Alemmuuskompleksit?? - Parisuhteet

Nakkis

Oi kyllä!
Tunnustan tuntevani itseni rumaksi ja läskiksi aina muiden kauniiden naisten läsnäollessa, kyllä taistelen useitakin hetkia vaatteiden kanssa (hyvä, etten itkua väännä! :lol: )

Silti en ole hetkeäkään huolissani, että mieheni vaihtaisi minut johonkin kuumaan mamaan.
Vaikken ole mikään mikään missi, niin silti minä en joudu vaihtoon. Olen paljon parempi kumppani monella muulla tasolla ja niitä asioita mieheni arvostaa paljon enemmän kuin ulkoisia tekijöitä 8)

Sivut

Kommentit (63)

pieces
Torspo
Ja mua itseäni vaivaa tämä asia siksi että näin tyhmän asian miettiminen voi joskus pilata koko päivän!! Mä niin haluaisin eroon tästä tunteesta mutten pääse :? Tämä on jo noloa käytöstä itsestänikin!! :oops:

Ehkäpä ajan kanssa lähtee tälläset lapselliset ajatukset pois!
:roll:

Kuulostaa niin tutulta :x Mä näin taas toissayönä unta siitä tytöstä ja eilinen päivä menikin sitten sen vuoksi ihan poskelleen. Tää on oikeesti ärsyttävintä kun koittaa olla ajattelematta koko ihmistä ja sit se kuitenkin tunkee uniin - ja niihin kun ei oikein pysty vaikuttamaan. Huoh...

Tiidis

On todellakin tuttua mullekin nuo alemmuuskompleksit. Etenkin, kun nyt on pientä juttua yhden tyypin kanssa. Tämä mies on 25v. ja mä olen 19v. Koko ajan ajattelen mielessäni, että hän varmasti haluaisi jonkun vanhemman, kokeneemman ja paremman naisen itselleen. Jotenkin.. tuntuu, et henkinen ikä (tyyliin 16v) on ihan jotain muuta kun olen ja sit miettii, et en kelpaa hänelle :,/ *ärgh*

Sugahh

En jaksanut lukea kaikkia viestejä ni en tiiä onko joku jo tästä maininnut. Mutta mulla ei niinkää oo ongelmia ulkonäön tai muitten ominaisuuksien kannalta, mutta seksi huolestuttaa..
koska mies on 7 vuotta vanhempi ja keskustelujen ja omien kokemusten perusteella erittäin paljon kokeneempi. tän takia mulla on kauhee ongelma ku tuntuu etten kiihota sitä tai en oo tarpeeks hyvä/uskalias/vaihteleva ym. sängyssä. joitain asioita mitä haluaisin tehä sille sängyssä ni en yksinkertasesti viitti tehä koska musta tuntuu etten osaa niin hyvin :roll:
tästä on ollu puhettakin ja se vaa ihmettelee että miten voin ees ajatella tollasta ja suunnillee suuttuu siitä tavallaan.. se sanoo vaa että "jos en oo kiihottunu ni miten mulla vois seistä ?!" :P tai jtn muuta yhtä typerää mutta se ei kuitenkaa kannusta mua kokeilee mitää uutta :?

Silent Beauty

Itsellänikin on välillä alemmuuskomplekseja, mutta kenellä ei olisi?

Suhteeni on tuore (pian 2kk), joten poikaystäväni jaksaa vielä kehua, mutta odottelen vaan niitä aikoja, jolloin muistelen kaiholla näitä aikoja. Olen kuitenkin suht sinut itseni kanssa. Jos en kelpaa, niin jättäköön. Tietenkin yritän näyttää nätiltä poikaystäväni silmissä, mutta jos lähden muuttamaan itseäni (laihduttamaan, värjäämään hiuksia tms), teen sen itseni takia.

Monet ovat täällä valittaneet, että poikaystävä kehuu exiään. Muistakaa kuitenkin, että he ovat EXIÄ, entisiä. Jokin heidän suhteessaan meni mönkään, jokin sellainen asia, joka on nyt teidän suhteessanne toimivalla pohjalla. Näyttelijöistäkään en olisi kovin mustasukkainen. He ovat yleensä tavoittamattomia, ja heillä on omakin elämänsä. Olette varmaan nähneet Pamela Anderssonin ilman meikkiä jossain tavisryysyissä. Sanoisin, ettei paljoa eroa maijameikäläisistä :) Ja sitä paitsi, ihailenhan minäkin näyttelijöitä. Johnny Depp, jumala...mutta ei voita poikaystävääni.

Girlfriend

: ( voiih. ei kannata kysellä! :D itekki joskus sorrun kysyy. mut jos jätkäs kertoo tollasii juttui ni käske sen kertoo sust jtn hyvii juttui ;) ni se tajuu et sen pitää osottaa huomioo sulleki :)

Torspo

Miettikääpä kroppaanne lisäksi vielä 4 kiloa roikkuvaa vatsanahkaa päällysteenä melkein kirkuvan punaiset raskausarvet, imetyksesta riipahtaneet tissit, selkämakkarat ja 15 kiloa ylimääräistä läskiä.
Ei paljon hivele itsetuntoa tuollainen!!! :oops: :(
Mikään ei näytä hyvältä päällä kun vatsanahka roikkuu makkarana
aina siinä housujen päällä!! PRKL! :evil:

Että voitte vaan kuvitella tämän naikkosen alemmuuskompleksikohtaukset!!!
Voi miesraukkaa :oops: :lol:

Tosin 2kk synnytykseni jälkeen olin lasillisella baarissa kun kaksi
miestä (ja kerrankin alle 30-kymppisiä, mulla on joku vanhamiesmagneetti!)
katteli mua hetken ja kun kävelivät mun ohi katsoivat "ihyväksyvästi" ja hokivat toisilleen että "Ei paha, ei paha.."
Se on näitä harvoja kertoja synnytykseni jälkeen kun olen tuntenut itseni naisena muuksikin, kuin Äidiksi jolla on mustat odotuspöksyt ja tuulitakki!! :D

pieces
shazzer
Pieces, joo minulla myös samanlaisia kokemuksia edellisessä suhteessani. En sietänyt poikakaverini exää, koska tämä yritti hajoittaa suhteemme alkuaikoina. Näin silloin tällöin painajaisia että tämä exä tuli väliimme ja poikakaverini rakasti häntä vielä vaikka vakuutti minulle että ei voisi vähempää kiinnostaa. Kyllä siitä yli pääsee kun ei ajattele asiaa :) Ja kun poikaystäväsi on noin sinulle sanonut, hän varmasti sitä tarkoittaa. Ja sehän ihan luonnollista mitä hänen exästään ajattelet.. Kunhan nyt unohdat hänet, heillä ei ole enää mitään ja poikakaverillasi on nyt sinut :)

Kiitos tsempistä :) Eiköhän sitä itsevarmuutta tuu ajan kanssa sen verran, että lakkaa ajattelemasta moisia asioita - pitää vaan opetella skippaamaan noi ajatukset :roll:

Torspo
pieces
Auttakaa!

Mä en tajua mistä tää johtuu, mutta mä tunnen ihan sietämätöntä vihaa avopuolisoni exää kohtaan. Kulta seurusteli sen kanssa aikoinaan vajaa pari vuotta ja on kertonut että se suhde oli yhtä helv***ä. Joka kerta kun ollaan törmätty ko. tyttöön, kulta on sanonut että tajuaa aina silloin kuinka hyvä olla mun kanssa on elää, kun muistaa millasta sen muijan kanssa oli. Tiedän, ettei mun tarvitse pelätä mitään tai olla kateellinen tytölle mistään, mutta silti mulla nousee karvat pystyyn joka kerta kun kuulen sen nimen tai näen sen jossain. Vertailen sitä koko ajan itseeni - ulkonäköä, saavutuksia, harrastuksia, kaikkea.

Kaikista pahinta on se, että oon nähnyt jo useamman kerran unta siitä, että se yrittää tunkea meidän väliin. Ja mulle tulee kauhea alemmuuskompleksi aina kun muistan sen olemassaolon. Suhteemme alussa puitiin poikaystävän kanssa yhdessäkin sitä, miksi mä annan sen häiritä mieltäni. En oo jauhanut asiasta enää murun kanssa, koska tää ongelma on kuitenkin vaan mun korvien välissä eikä mustakaan olis kiva jos oma rakas vertailisi itseään koko ajan mun exiin. Tuntuu niin häpeälliseltä myöntää että mietin vieläkin jotain exää, kuka ei liity millään tavalla meijän elämään. Tiedän, että tää liittyy VAIN ja AINOASTAAN mun heikkoon itsetuntoon, mutta vaikka kuinka yritän koko ajan opetella arvostamaan itseäni, niin nää ajatukset häiritsee mua. Mun ja avokkini suhde on todella hyvällä pohjalla ja molemmat rakastetaan toisiamme paljon - ei tunnu kovin kivalta kun tällaisia ajatuksia pyörii väkisin päässä. Miksi sitten juuri tää tietty tyttö häiritsee mua, eikä kukaan muu? Tiedän tytön ala-asteelta asti ja inhosin sitä jo silloin. Se oli jo 10-vuotiaana täynnä itseään ja lirkutteli meijän luokkalaisille pojille, mm. mun ihastukselle. Tää tuntuu todella naurettavalta ja lapselliselta...

Onko kellään samankaltaisia kokemuksia tai antaa jotain neuvoja, miten tästä pääsis yli?! Olisin todella kiitollinen avusta!

Voih, mulla on ihan samanlainen viha!!!!
Mä en voi sietää ajatusta ukkoni exästä!! Siis ukkoni ei oikeastaan ole puhunut siitä akasta paljon mitään, ei se ollut edes niin vakavaa ja koskaan he eivät seksiä harrastaneet, MUTTA SILTI!!

Ja mua itseäni vaivaa tämä asia siksi että näin tyhmän asian miettiminen voi joskus pilata koko päivän!! Mä niin haluaisin eroon tästä tunteesta mutten pääse :? Tämä on jo noloa käytöstä itsestänikin!! :oops:

Ehkäpä ajan kanssa lähtee tälläset lapselliset ajatukset pois!
:roll:

sopuli

Kärsiikö kukaan muu kamalista alemmuuskomplekseista? Mä olen yleensä ihan tyytyväinen itseeni ja tykkään itsestäni tällaisena, mutta sit välillä tulee kamalia komplekseja... :(:(

Eilen tää alkoi siitä, että tuli poikaystävän kanssa puheeksi jotenkin exät (vihoviimeinen aihe, mistä pitäs puhua...). Ja tuli puheeksi myös se, että hän oli ollut juuri ennen minun tapaamistani jonkun urheilijan kanssa ja minä tietysti aloin kysellä kaikkea (miksi minä tein sen... :?: :D) Mä idiootti oikein pakotin sen kertomaan siitä kaikkea ja tuli tosi pahamieli, kun sit sain selville et sillä tytöllä oli ollu timmi kroppa, treenattu perse ja telinevoimistelijan notkeus... Nyt on tosi pahamieli ja kokoajan vaan tulee mieleen, ettenhän mä voi riittää, vaikka tiedän kyllä JÄRJELLÄ ajateltuna, ettei hän vaihtas mua mihinkään. Olen ihan sekopää aina välillä :oops: :oops: :oops: :oops:

SooZ

juu samoja komplekseja täälläkin. Itse en tosin kysele kullalta pahemmin mutta kyllä sitä liian usein vertaa itseään vastaan tuleviin kaunottariin ja tuntuu että itse olen vaan.. no tämmöinen. Tavallinen. Välillä on päiviä että tuntuu että olen jopa kaunis, ja sitten taas päiviä kun tuntuu että olen todella ruma. Yleensä kuitenkin olen siitä väliltä eli pidän itseäni ihan sievänä tai nättinä mutten mitenkään erikoisena. :?

sopuli

No mullaki on ollu tosi pitkään kausi et olen pitänyt itseäni nättinä ja mukavan näköisenä, nyt vaan yhtäkkiä iski tällainen. Tästä on viimeks kärsitty ehkä joskus lukiossa.. Luulin jo et olis ne ajat ohi :)

Oon niin idiootti, ku meen kyseleen mitään tollasia ja pakotan vielä kertomaan :!: :!: :!: Tuli vaan itselle tosi huono olo. PRKL! No, kai tää taas tästä menee ohi...

rudie

Jep, joskus on aika pitkiäkin kausia, kun alemmuuskompleksi valtaa mielen. Tiedän ettei poikaystäväkään tykkää siitä, kun mollaan itseäni, mutta en silti pysty lopettamaan. Joskus sitä vain tuntee itsensä huonommaksi ja rumemmaksi ja vähäpätöisemmäksi kuin muut.

Satsuma

Sama täällä, en tiedä mistä johtuu, mutta yhtäkkiä viime viikolla aloin tuntea itseni aivan uskomattoman rumaksi.. Vaikka yleensä olen mielestäni ihan ok näköinen, jos vinoja hampaita ei lasketa.. Viimeksi olen tuntenut näin juuri jossain lukiossa, josta on jo vuosia! Mullekin on tullut ajatuksia että miksi poikaystäväni on "tyytynyt minuun" vaikka voisi varmasti saada jonkun nätimmänkin tyttöystävän.
Tämä on väsyttävää ja masentavaa, mutta eiköhän se mene ohi. Olisko tällä jotain tekemistä lähestyvän kevään ja valon määrän lisääntymisen kanssa, vaikka kevään pitäisi olla piristävä asia??

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat