Miten "lohduttaa" poikakaveria? - Parisuhteet

Ellie86

Poikakaverini paappa on siis huonossa kunnossa ja on vain päivistä kyse koska hän kuolee.. Miten poikakaveria voisi tälläisessa tilanteessa lohduttaa tai mitä hänelle voi sanoa, kun hän kumminkin paapasta puhuu ja suree koska paappa pian kuolee. Ei viitsisi ihan hiljaa olla siinä vaiheessa, mutta ei oikein tiedä mitä sanoisi takaisinkaan. Sanoin kyllä poikakaverilleni, että hän voi puhua minulle asiasta, että kuuntelen kyllä, mutta siihen se vastasi vain, ettei halua asiasta puhua. Ongelmallinen tilanne :?
Miten te olette auttaneet poikaystäviänne vaikeista ja surullisista tilanteista yli?

Sivut

Kommentit (16)

Amalia

Jos poikaystäväsi ei halua puhua asiasta, turha ryhtyä tivaamaan, miltä hänestä tuntuu. Mikään ei ärsytä enemmän, etenkin jos asian tullessa puheeksi tippa lirahtaa linssiin heti. Kyllä se puhuu sulle jos siltä tuntuu, ja sitten ei auta kuin kuunnella. Tuskin tuossa tilanteessa voi sanoa paljon mitään, mikä helpottaisi, kunhan on vaan tukena.

figaro

Pääasia on se, että olet tukena. Se olkapää, jonka tarjoat, on tilanteessa tärkein. Ei tarvita väkisin sanottuja sanoja. Poikakaverisi varmasti arvostaa sitä, että olet hänen rinnallaan tällaisella hetkellä.

SooZ
figaro
Pääasia on se, että olet tukena. Se olkapää, jonka tarjoat, on tilanteessa tärkein. Ei tarvita väkisin sanottuja sanoja. Poikakaverisi varmasti arvostaa sitä, että olet hänen rinnallaan tällaisella hetkellä.

Samaa mieltä. Ei sitä väkisin tarvitse keksiä sanottavaa. On vaan tukena. Jos toinen haluaa puhua niin sitten kuuntelee mutta väkisin ei tosiaan kannata alkaa kyselemään. Ja väkisin ei kannata yrittää keksiä mitään sanottavaa, voi päätyä vielä sanomaan jotain tosi typerää :)

Rixuliini

Mutta silti, on ihmisiä (minä esimerkiksi) jotka haluaisivat tuossa tilanteessa kuulla jotain lohduttavaa, oli se sitten kuinka tönkköä tai valheellista tahansa. Ja lämmin, pitkä halaus on parasta, mitä voi surun hetkellä tarjota.

Tietenkin on sitten sellaisiakin ihmisiä jotka haluavat kieltää surun ja jatkaa eteenpäin mahdollisimman pian, ja olla puhumatta koko asiasta. Jokaisella on omat tavat käsitellä asioita.

figaro

Niin.. Tilanteessa täytyy olla toisen osapuolen ehdoilla. Jos toinen ei tahdo kuulla, ei pidä puskea. Jos toinen taas selkeästi kaipaa puhetta, silloin koittaa olla sen mukaan.

SooZ
figaro
Niin.. Tilanteessa täytyy olla toisen osapuolen ehdoilla. Jos toinen ei tahdo kuulla, ei pidä puskea. Jos toinen taas selkeästi kaipaa puhetta, silloin koittaa olla sen mukaan.

tuota itsekin yritin tuossa ajaa takaa :) että ihan miten se toinen tahtoo. Oma mummo kuoli vajaa vuosi sitten ja ehkä olisin silloin kaivannut enemmän sitä että olis asiasta puhuttu. Tosin en itsekään sitten alkanut puhua (suhde vielä melko uusi ja olen huono puhumaan tunteistani). Muutoin kulta oli kyllä ihanasti tukena.

Rixuliini

Ei kaikki halua puhua, mutta kyllä ajan kanssa asiaat tulevat ulos, täytyy vaan odottaa ja olla tukena.
Pahin mitä voi tehdä on yrittää saada toinen väkisin purkautumaan tai edes puhumaan.

Santtu

Sano, että et osaa sanoa mitään, ilman että se kuulostaisi kliseeltä. Sano, että olet kuitenkin pahoillasi ja olet poikaystäväsi tukena ja autat miten parhaiten osaat. Sen jälkeen halaat ja olet vaan läsnä, jos toinen haluaa puhua niin puhu, mutta älä pakota väkisin sanoja ulos.

tessa

No mulla asia on niin, että menetin toisen vanhemmistani tossa kaksi kuukautta sitten ja olisin varmaan aika pohjalla nyt jos ei poikakaveriani olisi. Mitään ihmeellistä hän ei ole tehnyt. Mulle on vaan tärkeätä, että mulla on yhä joku, joka rakastaa mua ja jonka luokse mä voin mennä ja tehdä jotain hauskaa. Yksin ollessa kun tulee mietittyä jo niin paljon, että on ihan välttämätöntä paeta sitä jatkuvaa ajatusten tulvaa jonkun rakkaan seuralla.

Mitä mä olisin halunnut kuulla/haluaisin kuulla tällä hetkellä? Ei oikeastaan ole mitään sellaista. Haluaisin vain kuulla, että mua rakastetaan ja, että kaikki menee hyvin. Aika hyvin tästä on jo lähdetty nousemaan, uskon siihen, että kaikilla on jossain vaihessa vaikeeta ja siitä on vaan pakko päästä yli.

Neuvoni siis sulle olisi, että ole paikalla. Kysy varovasti mitä toinen haluaa tehdä. Ehdota jotain mikä vie ajatukset muualle, mutta kysy ensin, koska voihan olla, että toinen kokee sen loukkaavana, ettet ikäänkuin kunniota hänen suruaan. Osoita, että välität. Aivan sama miten, mutta näytä, että rakastat.

Aimée

Kun poikaystäväni mummo pian kaksi vuotta sitten kuoli olin hänelle olkapäänä johon tukeutua. Kulta kaverin läksiäisjuhlissa sitten avautui asiasta ihan kunnolla ja nyyhkytti mun olkapäätä vasten. En sanonut mitään järkevää varmastikaan, mutta se että olin siinä kuuntelemassa ja rutistin kultaa lujasti helpotti kullan oloa kamalasti. Kertoi sitten että sen mummo olisi varmasti tykännyt musta todella.

Ellie86

Kiitos ohjeista! En minä tosiaan väkisin haluakaan asiasta puhua, mutta kun poikakaverini on joskus aina oma-aloitteisesti puhunut paapastaan ja siitä, että hän on pian kuolemassa, niin ei tiedä mitä sanoisi vastaan, ku ei hiljaakaan haluaisi olla siinä tilanteessa. Puhelimessa ollaan aika paljon tässä puhuttu, niin ei ole voinut vain antaa isoa halausta. Miehille kun tunnetusti tuo puhuminen on hiukka vaikeaa tai juuri tunteistaan puhuminen. Juttummekin on vielä sen verran tuore, ettei oikein tiedä mitä tehdä. Mutta eiköhän asiat selviydy pikkuhiljaa :wink:

*Sandy*

Mä olin myös poikaystäväni tukena vain olemalla paikalla. Iltaisin poikaystäväni halusi minun puhuvan jotain iloisia asioita, että saisi ikävän pois mielestään.

Liquid

Millaistahan käytöstä itse toivoisin tyttöystävältä (jos sellainen olisi), jos olisin tuon kaltaisessa tilanteessa. Ainakin se on tärkeätä, että toinen jaksaa ja haluaa kuunnella jos on jotain kerrottavaa. Myös se, että ei utele liikaa asiasta, sillä se ei välttämättä kovin miellyttävää ole ja pahimmassa tapauksessa ehkä ahdistavaakin. Jo se, että toinen jaksaa olla tukena ja seurana, auttaa varmasti paljon.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat