poikaystävä ja masennus - Parisuhteet

Jzzu

Jos tuota on kestänyt vasta pari viikkoa niin en välttämättä olisi kovin huolissani, tietenkin jos tilanne pitkittyy vain niin sitten voisi alkaa epäilemään jotain vakavampaakin.

Onko jotain tapahtunut mikä olisi voinut stressata kultaasi erityisesti?
Oletteko pystyneet ollenkaan puhumaan tilanteesta?

Voisit toki ehdottaa että kultasi kävisi jonkun ammattilaisen kanssa juttelemassa jos te ette keskenänne voi tilanteesta puhua ja siitä mikä toista painaa.
[u]Varsinaiseen terapiaan ei pääse jos ei ole ollut minkäänlaisessa hoitosuhteessa aiemmin[/u].

Kommentit (8)

Jzzu

En nyt tiedä oletko mitenkään erityisen vaativa mutta vaikeahan se on asettua toisen asemaan.
Sinun olisi ehkä hieman enemmän kuitenkin pyrittävä tuohon.

Masennus ja stressi toki molemmat oireilevat usein hyvin samantapaisesti mm. haluttomuus, hermoilu, kiinnostuksen puute tms.
Suosittelen joka tapauksessa tarkkailemaan tilannetta.
Voihan se olla että kyseessä on ihan tilapäinen juttu liittyen opiskeluun ja siitä stressaamiseen.

*annika*

Jzzu- mitään erikoista ei ole tapahtunut. Kultani ottaa vaan tuon koulun käynnin niin raskaasti. Ymmärränhän minä, että hän haluaa valmistua hyvin papereiden koulusta ym. mutta onko sillä loppuen lopuksi väliä, onko kaikissa oppiaineissa hyvä?
ja sitten koska kultani vain makaa ja löhöilee- seksielämämme on "sammunut", kultani ei jaksa huomioda minua (halia ja suudella) ja sen takia tunnen puolestaan itseni aika rikkinäiseksi.
Olenko teidän mielestä liian tiukka ja vaativa? :roll:

SooZ

Minun kultani on masentunut. Tätä jatkunut tammikuusta asti. Minulle ei pahemmin ole suostunut puhumaan..
Tällä hetkellä olen vanhempieni luona jotta kumpikin saa vähän aikaa miettiä että mitä tässä tehdään. Huoli on ihan hirveä toisesta. Itse mietin että ehdottaisin jollekin puhumaan menemistä mutten sitten tiedä miten innostuisi sellaisesta.. :?

*annika*

Hei kaikki!

Poikaystäväni on alakuloinen, väsynyt, ärtynyt eikä häntä kiinnosta ihmissuhteet, opiskelu tai ylipäätänsä mikään mikä elämään kuuluu. Tätä on kestänyt nyt pari viikkoa ja olen todella huolissani. Alussa "otin asian itseeni" sillä tunsin parisuhteemme kemian hävinneet ja "syytin" poikaystävääni siitä, ettei hän huomioinut minua. Nyt olen kuitenkin varma, että hänellä on masennus- vakavakin sellainen. Koulu stressaa paljon ja hänellä on todella vähän vapaa aikaa itselleen ja hän joutuu koko ajan "juoksemaan paikasta toiseen". Mitä voisin tehdä, jotta poikaystäväni näkisi elämässä valoisia asioita? yritän olla tukena, mutta miten? pitäisikö puhua paljon? ehdottaa että näkisimme harvemmin että hän saisi aikaa itselleen? ehdottaa terapiaa?-luulen, että hän vastustaa sitä ajan puutteen vuoksi.
Mitä mieltä olette?

kolmiolääke

itse masennuksesta kärsineenä. ...

ensinnäkin oletko varma että poikaystäväsi on masentunut?

Jos näin on, niin minä olisin samassa tilanteessa halunnut vain jonkun olevan siinä lähellä, ei puhuvan tai kyselevän turhia. Keksikää yhdessä jotakin mukavaa. Auta häntä mahdollisuuksien mukaan selvittämään stressaavat asiat.

Itse loukkaannuin suuresti terapiaehdotuksista.. en suosittele ainakaan jos tilanne ei ole paha. Minulle terapiasta oli se hyöty että sain puhuttua jollekin minua vaivaavista asioista.. ja itkettyä. Tunsin että joku ymmärtää ja ajatukseni ovat oikein. Mutta pitemmän päälle se ei poistanut nykyisiä ongelmia. auttoi vain ymmärtämään niiden taustoja.

Tsemppiä :)

*annika*

Kiitos neuvosta!

Olen melko varma että kyse on masennuksesta, sillä kaikki masennuksen piirteet täsmäävät häneen. Yritän olla kovasti tukena ja kuunnella häntä. Ehdotin, että koska hänellä on paljon kiireitä, hän tekisi pienen viikko-ohjelman itselle. Siis, että miettisi hiukan etukäteen, että tuona päivänä hän käy harrastuksessa, tuolloin tekee koulujuttuja, ja tuon päivän lepäilee ym. Vastauksena oli, että on vaikea tietää etukäteen mikä milloinkin huvittaa. Tottahan se on, mutta nyt kaikki aika menee vaan löhöillessä ja sitten stressaantuu entistä enemmän kun jää enemmän ja enemmän hommia rästiin.

Ehkä pitäisi kehitellä jotain uutta tekemistä tai vaihtelua.. ja tietysti huomioda häntä paljon.

Terapiaa en vielä ehdota sittenkään, jos poikaystäväni masentuu siitä entistä enemmän ja vetäytyy "syrjään".

ammu

Hei!

Avomiehelläni diagnosoitiin vaikea masennus tänään. Olemme olleet yhdessä ties kuinka kauan. Olen ollut hänestä pitkään huolissani, hänellä on riippuvuussuhteita tiettyihin asioihin, jotka eivät mielestäni ole olleet enää terveitä.

Hän sai lääkityksen ja sairaslomaa. Erosimme pari päivää sitten, koska hän ei ollut puhunut minulle mitään ongelmistaan, joten jätin hänet olettaen asiat hieman toisella tavalla.

Nyt en ole kuitenkaan tunteistani enää varma. Eron syyt johtuvat lähes kaikki masennuksesta, enkä haluaisi jättää häntä yksin sairautensa kanssa.

Ehdotin hänelle jo vertaistukea, koska mielestäni lääkityksen ohella tulisi puhua jollekin masennuksesta jne.

Kaipaisin neuvoja, ajatuksia, jne.

tiikeli

Mulla on ollut masennus ja syön lääkkeitä kun en uskalla vielä lopettaa ettei pahat olot tule takaisin.. :? Vuosi sitten sain lääkkeet, masennusta oli kestänyt kai monta vuotta ennen sitä.
Ite en olis mennyt mihinkään juttelemaan asiasta. En tykkää jutella vieraille ihmisille omista jutuistani... 8-[ Lääkäri oli samaa mieltä, tarjolla olis ollut jotain ryhmäkeskusteluja, mutta ne kuulemma olis haitanneet mua enemmän kuin hyödyttäneet. :lol:

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat