lähteä baariin katselemaan miehiä :) vaikkakaan baariin menemisen tarkoitus ei ole lähteä iskemään miehiä, mutta kuitenkin. hieman ihmisten ilmoille itse haluan mennä, kun kuitenkin uudetkin tuttavuudet ovat ihan tervetulleita :)

Toi on ihan totta. Ja muutenkaan en oo ikinä ymmärtänyt ns. "turhaa juomista" (huono termi joo) eli sitä, että vedetään kännit pikkuporukalla ja sit siirrytään nukkuun. Mulla alkaa aina humalassa tehdä mieli tavata ihmisiä ja ylipäätään päästä ihmisten ilmoille.

tiikeli

Onneks meidän porukalla vietetään enemmän tyttöjen iltoja jonkun meistä kotona kuin mennään baariin. Mä kun oon jotenkin kyllästynyt baarimeininkiin eikä sitä rahaa mullakaan oo yhtään tuhlattavaks. :oops: Se ei tosin tarkoita sitä että "koti-illassa" oltais selvinpäin, joku on aina saanut lahjaks jonkun viinapullon tai sit ostetaan halpisviiniä tms. :)

Mirre

Minä olen juuri se kaveri, joka on seurustellut onnellisesti useamman vuoden ja joka ei aina jaksa lähteä baariin. Kaikki kaverini ovat sinkkuja, eivätkä ymmärrä tilannettani.
Tottakai rakastan heitä ja haluan viettää heidän kanssa aikaani! Tyttöjen illat ovat yksiä elämäni parhaimpia iltoja! En vain käsitä miksi [u]joka kerta[/u] pitäisi lähteä baariin? Miksei voisi pitää koti-iltaa tyttöporukassa?
Onhan baarissa mukava käydä välillä bilettämässä, mutta itsellä suurin este on heikko rahatilanne. Sitten muut päättävät lähteä ilman minua, vaikka olisi sovittu pitävämme tyttöjen ilta. Yleensä sen jälkeen soitan kullalleni ja olen hänen kanssaan. Ystäväni vain kääntävät tämän niin että minä hylkäsin heidät miehen taki, vaikka näin ei todellakaan ole! Yritän parhaani mukaan pitää heitä samalla tasolla, yhtä tärkeinä!
Haluan viettää rakkaani kanssa paljon aikaa, mutta yhtä lailla haluan olla tyttöjeni kanssa. En vain ymmärrä miksi aina pitää lähteä baariin ryyppäämään, miksei vain voitaisi olla?

Mirtelli

On kyllä rasittavaa, että jotkut ihmiset unohtavat kaverinsa heti kun alkavat seurustella. Onneksi kuitenkin useat pitävät yhteyttä, vaikkakin vähemmän kuin aiemmin. Sekin kyllä ottaa päähän, et jos ei olla kaverin kanssa vähään aikaan nähty ja sitten kun nähdään, on kaveri ihan omissa maailmoissaan ja tyyliin tekstailee poikakaverilleensa tai jotain. Voisi laittaa kännykän hetkeksi pois ja keskittyä kavereidensa näkemiseen. Ei se ajan määrä, vaan se laatu.

tiikeli

Se on kaikkein pahinta jos jollain on liian omistushaluinen poikakaveri. Sellainen tukehduttaa henkisesti jos on koko ajan vastattava viesteihin tai puheluihin kun on kavereiden kanssa. Tai että poikakaveri on otettava mukaan joka paikkaan. Mun paras kaveri on täntyyppisen kanssa, ja taistelee joka kerta siitä että saako mennä esim mun kanssa johonkin viikonloppuna. :?

Alussahan kaikki on liimautuneena kiinni uuteen seurustelukumppaniin, mutta jos se ei lopu, niin sit jotain on pielessä. Pitää molemmilla olla kuitenkin oma elämä sen yhteisen elämän lisäksi. Ei sitä pitemmän päälle kestä katsella pelkästään sitä yhtä naamaa, vaikka kuinka rakastaisi. :twisted:

Sharon

Mun aika ystävien kanssa ei ole oikeastaan koskaan vähentynyt poikakavereiden takia. Mutta nyt on ollut aivan pakko ottaa etäisyyttä yhteen kaveriin, kun aloin seurustelemaan. :(
Kyseinen kaveri ei ole ikinä tykännyt miehistä, joita mulla on. Aiemmin mulla tosin on ollut vain alle vuoden suhteita, joten luulin sen johtuvan niistä. Mutta nyt ollessani vakavassa suhteessa tämä jatkuu taas. En ole kyseiselle ystävälleni edes esitellyt miestä, kun tiedän tasan mitä kommenttia sieltä tulee. Tämän suhteen aikana olen nähnyt ystävääni vain muutamia kertoja ja vaikka yritän vältellä aiheita mun miehestä, niin jatkuvasti tulee tekstiä vain siitä, miten kamalaan ihmiseen olen taas rakastunut ja ettei meidän suhde tule kestämään. Ja ystäväni ei ole edes tavannut miestäni!
Tuo haukkuminen käy henkisesti aika raskaaksi, joten olen jättänyt sen ystävän tietoisesti takaa-alalle. Tällä siis vain yritin kertoa, että sille ystävien jäämiselle on joskus ihan oikea syykin.

Toisaalta en tiedä mitä olisi kuulunut tehdä. Kyseinen ystävä on ollut minulla lapsuudesta asi ja ollaan aina tultu hyvin juttuun - paitsi kun itse seurustelen. :?

Murehtija
miss.

Toi on ihan totta. Ja muutenkaan en oo ikinä ymmärtänyt ns. "turhaa juomista" (huono termi joo) eli sitä, että vedetään kännit pikkuporukalla ja sit siirrytään nukkuun. Mulla alkaa aina humalassa tehdä mieli tavata ihmisiä ja ylipäätään päästä ihmisten ilmoille.

Niinpä. Joskus mun kaverit antaa mun ymmärtää et niitä loukkaa jos mä vain haluan baariin ja sit juttelen siel miesten kanssa. Onko se sit reilumpaa et me mennään jonkun kotiin 4 seinän sisälle juomaan kahvia ja mä istun siinä ja kuuntelen kun ne jauhaa miehistään? Mä osaan toki joustaa aina, ainoana sinkkuna on aikalailla pakkokin. Itse en enää hirveesti jaksa sitä perus baaritouhua, haluaisin jotain muuta, muttakun kavereilla tuntuu olevan heti se asenne et "ei mitään miesteniskureissuja". En mä sellaselle oo tietääkseni koskaan lähtenytkään! Silti pidän silmät auki ja katselen miehiä sillä silmällä. Hirveä umpikuja kun joku olisi kiva löytää mutta kaverit ei lähe mihinkään koska ne ei tykkää siitä jos katoat jonkun miehen seuraan, yksinkään ei ole ihan niin helppo lähteä mihinkään notkumaan :roll:

Amalia
Tonde
Jaa-a, tässäpä varmaan aihe, mille ei kertakaikkiaan VOI mitään.
Mulla on yks kaveri, joka unohtaa kaiken muun heti, ku se alkaa seurusteleen.

Sama täällä, mun kaveri ryhtyy ihan tosissaan pikkurouvaksi seurustellessaan ja unohtaa kaiken muun. Yritä siinä sitten pitää välejä yllä, kun toinen ei halua lähteä ikinä mihinkään, vaan istuu mieluummin kotona miehen kanssa tai odottamassa miestä kotiin baarista/ pelireissulta/ miltä lie tai viettää aikaa vaan miehen kavereiden kanssa :roll:

Ja sitten harvoin kun nähdään, kaveri puhuu pelkästään miehestään, ja näyttää kokonaan unohtavan sen, että elämässä on muutakin kuin hänen rakkauskuvionsa. Huoh.

Eikä tässä nyt ole enää kyse siitä, että mua harmittais kun kaveri ei lähde enää baariin, vaikka tietty on ikävä myös niitä iloisia iltoja yhdessä. Mutta kun se ei lähde enää minnekään :(

malina

Meillä kaveri piirissä ei ole kuin kaksi vakituisesti seurustelevaa (ollaan vielä lukiossa). Se on johtanut siihen, että seurustelevat hengailevat keskenään enemmän vapaa-ajalla ja loput jakautuvat kahteen ryhmään. Niihin joka tahtovat myös poikaystävän ja etsivät ahkerasti baareista ja toiset, jotka eivät halua vielä vakiintua. Meitä kaveruksia on siis 9 :D. Pieniä ryhmän muodotuksia lukuunottamatta hyvin menee ja vietetään iltaa yhdessä n.3 kertaa puolessa vuodessa.

miss.

Mulla on yks kaveri, joka seurusteli jo silloin, kun tutustuttiin, mutta ollaan tultu läheisimmäksi vasta viimeisen vajaan vuoden aikana. Kaverini asuu yhdessä poikaystävänsä kanssa, mutta tämä on viikot toisessa kaupungissa, mikä tarkoittaa sitä, että viikonloppuisin poikkis tulee kotiin ja meidän on lähes mahdotonta nähdä. Kyseessä ei ole mikään kotona nyhjäävä pariskunta (kaikkea muuta!) mutta viikonloppuisin ei ole oikeastaan mitään mahdollisuutta, että voitaisiin lähteä kahdestaan/tyttöporukalla.

Aluksi tää ei häirinnyt mua ollenkaan, mutta nyt kaverini esim. perui meidän tapaamisen sen vuoksi, kun poikaystävä jäikin päivää pidemmäksi aikaa kotiin. Lisäksi kaverini saattaa soittaa mulle yllärinä viikonloppuiltana, että ootko lähdössä jonnekin ja juttu jatkuu sillä, kuinka tämä poikkis on kans lähössä jonneki, joten siitä syystä kaverinikin haluaa lähtä (ja sitten niiden tiet tietenkin kohtaa baarissa). Tässä ärsyttää se, että on tullu sellainen tunne, että tämä poikaystävä "tekee mitä haluaa" viikonloppuisin mutta kaverini vain silloin, jos poikaystävällä on näitä muita menoja.

Äh, ei tässä mitään ongelmaa tai mitään ole, tykkään tästä poikaystävästä myös todella paljon eikä mua haittaa, että se tulee sit myöhemmin meijän kans baariin. Välillä vaan jotenkin pistää ärsyttään, kun viikonloppuisin (koskee myös kaikkia arkipyhiä ja muita vapaapäiviä :lol:) kaikkeen vaikuttaa poikkis! :x.

Hawana
figaro
On kuitenkin mukava huomata, että samat kaverit eivät seuraavissa suhteissa enää toista samaa virhettä ja ilmeisesti menee paremmin suhteessakin, kun on sitä "omaakin elämää".

mun täytyy sanoa, että me oltiin eksäni kanssa aikamoisia liimautujia alkuaikoina, ja enää en viitsis tosiaan samaa "mokaa" toistaa...
musta tuntuu, että siitä seurasi huonoa myöhemmin suhteellemme.

että viisaampi seuraavassa suhteessa, jos sellainen eteen tulee. :roll:

ja topicin aloittajalle: sano kavereillesi suoraan, että kaipaat illanviettojanne yms! minusta olisi ollut he*vetin hyvä jos kaverini olisi sanonut, että hänestä tuntuu, että olen unohtanut hänet. nyt ketuttaa ihan sikana, kun se kaveri jälkeenpäin kiukuttelee ja valittaa, että "sinä silloin vuosi sitten hylkäsit minut jäkä jäkä.." :evil:

Miffy

Se on ihan normaalia alkuvaiheissa, että muu ei kiinnosta kuin se oma uusi rakas.

Itselleni kävi aikoinaan JUST niin, mutta se ei ollut pelkästään hyvä juttu; siinä melkein alkoi ystävyyssuhteita natista liitoksissaan ja yhdelle suhteelle se oli jonkunlainen lopullinen loppu.

Mutta siis, yritä ymmärtää ystävääsi... Tietty, onhan se tosi ärsyttävää, jos se höpöttelee, miten baarit jne ei enää oo sitä varten - mut niin mäkin tein tän oman suhteeni alussa ja PASKAT miten väärässä olinkaan xD :lol:

mansikka

Miten teille on käynyt siinä vaiheessa kun kaverit alkaa löytää Niitä Oikeita eli löytävät sen miehen itselleen? Jotenkin alkaa ärsyttämään välillä kun kukaan ei enää haluakkaan lähteä baariin tms.. Nyttenkin yksi kaveri on pari kk seurustellut miehensä kanssa eikä heidän tapaamisiltansa jälkeen ole käynyt ollenkaan missään. Onhan tuossa varmaan sitä alkuhuumaa vielä, mutta ärsyttää kuunnella sitä hehkutusta miten ei ole enää mitään syytä juoda jne.. Itseä haluttaisi lähteä jonnekkin pitämään hauskaa, baariin tms niin sitten ei enää olekkaan ketään ketä voisi pyytää mukaan tai kuka lähtisi mukaan, mutta kai se on tää kaveripiirin ainoan sinkun kohtalo.. Kertokaa omia kokemuksianne aiheesta!?

Tonde

Jaa-a, tässäpä varmaan aihe, mille ei kertakaikkiaan VOI mitään.
Mulla on yks kaveri, joka unohtaa kaiken muun heti, ku se alkaa seurusteleen. Sit ku tulee ero, se vasta muistaa kaverit ja tulee itkeen. No, eipä itke enää mulle :twisted:
Toisaalta mulla on ystävä, joka jättää aina aikaa kavereillekin ja käy myös baarissa. Ihmiset on erilaisia.
Ja maailma on täynnä ihmisiä, uusia kavereita löytyy, jossei jaksa aina kuunnella parisuhdeasioita.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat