Miten lievittää ikävää? - Parisuhteet

Pennsylvania

Mulla on nyt pitkän aikaa ukko hyvin kaukana, eikä siis tulla tapaamaan nyt iäisyyksiin ollenkaan. Aika merkittävä ero normaalitilanteen päivittäiseen/yöttäiseen yhdessäeloon verrattuna. Kavereista ei hirveästi pysty hakemaan lohtua, kun nekin ovat kaukana. Siispä hukutan itseni työntekoon, kirjoihin ja liikuntaan. Rahattomalle kesäriennotkaan eivät tilannetta helpota.

Eniten vaikealta tuntuu nukkumaanmeno yksin, kun ei saakkaan enää nukahtaa paijailtuna toisen syliin, vaan ihan itse pitäisi saada uni aikaiseksi. Eiköhän tähän taas totu, muutaman vuosikymmenen tässä onnistuin joskus jo kuitenkin. Miksei nyt jokunen kuukausi lisää. Kärsitään nyt, moninkertainen autuus edessä sitten, kun viimein pääsee taas herran hellän huomaan.

Sivut

Kommentit (18)

meppu

[quote author="Sarah84"]Onko kenelläkään muulla teillä tilannetta että ikävän kohde asuu ulkomailla..? Naapurimaassa "onneksi" mutta silti niin kaukana..

Mulla kaukokaipuu ulottuu tunisiaan saakka :/ Olin siellä reilun 2vk tiiviisti erään miehenalun kanssa vajaa 2kk sitten. Yhteyttä en ole halunnut pitää, koska tiedän etten sinne luultavasti enää koskaan pääse, mutta kaipaan niin paljon. Tuntuu että jäi paljon asioita tekemättä ja sanomatta, ja paljon asioita tuli tehtyä. Monesti meinannut numeron näppäillä, mutta luopunut sitten.

nellas_telemnar

Itse olen olen todennut että kaukosuhteessa pakostakin ikävöi ja paljon. Kaikki suhteeni ovat olleet kaukosuhteita enkä nykyisenkään ukkoni kohdalla osaa olla ikävöimättä (näemme vain viikonloppuisin (eikä aina edes joka vklp) ja lomilla). Välillä keksii koko ajan tekemistä (menee kaverille kahville, lenkille tms itsellesi mieleistä tekemistä.) Mutta joskus se ikävä vain on niin ylivoimaista että melkein itku tulee. Tällöin on ehkä hyvä yrittää viestittää murulle, sekin voi helpottaa.. Tai sitten kirjoittaa päiväkirjaan..
Hmm pointti oli (niin kuin muillakin) keksi itsellesi tekemistä. Se ei tarkoita ettei saisi ikävöidä, pikemminkin hyvä että on ikävä, mutta suoraan sanottuna mielenterveydenkin kannalta on parempi että tekee muutakin :wink:

Jerppuli

Mikä helpottaa ikävään ja kaipuuseen esimerkiksi taukojen ajan?
Miten itse toimitte niinä aikoina? Ja miksikäs ei myös erojen jälkeen?

vinkulelu

Kyllä minäkin olen sen kannalla että kavereitten kanssa vaan jotain sellasta tekemistä, vaikka vaan oleilua, että on muutakin ajateltavaa.

*Sandy*

Mä yrittäisin tehdä kauheesti töitä ja nähdä kavereita. Siinä saa ajatukset pois ikävästä. Liikunta on toinen hyvä, esim aerobicissa seuraa niin tarkkaan sitä sarjaa mitä tekee, niin ei siinä ehdi toista edes miettiä :wink:
Sit lukeminen, leffojen kattelut ja vaikka siivominen on hyviä.

Sarah84

Kyllähän noi kaikki auttaa...Mutta vaan sen hetken kun sitä tekee...

Minkä takia sitä ei voi ihastua ja rakastua johonkin naapurin poikaan,jota voisi tavata päivittäin...

Mutta itselläni ikävää auttaa välillä myös se, että annan itseni riutua kunnolla.. Itken ja kuuntelen yhteisiä biisejä jne jne. Ei sitä heti perään jaksa uudelleen..yleensä...

marimma
Sarah84
Kyllähän noi kaikki auttaa...Mutta vaan sen hetken kun sitä tekee...

Tuo on totta. Tai sitten pitäis olla niin paljon tekemistä että kun hetkeksikin silmäs pistät kiinni niin nukahdat samantien tai muuten ne kaiken maailman ikävä/kaipuu kuvat palailee takasin mieleen.

ink-u

Toisaalta sillon kun tekee kauheesti koko ajan jotain niin ei ehdi miettiä. Mut sit taas sillon se ikävän tunteen työntää taka-alalle ja se väijyy aina ja iskee sitten kun tekeminen loppuu. Jossain vaiheessa on ihan hyvä antaa itselleen lupa itkeä ja kaivata ja olla maassa niin sitten niiden tunteiden kanssa oppii tulemaan toimeen eikä koko ajan tarvitse tekemistä.

Ja mulla on päiväkirja sellainen millä saa aina ajatukset järjestykseen.

Jerppuli
marimma
Tuo on totta. Tai sitten pitäis olla niin paljon tekemistä että kun hetkeksikin silmäs pistät kiinni niin nukahdat samantien tai muuten ne kaiken maailman ikävä/kaipuu kuvat palailee takasin mieleen.

Pahinta on kyllä yrittää nukkua, kun kaikki tunteet ja ajatukset tulee silloin pakolla mieleen, mutta ilmankaan nukkumista ei voi olla :)

Toisaalta olis helpompaa vain olla rakastumatta ja vaihdella tyttöjä enemmän kuin sukkia, mutta kun on kerran ollu rakastunu niin haluaa vain uudelleens en tunteen :(

Hawana
Sarah84
Kyllähän noi kaikki auttaa...Mutta vaan sen hetken kun sitä tekee...

no mä en usko, että sitä ikävää saa kokonaan pois mitenkään. en ainakaan itse oo sitä ikivä osannut. jos on kamala ikävä, niin eihän siihen auta mikään niin hyvin, ettei ollenkaan kaipaisi.

kannattaa sitten vaan mahdollisimman paljon hankkia sitä tekemistä, ettei ainakaan kokoajan ikävöi. :?
itse käyn 8h päivässä töissä ja siellä ei kyllä kauheesti ehdi ikävöidä yhtään ketään, vaikka vähän ehtis miettiäkin asioita niin ikävää ei ehdi potemaan paria minuuttia enempää.

Chimerah
ink-u

Ja mulla on päiväkirja sellainen millä saa aina ajatukset järjestykseen.

Sama täällä! Kyllä se helpottaa kummasti, ku selvittelee ajatuksiaan kirjoittamalla.

Täällä onki tullu jo kaikki melkolailla esille, mitä iteki olisin sanonut. Sillon ku mulla on kauhea ikävä, niin yritän vaan kehitellä itelleni paljon tekemistä, kuten elokuvat, lukeminen, liikunta.. ja syön suklaata (paha paha tapa)! :lol: välillä on ihan hyvä antaa itselleen sitten lupa ikävöidä. Kun ne tukahdetut tunteet tulee pinnalle, niin siitäki tulee jotenki helpottunut olo.

Daisy

Ikävä on itsekkyyttä, luki jossakin joskus.

Juu, minä ainakin tahallani järkkään kaikkea tekemistä itselleni, jos tiedän joutuvani olemaan muutaman päivän erossa kullastani. Opiskelen tehokkaasti, liikun, juttelen muiden ihmisten kanssa, shoppailen, katon mielenkiintoisia televisio-ohjelmia (tämä saattaa kyllä olla liian passiivista...), siivoan ja käyn töissä.

Pisin aikamme erossa tähän mennessä on viikko, joten siinä ajassa nyt ei muutenkaan ihan ylivoimaista ikävää tulekaan, varsinkin kun muuten ollaan aika tiiviisti yhdessä. Se on tavallaan ihan OK hengähdystaukokin.

shazzer

Totta, päiväkirjaan kirjoittaminen on hyvä tapa kirjoittaa omia ajatuksia. Joskus ne voi sitten vaikka näyttää sille ketä on ikävöinyt niin suuresti.

Mutta minut jätettiin 3 päivää sitten ja tämä ikävä on jotain sellaista mikä ei helpotu noin vaan. Ikävä toista kohtaan on niin suunnaton, että sitä ajattelee töissäkin. Mulla saattaa työt häiriintyä siinä kun kaipuu on niin suuri :cry:
Mielen päältä ikävää en ainakaan itse saa, mutta pientä helpotusta sain kun kävin äitin ja koiran kanssa lenkillä ja katsottiin illalla frendejä telkkarista :)

Sarah84

Onko kenelläkään muulla teillä tilannetta että ikävän kohde asuu ulkomailla..? Naapurimaassa "onneksi" mutta silti niin kaukana..

Tällaisessa tilanteessa auttaa jonkun verran tekstiviestit,puhelut ( ja aiai niitä puhelinlaskuja :roll: ) ja messenger. Luojan kiitos messenger on keksitty!!

Mitenhän sen ikävän saisi otettua irti itsestä ja laitettua tuohon sivuun..Ettei se jatkuvasti tunkisi mieleen ja häiritsisi arkea!? Välillä voisi sitten räytyä, syödä suklaata ja kuunnella rakkauslauluja=hoitaa ikävää, ja muuten elellä normaalia elämää... anyone?!? :wink:

Mistake

Jos olen vasta eronnut tai erossa kullastani niin lievitän ikävääni kavereidenkanssa katsoen kauhuleffoja, juhlimalla ja eniiten ikävää hellittää kun alan pitämään kunnostani huolta ja laihdutan pari kiloa, en voi tajuta mutta laihdutus onnistuu parhaiten kun on paha olla tai ikävä :roll: muuten olen kyllä melko laiska liikkumaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat