Miten päästä eroon mustista sukista? - Parisuhteet

Deep

Jos joku nyt osaisi psykologisoida, niin hyvä olisi :D

Tuntuu siltä, että olen vailla järkeä. Olen tiettyyn aikaan kuukaudesta ihan hirveän mustasukkainen miehestäni, etenkin hänen existään. Jos hän sattuu jonkun kertomuksessaan mainitsemaan jonkun existään alan heti ajatella heitä keskenänsä ja kuinka he toisiaan rakastivat... ja rakastavat edelleen. Minulla ei todellakaan ole mitään aihetta tuohon, mutta ajatuskulkuni vain on kieroutunut. Mieheni on luotettava, ei ole pettänyt edellisiään eikä varmasti minuakaan. Hän vaikuttaa olevan hulluna minuun, mutta aina en tahdo sitä uskoa. Tämä kalvaa minuakin, en HALUA olla mustasukkainen etenkään hänen existään, jotka ovat ollutta ja mennyttä, mutta aina kun tulee puhe, alan kysellä yksityiskohtia ja tulen aina vain surullisemmaksi.

Mistä muutos ajatustenkulkuun? Miten kääntää pyörä ympäri ja ajatella terveesti? Olisiko e-pillereiden vaihto kohdallaan vai onko ongelma sisemmällä päässäni? Miten päästä eroon?

Apua :(

Sivut

Kommentit (38)

Nasumi

Toi kuulosti iha multa! Mä oon iha samanlainen... :? Jos ukko sattuu iha vaan mainitsemaanki exänsä musta tulee tosi surullinen ja rupeen kyselee hirveesti kysymyksiä siitä... Tosi harvoin se kyllä exästään enää puhuu kun tietää että en siedä sitä. Mut iha alkuaikoina se puhu siitä useinki ja aluks se ei sen takia halunnu ees alkaa mun kaa kun oli vielä kuulemma entinen mielessä... Mutta nyt on iha erilaista, ja kuten sinäkin sanoit ukostas, niin näyttää että kultsi on hulluna muhun ja sanoo sen tosi usein. Ja ei se ole kyllä mua pettänytkään, ihan varsinaisesti... musta nyt näyttää kyllä pienetki asiat pettämiseltä... :cry: Ja kyllä tästä on tapeltuki... Monet kerrat. Mä en vaa pysty luottaa täysin... :?
Onko sua ennen kukaa pettäny? Mua on ja luulen että tää johtuu iha siitä... :cry:

Rinuz

Kuulostaa tutulta! :shock: mun mies on luotettava ja me ollaan kihloissakin oltu kohta kaks vuotta, mut silti aina ajattelen yksikseni sitä aikaa ku mun mies oli sen eksänsä kanssa :( mutta mua helpottaa aina se että muistan miks ne eros, se muija petti sitä :twisted: pirullista, mut siitä mä aina tiedän ettei mun mies ajattele sitä muijaa enää... ja oon todella mustasukkanen ja aina epäilen vaikka silti luotan, surullinen olo tulee aina ku ajattelee tollasia.. mut sille ei voi mitään. Ihan kun mä tahallaan haluaisin aina pahottaa mieleni... tää juttu kalvaa muakin todella paljon, ja oon yrittäny päästä eroon siitä...

Hawana

mua ei enää vaivaa kultani exä, koska tiedän ettei hän oikein pidä edes koko tyypistä. suhteemme alkuaikoina hän ei edes halunnut pitää yhteyttä exäänsä, oli niin tympääntynyt ja kyllästynyt koko ihmiseen. ja tiedän myös, että vanha suola ei janota niin tippaakaan. 8)
muista naikkosista olen sitten enemmänkin mustasukkainen, se on vaan niin etten sille oikein voi mitään. :? harmihan se on, itselle tosi vaikeaa ja mieskään tuskin tykkää kun aina ollaan kyselemässä. :roll: mutta kyllä kannattaa vähän kysellä jos joku juttu vaivaa niin saa sitten mielenrauhan asian suhteen jos toinen vakuuttaa että no hätä :)

Deep
Nasumi
Onko sua ennen kukaa pettäny? Mua on ja luulen että tää johtuu iha siitä... :cry:

Ei mua ole petetty, tää on mun ihan eka oikea suhde. Kavereiltani olen kuullut paljon ja joutunut heidän kauttaan näkemään, joten voi olla ehkä vähän sieltä suunnalta? En halua samaa itselleni.

Toisaalta jos olisi vain pettämisen pelkoa, pitäisin myös vieraita naisia uhkana, mutta näin ei ole. Mieheni ei ole keskivertonaisen mielestä mikään hyvännäköinen (tosin minä en olekaan keskivertonainen ;) )joten saattaa olla, että luotan siihen. Tarkemmin ajatellen en usko millään että hän pettäisi minua tai että kukaan hänen existään (viimeisintä lukuunottamatta ehkä) edes alkaisi hänen kanssaan uudestaan vaikka tilaisuus olisikin. Pelkään ehkä hänen sanomattomia ajatuksiaan, tunteitaan. Pelkään kai, että hän ei oikeasti rakastakaan minua todella, vaan hänen "se oikea" oli joku niistä edellisistä, jota en voi koskaan korvata. Mites tästä päästään eroon? :(

Tosioutoa. Eihän toisen tunteille voi mitään, turhaa kai stressaan, mutta silti teen sitä. Haluan olla se ykkönen, rakastettu, paras. Haluan kai liikaa. Mies on vakuuttanut tunteitaan niin monella tavalla ja useasti, että terve nainen uskoisi jo, mutta minä en. Liian syvällä nämä ajatukset.

Dubyamoan neuvoa voisin kokeilla, eli kysellä itse suhteista, ei naisista. Minusta vaan tuntuu, että mies ei taida suostua kertomaan, koska tietää, että pahoitan mieleni. Hän ei kuitenkaan mitenkään vuolaasti ylistä vanhojaan, vaan ne joskus vaan tulevat tarinan mukana esiin ja tartun nimenomaan niihin nimiin kiinni, en itse tarinaan. Kyselen naisista kaikilta kanteilta niin kauan, että hän vastailee. Jos hän kieltäytyy ehdottomasti vastaamasta, minusta alkaa tuntua siltä, että hän salailee jotain olennaista (vaikka todellisuudessa hän yrittäisi suojella minua itseltäni).

Mutta ihanaa, etten ole ainoa sekoamispisteessä :D

Hawana
Deep

Dubyamoan neuvoa voisin kokeilla, eli kysellä itse suhteista, ei naisista. Minusta vaan tuntuu, että mies ei taida suostua kertomaan, koska tietää, että pahoitan mieleni.

no sanot vaan, että voisi oikeasti auttaa sua jos hän ihan avoimesti vastailisi kysymyksiin. jotta tietäisit entisten suhteiden risut ja ruusut, ja voisit suhtautua niihin paremmin. luulis nyt sillon, että mies kertoo mielellään, kun tuskin mitään salattavaa tosiaan on. :)
ja jos pahoitat mielesi, niin sanot sitten vaan, että itsepähän pyysit ja älä vaan syytä miestä sit ainakaan.
mulla ainakin on käynyt semmoisia, että aluksi tulee paha mieli mut myöhemmin helpottaa ja tajuan, että ne asiat oli hyvä kuulla, ja että mustasukkaisuus on kaikonnut niiden ansiosta. :wink: joten pieni kirpaisu kestettävä jos sellainen tulee.

Vierailija

[tartsu=)]

kuullostaa todellakin tutulta!! :) piti ihan kirjautua tänne, että pystyin antamaan oman näkemykseni tästä asiasta! :) Siis mulla on ihan sama ongelma! Ollaan seurusteltu jo yli kaks vuotta ja asuttu saman katon alla omassa kämpässä puol vuotta ja sitä ennen poikakaverin kotona varmaan puol vuotta.. mutta silti mua kaivaa se sen ex! mä tiiän ettei oo aihetta! Oon siitä ihan varma, mut miks sit pitää ajatella, että entäs jos se kuiteski miettii sitä vielä ja vertailee meitä ja mä en oo yhtään niin hyvä jne... eikä se edes asu samalla paikkakunnalla, vaan ainakin 100km:n päässä.. no mut ehkä se menee ajan kanssa pois mielestä! Mehän ollaan vaan naisia!! ;)

delia

Piti minunkin nyt sitten kommentoida tätä kun kuulosti niin tutulta... :)
Mutta tiedän että minun kohdallani se johtuu järkyttävän huonosta itsetunnosta.....
Jos esimerkiksi joku toinen nainen yrittäisi viedä mieheni, ja mies menisi vähääkään naisen mukana tässä jutussa niin antaisin sen mennä. En alkaisi puolustamaan itseäni ja tappelemaan miehestä tyyliin "se on minun".... Ajattelisin,että se toinen nainen on kuitenkin parempi kuin minä ja mieheni olisi mieluumin hänen kanssaan. Sellanen minä vain olen,on ehkä hiukan kieroutunut ajattelutapa tämäkin. :roll: Mutta siitä voi varmaankin myös päätellä miten suhtaudun hänen exiinsä...

Deep
delia
Mutta tiedän että minun kohdallani se johtuu järkyttävän huonosta itsetunnosta.....
Jos esimerkiksi joku toinen nainen yrittäisi viedä mieheni, ja mies menisi vähääkään naisen mukana tässä jutussa niin antaisin sen mennä. En alkaisi puolustamaan itseäni ja tappelemaan miehestä tyyliin "se on minun".... Ajattelisin,että se toinen nainen on kuitenkin parempi kuin minä ja mieheni olisi mieluumin hänen kanssaan.

Ihan sama juttu mulla... Arvasinkin sen olevan enemmän itsetunto kuin periaatekysymys. Mites sitä itsetuntoa sitten voisi kehittää? Tuntuu jotenkin niin toivottomalta, kun on niin eksyksissä :cry: Tiedän että teen väärin, mutten voi sille mitään. Miten rakentaa itsetuntoa?

Annie the Pooh

Samaa vikaa, olen jokseenkin mustasukkaista sorttia... En tiedä onko syytä vai ei... Todennäköisesti ei, en siis usko poikaystäväni pettävän, häntä on itseään petetty, joten tietää sen tuskan.

Mutta...

Olin alkuviikon pois kotoa, hän oli asunnollani, koska ei jaksanu mennä kotiaan (?), saa tumputtaa rauhassa :) . Kävin äsken lukemaan tv-lehteä, joka tuli viime viikolla, nooh, sieltä välistä tippui pitkä hius, mulla on vain parisenttiä pitkät hiukset, samoin hänellä, ja mulla ei ole kovinkaan montaa pitkä hiuksista kaveria, eikä niitä ole käynyt kylässä... Miksi se ei ole jaksanu muka kotiaan mennä? Sillä on kämppis joka asuu siellä kans ja ei ole voinut viedä ketään sinne, siksikö?

Samoin edellisen kerran kun olin pois kotoa ja se oli täällä, niin roskiksesta löytyi kortsu, sanoi leikkineensä itsekseen (tumputtaneensa kortsun kanssa). Sinänsä uskottavaa (kai??), vibrasta patterit lopussa ja käsirasva yöpöydän laatikossa, jossa en sitä koskaan säilytä. Nyt en tiedä onko kortsuja käytetty, en muista paljon niitä jäi..

Mutta en ihan tiedä mitä ajatella... Siis kun en todellakaan usko että se pettäisi minua. Ei se voisi kun tietää sen tuskan minkä se aiheuttaa. Ja ei kai se nyt mun kotiin toisi ketään?! Ei voi olla niin... Sillä on ollut jokunen seksisuhde exänsä jälkeen, mutta sanoi lopettaneensa sen kun tapasi miut. Eikä sillä ole oikeastaan ollut aikaa käydä kenenkään luona, sen jälkeen kun alettiin seurustelemaan, koska ollaan kaikki illat yhdessä.

Pitää vähän kysäistä illalla...

Suhfeli

Annie The Pooh, ehkä sun kannattais puhua sun poikaystävän kanssa noista epäilyistä? Musta ainakin sun kertoman mukaan tuntuu siltä, että petäää :/

Angus

Minä puolestani oon joutunu ihan uudenlaisen tilanteen eteen, sillä ensimmäistä kertaa seurustelen ns. täydellisen miehen kanssa, joka on sitä valitettavasti usean muunkin naisen mielestä... Siis, tiedän itse olevani ihan hauska, fiksu ja hyvännäköinen, mutta aikaisemmin olen aina seurustellut jotenkin "nössöjen" miesten kanssa, ja minä olen ollut ns. se suhteen valovoimaisempi osapuoli (toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan.. )

No, nyt uskon seurustelevani elämäni miehen kanssa, joka on komea, hauska, sosiaalinen, menestyvä ja fiksu, ja tietysti myös naisten suosiossa... Eli ensimmäistä kertaa elämässäni joudun olemaan (voiko näin sanoa..) mustasukkainen, sillä miestäni piirittävät huomattavasti usemmat naiset kuin aikaisempiani. Tottakai olen suunnattoman ylpeä rakkaastani, mutta välillä mietin, että olisi se helpompaa jos se olis tyhmä ja ruma.. huoh.

Onhan tilanne sama myös toisinpäin, tutustun helposti uusiin ihmisiin ja myös miehet tulevat juttelemaan, joka tietysti ärsyttää jossain määrin miestäni. Eli samassa veneessä ollaan.
Onneksi kumpikin tietää, että molempien perusarvo suhteessa on ehdoton uskollisuus ja luottamus, joten eiköhän tämä rakkaus tästä kukoista satunnaisista mustista sukista huolimatta :)

jessi

meillä vähän sama kun Angus:lla..Välillä tullu ihan hirveitä riitoja molempien mustasukkasuuden takia...menny jo vähän fyysiseksikin, humalassa. Itsekin olen niiiiin mustasukkainen, ihan hirveää..Mutta ollaan selvitty ainakin tähän asti ja toivottavasti vielä selvitään tulevaisuudessakin..:):P
Eli koska ole itse niin mustasukkainen niin en oikein osaa neuvoa..pitää vain yrittää ajatella että miksi se olisi sun kanssa jos ei rakastais ja haluis vaan sua jne..

Deep
Annie the Pooh
Olin alkuviikon pois kotoa, hän oli asunnollani, koska ei jaksanu mennä kotiaan (?), saa tumputtaa rauhassa :) . Kävin äsken lukemaan tv-lehteä, joka tuli viime viikolla, nooh, sieltä välistä tippui pitkä hius, mulla on vain parisenttiä pitkät hiukset, samoin hänellä, ja mulla ei ole kovinkaan montaa pitkä hiuksista kaveria, eikä niitä ole käynyt kylässä... Miksi se ei ole jaksanu muka kotiaan mennä? Sillä on kämppis joka asuu siellä kans ja ei ole voinut viedä ketään sinne, siksikö?

Samoin edellisen kerran kun olin pois kotoa ja se oli täällä, niin roskiksesta löytyi kortsu, sanoi leikkineensä itsekseen (tumputtaneensa kortsun kanssa). Sinänsä uskottavaa (kai??), vibrasta patterit lopussa ja käsirasva yöpöydän laatikossa, jossa en sitä koskaan säilytä. Nyt en tiedä onko kortsuja käytetty, en muista paljon niitä jäi..

Jos myönteisesti ajatellaan, niin hius voi olla lähtöisin jo lehtitalolta, postista, postinjakajalta... et vain ole aiemmin sitä huomannut? Ihan hyvin on voinut tumputella kortsun kanssa, ei tule sotkua eikä tarttee ajatella, että minne suuntais kun tulee. Vibrasta on saattanut olla patterit vähissä jo sun oman viime kerran jälkeen ja miehes on saattanut löytää sen käsirasvan, käyttää itse ja unohtanut mistä sen otti ja laittaa sen laatikkoon. Minä en ainakaan kehtais käyttää toisten vibroja vaikka olisinkin se toinen nainen :D ja käsirasvaa ei kiitos minnekään intiimeihin paikkoihin, hajustettuja ainakaan.

Mutta kysäise ihmeessä mieheltäs, saattaa tulla ilmi jotain. Tarkkaile ilmeitä ja äänensävyä, älä sanoja. Ne tulee tiedostaen, ruumiinkieli ei. Hyvin ikävää jos tilanne on se, mitä pelkäät (en toivoisi sitä kenellekään), mutta pitää toivoa vaan, että huomaamiisi epäkohtiin löytyy hyvät selitykset! ;)

Mun miehen kanssa taas eilen riideltiin aika mahtavasti. Nyt kynnyskysymys oli se, miksi hän ei voi kertoa naispuolisille ystävilleen (joita on pussaillut ja "hengaillut" kesällä) että seurustelee.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat