Kuinka usein soitat hänelle?? - Parisuhteet

Taistelukääpiö

Nyt ei olla yhteydessä tiistaihin asti, tai siis se lähti porukan kaa tänään ruotsiin ja se kysyi et haluanko että hän tekstailee säännöllisesti mitä niille siel kuuluu. Sanoin ettei tarvii ihan joka päivä tekstailla kun se kuitenkin maksaa jonkin verran, ja me nähään seuraavaks jo ti. Ja ke on muutto edessä että on vaan kivaa jos välil on vähän ikävää toista mut myös etäysyyttä =) Kaikki on mun mielest vaan luottamuudesta kiinni.

Sivut

Kommentit (18)

k87

inttiaikana joka päivä soittoa (jos ei kerenny niin sit tekstailua). nyt tälleen yhessäasuessa ei paljoo soitella. sit jos soitellaan niin on oikeesti asiaakin :D mutta jo ennen inttiäkin soiteltiin kerranpari päivässä, jos ei nähty..

Mirre

Tekstaillaan ja soitellaan melkein joka päivä jotain :) välillä ihan oikeeta asiaa, välillä ihan turhanpäivästä, välillä haluaa vaan piristää toisen päivää ja välillä on vaan niin ihana kuulla toisen ääni ^_^

mirilya

Me olemme miehen kanssa molemmat ollet koko 2 vuotisen suhteen ajan hyvin huonoja soittelemaan toisillemme. Tekstailemme kyllä usein. Jos joskus harvoin jompikumpi soittaa, se olen minä. Näemme viikossakin vain yhtenä arkipäivänä ja viikonloppuisin, vaikka asumme aika lähellä toisiamme. Kummallakin löytyy niin paljon muuta tekemistä ja kavereiden kanssa oleilua, ettei ikävä ehdi tulla ihan heti vaikka ei näkisikään ihan joka hetki :) Mutta aina ollaan lähetetty toisillemme hyvää yötä - viestit ennen nukkumaan menoa, ihan joka ilta! ;)

Tämä sopii mulle, että ei pidetä niin paljoa yhteyttä. Jotenkin mukavampi nähdä aina toista kun on jo vähän ikävä eikä ole vaihtanut kuulumisia sen kummemmin pariin päivään ^^

Janetten

Itse en kestäisi olla noin kauan (viikko) erossa, tai edes kuulematta kullastani. Asumme samassa kaupungissa, n. 1,5km päässä toisistamme, molemmilla netti ja kännykkä käytössä. Muistan yhden päivän aivan suhteemme alkuajoista, jolloin en kuullut hänestä yhtenä päivänä yhtään mitään. Se olikin sitten pisin aika, kun en ollut kuullut hänestä mitään. Se olin kyllä silloinkin minä, joka pisti viestiä joskus puolenyön aikaan, ja vastauksen sain aamuyöllä (mies juhlimassa..).

Emme kovin usein soittele, sillä näemme niin usein. Jos kuitenkin jompi kumpi (lähiaikoina minä) on jossain kauempana pidemmän aikaa, soittelemme n. 3 kertaa päivässä, kumpikin vuorollaan.

Taistelukääpiö
anniova

tämä on ongelma myös siksi että olen hieman mustasukkainen luonne ja mielikuvitukseni on hyvin villi. heti jos ei kuulu vähään aikaan niin mietin etteikö hän enää halua minua tai onko löytänyt jonkun toisen. olemme keskustelleet tästä ja aina hän saa minut vakuutettua... ensi kertaan asti.

Siis mä oon ihan samanlainen! Kun oon töissä (teen vaan yövuoroi) ja tiedän et hän on yksin himassa, mietin koko ajan et onko hän oikeesti yksin siel, mitäs jos tuun himaan ja sängys on joku toinen....bla bla bla". Oon tässä lyhyessä suhteessa kyllä oppinut tosi paljon. Mieheni on vaan niin hirveen kärsivällinen. Mustasukkaisuus ei kannatta. Eikä angstaus. Jos annat sille omaa tilaansa, etkä soita, etkä tekstaile (koko ajan), ihan sama kuin paljon aikaa kuluu niin sä annat sille vaikutuksen et pystyisit ilmanki häntä hyvin elämään ja just semmonen asenne saa miehet kiinnostumaan (siis omast akokemuksestani).
Jos ei sekään auta niin ehkä se ei vaan vielä haluaa mitään vakavampaa. Se on vasta 18 ja te olette seurustelleet 3 vuotta.
Suosittelisin että etsisit itselleen harrastusta. että tapaat uusia ihmisiä ja löydät uusia kavereita. Ettei miehes on ainoa elämäs sisältö. On tosi tärkeetä että on muitakin ihmissuhteita. :)

anniova

hän on 18 ja minä 20. en varmaan olisi näin lemmenkipeä jos omistaisin kavereita :roll:

musta tuntuu että se on aina mennyt niin että minä soittelen ja viestittelen ensin. kyllä hän yleensä vastaa mutta myös unohtelee usein (ja tämä pätee myös kavereihin, hän on joskus hyvin hajamielinen). joskus jos päätän etten soita vähään aikaan niin parin päivän päästä tulee viesti että onko kaikki hyvin kun mitään ei oo kuulunut :D mutta yleensä en pysty hillitsemään itseäni ja soitan viimeistään kolmen päivän kuluttua.

tosin se, ettei hän soita, voi johtua myös siitä että hän ei oikein osaa puhua puhelimessa. usein on hiljaisia taukoja eikä hän keksi mitä sanoa. yleensä laittaakin mieluummin viestin. mutta nekin ovat melko harvassa.

tämä on ongelma myös siksi että olen hieman mustasukkainen luonne ja mielikuvitukseni on hyvin villi. heti jos ei kuulu vähään aikaan niin mietin etteikö hän enää halua minua tai onko löytänyt jonkun toisen. olemme keskustelleet tästä ja aina hän saa minut vakuutettua... ensi kertaan asti.

SunLion

Meilläkin on vähän samantapaista juttua meneillään...hänellä on opiskeluiden myötä iso kaveriporukka ja viihtyy heidän kanssaan varsin hyvin. Onhan se hieman..kurjaa..tuntuu hieman sivuutetulle/sivulliselle. Toisaalta kiva että hällä on nyt paljon hyviä uusia ystäviä/kavereita.
Meilläkin mä oon se joka ottaa vissiin useammin yhteyttä..toisaalta nyt kun parisuhde asiat alkaa olemaan kunnossa (kriisi..) hänkin enemmän soittelee ja huomioi minua.

anniova

mun poikaystävä oli vähän aikaa sitten ulkomailla kaks viikkoa katsomassa äitiään. kauhee ikävä oli ja oltiin just kinattu ennen sen lähtöä ni ei ollu kovin mukavaa mulla :? mut oli kyllä ihanaa kun se tuli takas kun ei oltu nähty kahteen viikkoon! että toisaalta kyllä hyvää kannattaa välillä odottaa vaikka oliskin ikävä toista :wink:

Miss Blood

Meillä on vähän sama homma, että jos ollaan erossa pitempiä aikoja (asutaan yhdessä), niin se olen minä joka ottaa ensin yhteyttä. Kyllähän tuota on tullut sanottua, että saa sitä viestiäkin pistää, mutta harvoin ottaa onkeensa tuota. Puheluita soitellaan tosi harvoin, ei edes pitkinä eroaikoina tule soiteltua juuri niiden hiljaisten hetkien takia. Eikä tuo mun kulta muutenkaan puheliasta tyyppiä ole :roll:
Ärsyttäähän tuo välillä, mutta pikku hiljaa tässä alkaa siihen sopeutumaan :)

Taistelukääpiö

Ehkä hän on vaan niitä, jotka tarvitsee omaa tilaansa. Ja sitä aika paljon... Minkä ikäisiä olette? Itse kyl hajoilisin jos mun poikaystävä ei soittais viikon. Miten se oli alussa? Ovatko hänen yritykset ottaa suhun yhteyttä (tekstiviestillä, soitolla) viime aikoina vähentäneet? Vastaako hän sun viesteihin? Puheluihin? Soittaako takaisin?

Munkin poikaystävälläkin on paljon kavereita mutta se silti soittaa aina välillä kun se on niitten kaa. Itse en soita kun oon kavereitten kanssa mutta mulle taas mun luuri ei ole niin tärkeä kun mun miehelle... Hän ei vaan voi olla ilman sitä. Laitan yleensä vaan viestejä että "Pääsin töistä, oon koht himassa." tai jotain. Mut toisaalt, me asutaan yhes, se on varmaan vielä eri asia. itse soitan sille vaan kun mul on tooooooooooosi tärkeä asia tai sit soitan sen takas kun se yrittää soittaa enkä vastaa...

Sano sill eet haluaisit nähdä useammin kun kerran viikossa? Ehkä kaks tai kolme kertaa? Mitä hän siihen sanois?

anniova

Olen seurustellut poikaystäväni kanssa kohta kolme vuotta ja alkaa pikkuhiljaa ottaa pannuun että minä olen se joka ottaa yhteyttä toiseen. Poikaystävä aina sanoo ettei ehdi/"osaa" soittaa minulle kun minä aina soitan ensin. Olen yrittänyt olla soittelematta niin paljoa mutta jos en soita niin saattaa mennä jopa viikko ennen kuin kuulen kullasta kun hänellä "ei ole niin suuri tarve" olla minun kanssani kuin toisinpäin.

Juuri viimeksi riitelimme tästä asiasta. Poikaystäväni sanoi että hän viettää kavereidensa kanssa aikaa niin paljon koska heitä on monta kun taas minulla ei ole montaa ystävää joten soittelen tällöin poikaystävälle kun kaipaan seuraa. Minusta on alkanut tuntua ettei hän välitä yhtä paljon kuin ennen vaikka kyllä väittää ettei halua muita kuin minut ja että kaikki on niin kuin ennenkin. Hän osaa kyllä toisinaan olla maailman ihanin, etenkin jos emme ole nähneet muutamaan päivään.

On niin vaikea olla ottamatta yhteyttä kun oma elämä polkee paikallaan vaikka tiedän että pieni välimatka on usein vain hyvästä. Toisaalta en kyllä haluaisi että näemme ainoastaan kerran viikossa vaikka se poikaystävälle sopisikin.

Onko minulla yhtään kohtalotoveria tässä asiassa?

Snuffle

Me ollaan seurusteltu n. 8 kk ja risat. Emme vaan oikein osaa soitella, lähettelemme tekstareita ja joskus sähköpostiakin. Vaikka nyt on kesäkaukosuhde menossa, emme siltikään soittele. Olen viiden viikon aikana soittanut hänelle tasan kerran. :oops: En vain oikein pidä niistä hiljaisista hetkistä, joita väistämättä välillä tulee. Toinen syy on se, että poikkis tekee töitä kovin epäsäännöllisiin aikoihin, joten en halua häiritä hänen töitään. Viesteihin hän kyllä aina vastaa. :)

Viestejä lähettelemme näin kaukosuhteessa noin kolmen päivän välein, joskus useamminkin. Yleensä se olen aina minä, joka ottaa yhteyttä. Kyllähän se välillä ärsyttää, mutta yritän sopeutua. Poikkis kyllä sanoo, että olen kovasti ajatuksissa jne. Kunpa hän vain osaisi ilmaista sen minulle ihan konkreettisesti. :D

Silloin kun asumme lähekkäin, näemme keskimäärin pari kertaa viikossa. Olishan se joskus mukava nähdä useamminkin, mutta tiedän kyllä että poikkis tarvii tilaa, ja yritän sitä myös antaa. Onhan mulla kavereita, joiden kanssa vietän aika paljon aikaa. :)

Rasberry

Me ollaan oltu kohta 3 vuotta yhdessä, ja pidetään aika tiiviisti yhteyttä. Yhdessä ollaan aina illat, yöt ja viikonloput, ja päivän aikana kännykkä pirisee jos millaisia soittoja ja tekstiviestejä.. myös jos olemme erikseen omien kavereiden kanssa, saattaa tulla tekstaria jostain uudesta "juorusta", multimediaviesti jostain hölmöstä kuvasta tms. Kaiken vaan haluaa jakaa toisen kanssa. Ollaan parhaat ystävät.

Ja päästä varpaisiin rakastuneita 8-[

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat