Poikaystävä petti - miten jatkaa tästä eteenpäin? - Parisuhteet

Henkka

Niinhän tässä sitten kävi: poikaystävä meni sänkyyn toisen kanssa. Luotin häneen, naivina luulin meidän olevan tämän kaiken yläpuolella. Hän kertoi itse minulle seuraavana päivänä, katui itkien ja aneli jäämään. Olo on käsittämättömän loukattu ja maahanpoljettu, riittämätön kynnysmatto. Päätin kuitenkin antaa anteeksi ja jatkaa hänen kanssaan, onhan tässä yhdessäoloa takana jo useita vuosia, ja niin paljon oma elämä on hänen varassaan (tulevaisuudensuunnitelmat, kokemukset, muistot, molempien perheet, yhteiset kaverit).

Yritän kovasti päästä tästä yli, mutta pelkään, että syrjähyppy tulee varjostamaan meidän suhdettamme ikuisesti. Tapahtumasta tulee kohta kuukausi täyteen, mutta silti itkeskelen asiaa lähes joka päivä. Välillä tulee raivo, miten hän pistikin kaiken paskaksi jonkun täysin tuntemattoman ihmisen takia!

Ei mene päivääkään, etten miettisi tätä naista, joka TIESI, että poikaystäväni seurustelee. Kiusaan itseäni pakottamalla mieheni kertomaan hänestä - haluan tietää tarkalleen, minkälainen hän oli, miltä näytti, mitä hän teki, miten asiat etenivät jne. En saa mielestäni pois mielikuvaa poikaystävästäni painamassa tätä hotellihuoneessa. En tietenkään voi syyttää naista tapahtuneesta, mutta petyin todella paljon kuullessani tämän tietäneen, että poikaystäväni seurustelee. Todella alhaista, enkä mitenkään pysty arvostamaan tällaista ihmistä, joka tieten tahtoen pilaa toisten elämiä. Miksi naiset ovat bitchejä toisilleen, miksi me emme tunne mitään lojaalisuutta toisiamme kohtaan?

Onko kenelläkään vastaavanlaisia kokemuksia? Miten suhteellenne kävi, pystyittekö jatkamaan?

Sivut

Kommentit (34)

kolmiolääke

kannattaa todellakin tehdä selväks sun näkökulma ettei sun poikaystävä luule anteeks antamisen olevan itsestäänselvyys eikä pidä sua itsestäänselvyytenä.. ja lisäks tietysti lupaa ettei tee sitä enää koskaan.

Mutta toisaalta sunkin pitäis aatella itteeskin, ettet turhaan loukkaa ittees kyselemällä jotakin yksityiskohtia jutusta. Sä et ansaitse tollasta ja sun ei pidä ainakaan enää lisätä omaa kärsimystäs jutun suhteen..

Tsemppiä, vaikeeta varmasti on mutta koita jaksaa :) Ja tosi rakkaus kestää mitä tahansa.. vaikeuksienkin kautta

Miffy

POikakystäväni reagoi aivan samalla tavalla, kun kerroin syrjähypyistäni; halusi mm. tietää kaiken TODELLA tarkkaan.

Ehkä se sitten auttaa sen asian läpikäymisessä?

Paljonhan tuo vaatii ymmärrystä ja anteeksiantoa, keskustelua ja vaivaa. Mutta en pidä mitenkään mahdottomana, että tuosta selviätte...

Nakkis

Henkka Älä yritä väkisin unohtaa, se ei ratkaise mitää.
Ja liika tieto lisää tuskaa.

Jos itse joutuisin vastaavaan tilanteeseen mieheni kanssa, niin varmasti ottaisin väliaikaa, mies joutuisi muuttamaan pois kotoa hetkeksi, jotta minä saisin aikaa itselleni ja aikaa olla surullinen, vihainen... mitä minun tarvitseekaan tuntea.

Hirveästi jaksuja sinne! Voin vain kuvitella mitä käyt läpi

Daisy

Minusta itsestäni ainakin tuntuisi ERITTÄIN ikävältä kantaa tuommoista asiaa lopun elämäänsä. Voiko sitä pahempaa toiselle edes tehdä? :-/

Minunkin mielestäni kannattaisi ottaa nyt hetkeksi väliä ja miettiä omia tuntemuksiaan. Käydä asiat läpi kaikessa rauhassa.

Laura P
Daisy
Minusta itsestäni ainakin tuntuisi ERITTÄIN ikävältä kantaa tuommoista asiaa lopun elämäänsä. Voiko sitä pahempaa toiselle edes tehdä? :-/

Pettäminen kieltämättä on todella pahasti tehty. Mutta pahemminkin voi todella olla: eräs entiseni teki parhaansa uskotellakseni että olen tyhmä ja ruma, ja että havittelemaani opiskelupaikkaan on turha edes hakea, ja lopulta antoi minulle turpaan, kun turhautui siihen, ettei verbaalisesti vähemmän lahjakkaana keksinyt enempää loukkauksia. Tosi kirjaimellisesti en ikinä saanut turpaan, vaan vartaloon, jotta jälkiä ei näkyisi. Hän petti myös, muun rinnalla se oli sitten jo aika pientä.

Mutta miten pettämisestä selviää? En oikein tiedä. Joillekin suhteille se voi olla onnenpotku, sillä se herättää miettimään, miten eteenpäin, ja pakottaa panostamaan suhteeseen jatkossa. Ja joillekin suhteille se taas on kuolinisku.

EDIT: Näin vuodatti pettäjä pari tuntia sitten. Tietenkin kyse on siitä mitä itse kestät, Henkka. Poikaystäväsi puolesta voi sanoa se, että hän itse tunnusti heti. Itse ajattelisin, että ei hyvää miestä yhden virheen (vaikkakin pahan) vuoksi kannata heivata. Mutta unohtaminen on silti vaikeaa, vaikka antaisikin anteeksi. Ehkä ajan kanssa...

Niin ja vielä, älä sitä toista naista syytä, poikaystäväsi kuitenkin itse ratkaisunsa teki.

minde

Toi on varmasti todella rankkaa, eikä tollasesta voikaan millään selvitä noin lyhyessä ajassa. Mun mielestä on ihme, jos pääset tuosta yli jo vaikka puolessa vuodessakin. Anteeksianto vaatii aikaa, ei sitä voi vaan päättää. Ja luottamus tulee ansaita. Voimia sulle..

Silti mua ihmetyttää hirveästi toi syytökset sitä naista kohtaan. Tottakai ymmärrän, että vihaat sitä varmasti ja koska olet päättänyt yrittää antaa anteeksi poikaystävällesi, on vihaa purettava jotakin kohtaan. Mutta on sulla oikeus olla vihainen sille, joka sut pettikin! Et sä sen naisen kanssa seurustellut, vaan sun rakkaas, joka kunnioitti sua niin paljon, että pani toista muijaa.

En ikinä hyväksyis pettämistä enkä ikinä pettäis itse tai olis varatunkaan kanssa, mutta mun mielestä vika on aina siinä varatussa, eikä toista osapuolta voi syyttää, tiesi hän tai oli tietämättä, toisen seurustelusta. Jos se muija on sinkku, ni ei se ketään oo pettäny. Sun poikaystävä on. Eikä se muija kenenkään suhdetta oo ollu rikkomassa. Sun poikaystävä on.

Nancy

Kylla mun mielesta sita toistakin naista voi syyttaa, vaikkakaan ei yhta paljon kuin miesta. Jos tietaa, etta toinen on varattu ja silti menee sankyyn taman kanssa (tai ehka jopa "yrittaa" tata toista), niin kylla mun mielesta moraalissa on jotain vikaa.

DayDream

Jos tämä nainen ei raiskannut miestasi, niin silloin ainut jota sinä voit syyttää on miehesi tai siis poikaystäväsi. Tiedän kyllä itse kokemuksesta, miten tulee syytettyä oikeastaan vielä enemmän sitä toista osapuolta, ehkä se jotenkin helpottaa sitä tuskaa että oma rakas on tehnyt jotain todella pahaa ja joka tekee todella kipeää...

Olen itse ollut samanlaisessa tilanteessa (ikävä kyllä..) eli poikaystäväni petti. Voin sanoa, että vielä kahdenkin vuoden jälkeen välistä itketti ja tuntui kuin puukkoa olisi pyöritetty rinnassa...nyt tilanne on kuitenkin muuttunut parempaan suuntaa :))) Voimia sinulla ja teilleXxxxxxX

Suhfeli

Lainaus:
Yritän kovasti päästä tästä yli, mutta pelkään, että syrjähyppy tulee varjostamaan meidän suhdettamme ikuisesti.

Niinhän se tulee varjostamaan, vaikka kuinka haluaisi unohtaa.

Janika

Tiedän miltä sinusta tuntuu.
Yllätin poikaystäväni, tai no itseasiassa avomieheni pettämästä minua parhaan ystäväni kanssa noin kuukausi sitten. Olin seota, miten se voi olla mahollista? :cry: Olen koittanut saada itsekin ajatukseni selkeiksi, mitä tekisin.. Enkä ole keksinyt vielä ratkaisua.
Toivottavasti pääset yli, sillä koitan tehdä itse samoin vaikka kuinka vaikeelta tuntuu.

katie-

Tiedän tarkalleen mitä käyt nyt läpi. Entinen poikaystäväni petti minua suhteessamme useasti. Aina annoin hänelle anteeksi kaiken. Kuitenkin vaikka lopuksi seurustelimme usean vuoen niin, ettei hän pettänyt, en koskaan pystynyt unohtamaan tapahtunutta, vaan se varjosti suhdettamme loppuun asti. Luottaminen täysillä oli aivan mahdotonta.
Varsinkin alussa koet rankkoja aikoja, itse selviydyin niistä hyvien ystävien avulla. Siis puhu asioista, anna itsellesi aikaa miettiä tarkalleen mitä haluat elämältä, pystytkö enää häneen luottamaan jne.
Uskon, että jos saat asiat käsiteltyä paremmin kuin minä pääsi sisällä, teidän suhteellanne voi vielä olla tulevaisuus. itse kuitenkin katkeroiduin hänelle liikaa. käytin usein hänen pettämisiään riidoissa omaksi hyödykseni, enkä antanut itselleni, saatika miehelleni tilaisuutta unohtaa tapahtumia.
Voimia sinulle paljon! ...ja muista aina, että olet arvokas ihminen, eikä kenelläkään ole oikeutta polkea sinua pettämisellä. <3

papuna
Suhfeli
Yritän kovasti päästä tästä yli, mutta pelkään, että syrjähyppy tulee varjostamaan meidän suhdettamme ikuisesti.

Niinhän se tulee varjostamaan, vaikka kuinka haluaisi unohtaa.

joo,mutta kyllä siittä yli voi päästä.ainakin joskus,siihen luotan,tai siis tiedän...
mun mies ei varsinaisesti pettänyt mua,mutta suukotti kyllä ja semmosta liian intiimiä peliä vietti yden illan erään naikkosen kanssa baarissa...

ja sitähän itkettiin ja pauhattiin moneen otteeseen.
kummallekkin oli selvää että se asia pitää selvittää perinpohjin,sillä halu jatkaa yhdessä oli valtava molemmilla...

noin puolisen vuotta aina silloin tällöin tää aiheutti isompi kriisi hetkiä,mutta on nyt jo historiaa. viimeseen vuoteen ei oo asia ollut enää yhtään tapetilla,vaan onnellisesti kuopattu asia.

tuleehan se mieleen jos mies lähtee ilman mua ulos,mutta opettelin luottaan,ja luotankin nyt.
oon ite tehnyt NIIN ISOJA MOKIA elämässäni,että jollei tämä mies olisi antanut anteeksi tyhmyyttäni ja asioiden seurauksia,en luultavasti olisi enää tässä..
mutta pointtini oli ja on että anteeksi voi oppia antamaan.unohtamaankin,ainakin niin ettei se ole välttämättä onnen este.
vaikka nyt sattuiskin julmetusti...

brunetti1981
papuna
Suhfeli
Yritän kovasti päästä tästä yli, mutta pelkään, että syrjähyppy tulee varjostamaan meidän suhdettamme ikuisesti.

Niinhän se tulee varjostamaan, vaikka kuinka haluaisi unohtaa.

joo,mutta kyllä siittä yli voi päästä.ainakin joskus,siihen luotan,tai siis tiedän...
mun mies ei varsinaisesti pettänyt mua,mutta suukotti kyllä ja semmosta liian intiimiä peliä vietti yden illan erään naikkosen kanssa baarissa...

ja sitähän itkettiin ja pauhattiin moneen otteeseen.
kummallekkin oli selvää että se asia pitää selvittää perinpohjin,sillä halu jatkaa yhdessä oli valtava molemmilla...

noin puolisen vuotta aina silloin tällöin tää aiheutti isompi kriisi hetkiä,mutta on nyt jo historiaa. viimeseen vuoteen ei oo asia ollut enää yhtään tapetilla,vaan onnellisesti kuopattu asia.

tuleehan se mieleen jos mies lähtee ilman mua ulos,mutta opettelin luottaan,ja luotankin nyt.
oon ite tehnyt NIIN ISOJA MOKIA elämässäni,että jollei tämä mies olisi antanut anteeksi tyhmyyttäni ja asioiden seurauksia,en luultavasti olisi enää tässä..
mutta pointtini oli ja on että anteeksi voi oppia antamaan.unohtamaankin,ainakin niin ettei se ole välttämättä onnen este.
vaikka nyt sattuiskin julmetusti...

Minkälaisia mokia jos saa kysyä? :(

papuna

enpä lähde hirmu tarkkaan selittelemään,mutta käytökseni masennuksen aikana oli erittäin veemäistä läheisille.ja saatoin valehdella ja näytellä rakkaalleni...
valehtelin paniikissa mitä sattui,ja myös itsetuhoisesta toiminnasta :(

ja sain anteeksi.olen siittä erittäin kiitollinen että joku näki sairauden läpi ja luotti parempaan huomiseen :D

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat