Kun tahtoo pettää.. - Parisuhteet

Gillyanne

Pitihän se minunkin vihdoin kirjautua, että voin ilot ja surut tänne kirjoitella..

Eli tilanne on nyt tämä: Elän avoliitossa mukavan miehen kanssa. Olemme olleet yhdessä vajaat neljä vuotta, joista vajaa vuosi kihloissa. Meidän suhteessa on ollut paljon ongelmia, jotka ovat olleet ikäviä selvittää. Esim. kun aloimme seurustella, oli miehen erosta edellisen tyttöystävän kanssa kulunut noin puoli vuotta ja mies ei ollut vieläkään päässyt erosta yli. Se aika oli elämäni tähän asti vaikeinta aikaa. Kun ei tiennyt rakastiko mies oikeasti vai olinko vain korvike exälle jne..
Tähän asti kaikesta ollaan kuitenkin selvitty, mutta nyt viimeiset puoli vuotta on mennyt taas huonommin. On alkanut vain tökkiä. Avo on kyllä periaatteessa jonkinlainen unelma, sillä hän on huomaavainen, hellä, rakastava, luotettava jnejne., mutta jostain syystä mulle on alkanut tulla sellainen tunne, etten enää rakasta häntä. Tai jos rakastan, niin ystävänä. Seksi on vähentynyt, koska minun ei tee enää mieli (ennen olimme lähes joka päivä, nyt paristi viikossa).
Nyt ollaan sitten menty siihen, että mies selvästikin edelleen rakastaa minua, mutta minulla on kiikarissa seksisuhde toiseen mieheen (mikä kertoo, että suhteessa tuskin kaikki on ok). Tämä toinen mies on viimeiset 3-4 vuotta yrittänyt minua, mutta kertaakaan aiemmin en ole suostunut (ja olimme yleensä humalassa), mutta nyt, kun olemme alkaneet pitää yhteyttä niin, että tuo mieskin on selvinpäin, niin tilanne on muuttunut. Molemmat tahdomme seksisuhteen, vaikka seurustelemme molemmat. Mies on asiasta täysin varma, mutta minä vielä emmin. Ja kun mies on minua yli kymmenen vuotta vanhempikin (millä nyt sinänsä ei ole merkitystä). Nyt olisi sitten tarkoitus lähipäivinä nähdä ja jutella näistä asioista kunnolla.. Kaipaan elämääni jotain mielenkiintoa. Ja kun seksi oman miehen kanssa ei enää yleensä kiinnosta (hän ei ole kiinnostunut pitämään fyysisestä kunnostaan huolta ja se myös näkyy hänen kropassaa), niin tuo seksisuhde on tullut mieleen. Avoliittoani en voi vielä lopettaa (mielessä sekin käynyt), koska jo asuntotilanne on sellainen, että yhdessä on pakko vielä puolisen vuotta yrittää. Ja on monta muutakin syytä, miksi ainakaan vielä en voi jättää. Ja kun en tiedä tahdonko jättää koskaan..

Tiedän, että varmaankin kaikki tuomitsevat minut ja käskevät jättää entisen miehen ennen kuin alan uudesta haaveilemaan. Tosiasiahan tänä päivänä on se, että helvetin moni pettää kumppaniaan ja luulin,etten koskaan kuuluisi siihen joukkoon, mutta..
En tiedä miksi tänne avauduin vaikka tiedän, mitä mieltä muut ovat..

Sivut

Kommentit (132)

MiuMiu*

Kyllähän se kieltämättä niin on, että minä en voi hyväksyä, enkä ymmärtää pettäjiä ja mun mielestä pitäisi jättää toinen ensin ennenkuin menee pettämään. Pettäminen on säälittävien luusereiden hommaa, jotka eivät osaa ratkaista ongelmiaan vaan pakenevat niitä pettämisen avulla. Pettäminen voi auttaa kyllä sinun ongelmaasi, mutta pettämällä laitat oman huonon olosi suhteessa petetyn niskoille ja hän saa kärsiä sinun sijastasi. Kuulostaa tekstisi perusteella muutenkin siltä, ettet halua enää olla tuossa suhteessa, joten miksi sitä pitäisi enää tuosta pitkittää ja tehdä asiat vaan vaikeammaksi, varsinkin avokillesi...

Siihen en edes lähde kommentoimaan mitään, että haluat pettää avokkiasi sinua huomattavasti vanhemman ( Kyllä iällä on merkitystä tällaisissa tapauksissa...) säälittävän miehen kanssa, joka haluaa vaan pönkittää egoaa todistamalla itselleen, että pystyy saamaan mahdollisimman nuoren rakastajattaren...

Gillyanne
MiuMiu*
Siihen en edes lähde kommentoimaan mitään, että haluat pettää avokkiasi sinua huomattavasti vanhemman ( Kyllä iällä on merkitystä tällaisissa tapauksissa...) säälittävän miehen kanssa, joka haluaa vaan pönkittää egoaa todistamalla itselleen, että pystyy saamaan mahdollisimman nuoren rakastajattaren...

Avokin on minua useita vuosia vanhempi... Tuo toinen mies sitten avosta vielä hieman vanhempi. En usko, että tässä on kummallakaan kyse egon pönkittämisestä. Tämä juttu on pitkä ja hieman monimutkainen, joten en ala selittelemään sen enempää tuota juttua tuohon toiseen mieheen.

Ja tiedän, että tässä voin saada jotain paskaa aikaiseksi niin itselleni, avolle, tuolle toiselle miehelle ja hänen tyttöystävälleen. Tiedän että olen tyhmä, mutta jostain vitun syystä mun on vaan pakko saada oppia kaikki kantapään kautta. Siis yksinkertaisesti kaikki. Mutta kun en osaa avoakaan jättää.. Olen kyllä puhunut hänelle siitä, miltä minusta tuntuu, mutta hän ei ota minua tosissaan. Hänen mielestä meillä on kaikki hyvin ja me ollaan lopun elämää yhdessä. Meillä oli joskus tämä kaikki toisinpäin. Silloin minä yritin kovasti rakastaa, mutta avo taas ei tiennyt tunteistaan mtn.

En mä ole nyt suinpäin pettämään hyppäämässä. Kaveripohjalla ollaan. Emme välttämättä tule koskaan harrastamaan seksiä, vaikka se nyt mielessä välillä onkin..

Tiedän, että olen nyt todella tyhmä, mutta en mä just nyt voi tälle mtn. En tiedä miksi. Hitto mä olen väsynyt ja tulee älyttömän sekavaa tekstiä eikä ajatuksetkaan pysy kasassa. Parempi kai lopettaa tähän, ennen kuin tulee kirjoiteltua lisää jotain outoa..

Lania

"En mä ole nyt suinpäin pettämään hyppäämässä"

En tiedä kumpi kuulostaa kamalammalta, pettää hetken huumassa ihan suinpäin vai suunnitella ja miettiä koko juttua oikein huolella.

sopuli

Oon samaa mieltä, kuin Lania, että pahempaa se petetylle on, jos toinen on sitä suunnitellut!

Neuvoisin silti, ettet pettäisi miestäsi, koska se todellakin on pahinta, mitä voi toiselle tehdä. Antaisit ajan kulua ja miettisit, mitä todella haluat. Jos et enää rakasta niin lähde suhteesta, vaikka sen puolen vuoden päästä, kun se on mahdollista. Päätä vaikka, että sen ajan vielä yrität ja jos on yhä sama fiilis, lähdet. Puoli vuotta on kuitenkin pelkkä kärpäsen p... tässä elämässä. JA tuskin se toinen mieskään siinä ajassa mihinkään häipyy, ja jos häipyy niin löytyyhän noita uusia.

Tsemppiä :)

kathariina

joo samaa mieltä likkojen kanssa että miten voi suunnitella pettävänsä! se on monta kertaa kamalampaa kuin esim. päissään pettäis baarissa kerran kun että suunnittelee sitä pitkään. HUH HUH.. itse olen pettämistä JYRKÄSTI vastaan!!!

nannii

Pettämisessä on mielestäni ihan se ja sama kiksauttaako jotain puolituttua baari-illan päätteeksi vai suunnitteleeko sen harkitusti. Joku siitä kärsii todennäköisesti kuitenkin.
Jos seksisuhteen saa ja kokee pystyvänsä pitämään salassa se saatta oikeasti jopa auttaa omaa suhdetta. Jos ei muuten niin kenties ymmärtämään, ettei teitä oltu alunperinkään tarkoitettu toisillenne..

jennifer

mun mielestä, kun ihminen harkitsee pettävänsä ja ajattelee ja haaveilee seksistä toisen ihmisen kanssa, on jo sydämessään pettänyt oman kumppaninsa!:( jos rakastaa toista niin ei silloin toiset ihmiset täytä ajatuksia seksin ja pettämisen merkeissä..
se mitä me annetaan suhteelle ratkaisee sen mitä me siltä suhteelta saamme! jos tuomme suhteeseen ongelmia ja valheita ja petoksia, niin niitä ja niiden seurauksia saamme myös kestää itse!
en usko että kukaan saa hyvän mielen toisen selän takana pelehtimisestä..! itse siitä saa myös kärsiä ja ennen kaikkea se petetty osapuoli..
ei kannata tehdä mitään mitä et halua sulle itelle tehtävän ja tapahtuvan!!

konvehti

Ymmärrän sua hyvin Gillyanne, enkä tuomitse. Itsellä ihan saman suuntaisia ajatuksia, vaikken nyt ehkä ihan niin pitkälle sen toisen kanssa menisi. Yhdessä ollaan oltu avokin kanssa kaksi vuotta ja kaiken piti olla hyvin, mutta nyt kaikkea muuta. Hän haluaa olla minun kanssani, itse en niinkään varma enää. Seinä tuli vastaan yhtäkkiä, vaikka munkin avo on oikea unelma, ei roiku baareissa, huomaavainen....kaikkea positiivista, ni en tiedä! Tää toinen on vaan ajatuksissa koko ajan, tuun hulluks ku en voi häntä nähdä, ikävä on kova.

Älä silti mene sen toisen kanssa niin pitkälle, lopeta ensin vanha suhde, tosin ymmärrän miten vaikeaa se on tehdä, kun en itsekään keksi ratkaisua, odotan vaan, että aika kuluisi ja jotain tolkkua tähän asiaan tulee... Väärin oon jo meidän suhteelle tehnyt, mutta anteeksi oon aina saanut...

Jos haluat asiasta keskustella enemmän, vastaan mielelläni. Itseäkin helpottaa ku saa purkaa ajatuksia!

Fumika

Tietysti pettämisen tie on se jännittävin ja mahanpohjassa polttava tunne, jonka aina ensikosketuksissa ja suudelmissa kokee, vaikka onkin avoliitossa tai seurustelusuhteessa toisen kanssa. Mutta katumus, vastuu ja kiinnijääminen on aina se toinen juttu. Ja entä maine?

Minusta sun pitäisi miettiä tarkkaan. Onko se sun avomiehes sen pettämisen arvoinen. Jos ikäsi tietäisin, niin osaisin paremmin ajatella. Mun mielestä jos olet joku alle 30v, niin sitten mene seikkailuun! tai sitten kannattaa miettiä, että jos käykin että jäät kiinni, ja jäät yksin?

Kyllähän niitä miehiä maailmassa on!

Tää saattaa joidenkin suussa maistua erittäin pahalta ja kitkerältä, mutta niin se on! Elä elämääsi NYT! Hae seikkailua ja jännitystä, vaikka se maksaisikin paljon tuskaa ja hikeä! Kokemukset on aina vaan hyvästä! :wink:

Gillyanne

Kiitos vastauksistanne. Kiitos siitä, että ihan kaikki ette minua tuominneet. Tiedän kyllä, miten tyhmä olisin jos pettäisin. Ja kuten tuossa taisi tulla aiemminkin esille, niin periaatteessa kyllä petän jo henkisellä tasolla, kun edes ajattelen moista. Eihän mulla ole ikää kun vasta parisenkymmentä vuotta. Fumikan sanat kyllä lämmittivät.
Enkä tällä kirjoittelullani hae hyväksyntää touhuilleni. Tietenkin ihmiset saavat myös tuomita minut.
Tuntuu kuin järki olisi hävinnyt päästäni kokonaan. Kysyinkin tuolta toiselta mieheltä, että onko tässä mtn järkeä, niin hän vastasi, että tuskinpa on järkeä, mutta elämä kaipaa aina jännitystä. Ja just tuota jännitystä mä kai haen..
Tarkoitus oli eilen nähdä ja jutella ja vaihtaa kuulumiset. Yhteisymmärryksessä päätettiin kuitenkin vielä siirtää asiaa. Et ei hätäillä. Ei edes sen asian kanssa, että keskustellaan näistä asioista. Otetaan rauhallisesti kaveripohjalta.
Katsellaan mitä eteen tulee. Satunnaisesti varmaan pidetään tuon miehen kanssa yhteyttä ja katsotaan sit, et mitä tulee syksyn aikana tapahtumaan.

Lania

"Mutta katumus, vastuu ja kiinnijääminen on aina se toinen juttu. Ja entä maine?"

Aika huono homma, jos pettämisen ikävimmät jälkiseuraukset on kiinnijääminen ja maineen menetys...

MiuMiu*

Mä en silti tajua millään, että jos oikein pitää harkita ja suunnitella pettämistä etukäteen niin mikset voi jättää ensin poikaystävääsi?

yks.vaan

se joka sanoo että pettämisestä olisi hyötyä omaaan parisuhteeseen ajattelee aika lapsellisesti ja yrittää rauhoittaa vain omaa mieltää ja itsekästä tekoaan(ajatustaan).

MiuMiu*

Samaa mieltä yks.vaan kanssa!
Petetylle voi jäädä traumoja jopa vuosiksi, vaikka miten on antanut anteeksi ja pahimmassa tapauksessa luulee hiljaa mielessään, että se on hänen syynsä. Miten se siis auttaa parisuhdetta!?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat