Sinkkuelämän kokeileminen mietityttää

Vierailija

Heips,

tätä aihetta on melko vaikea otsikoida mitenkään lyhyesti ja ytimekkäästi, mutta toivon, että joku kokee aiheen omakseen lukea, ja jakaa ajatuksia.

Elän erittäinkin hyvässä ja tasapainoisessa suhteessa, lokakuussa meille tulee täyteen 4 vuotta seurustelua, josta vuosi avoliitossa. Yhteisestä onnesta huolimatta mietin silloin tällöin, olenko menettänyt tai olenko menettämässä jonkinlaisen osan nuoruuttani, koska seurustelen. Olin 16 (juuri täyttämässä 17), kun suhteemme alkoi.

Olen todennut, ettei aiheen pohtimisessa ole mitään värää. Minulla on kuitenkin suunnitelmissa lähteä vaihto-opiskelemaan ulkomaille muutaman vuoden sisällä, ja mietin, olenko törkeä tai typerä, jos ehdotan kumppanilleni eräänlaista "taukoa" suhteessamme kyseisen vuoden ajaksi.

Kyseessä ei ole toive päästä viettämään villin hekumaalista elämää mahdollisimman monen vieraan miehen kanssa, vaan lähinnä tieto siitä, että saan ihastua ja viedä ihasutmista pidemmälle, ilman tunnontuskia tai pettämistä. Lähinnä se olisi mahdollisuus kokeilla, miltä tuntuisi olla toisen kanssa, jos sellainen toinen nyt kohdalle sattuisi tulemaan.

Selvennän asiaa mieluusti lisää, ja toivoisin perusteltuja näkökulmia tähän pohdintaan.

Kommentit (4)

Solange
Seuraa 
Liittynyt26.8.2009

Moikka,

Mä koen jollain tapaa olevani samassa tilanteessa, vaikkakin mun suhteeseen liittyy muutakin mikä epäilyttää. Mekin ollaan seurusteltu miehen kanssa siitä lähtien ku ite täytin 16 ja hän oli 15, nyt täytän itse ihan kohta 20, eli 4v on samaa polkua kuljettu. Yhteenmuutto on ajankohtainen tänä kesänä ja se jännittää aivan saakelisti.

Meidän suhteessa on ollu ylä- ja alamäkiä ja mä jopa ihastuin salaa yhteen mieheen kerran mut se juttu jäi sit ku valitsin kumminkin tän oman miekkosen. Mä oon itekin pohtinut monesti et menetänkö jotain ku oon vaan tän yhden kanssa, etenkin ku meidän suhteessa on parantamisen varaa aika lailla. Mies on mustasukkainen ja aika omistushaluinen. Hän ei myönnä sitä mut sen näkee sokeakin. Mun sosiaalinen verkosto on ihan tajuttoman pieni koska en käy koskaan missään enkä uskalla riitojen uhalla lähteä mihinkään. Aika säälittävää, tiedän.

Pointti on nyt kumminki se, et mua pelottaa kauheasti ajatellakin eroa ku pelkään et se olis väärä ratkaisu. Haluan yrittää kaikkeni et meidän suhde toimis niin et mäkin olisin onnellinen, mut sit taas tuntuu joskus et tuhlaan vaan aikaani ja mun nuoruus valuu sormien välistä hukkaan. Kauheen sekavaa tekstiä, mut mun ajatukset on kyl ihan yhtä sekavia. :D

Tossa nyt omaa tarinaa. Sun tilanteessa mun mielestä ei olis huono idea se tauko, mut en tiiä sit et miten sun mies siihen suhtautus.. Tarkottasko se sille ihan eroa ja pystysittekö sopimaan "säännöistä" jne.. Mä nyt en kauheesti osaa auttaa koska en itekään tiiä mitä omassa suhteessa tekis ja sunki tilanne on aikas vaikea. :( Mä vaan niin näen itseni tossa sun tekstissä, olis kiva jakaa ajatuksia puolin ja toisin!

Vierailija

Itselläni tällä hetkellä sama tilanne kuin sinulla. Olin 16 kun tapasimme, mies 5 vuotta vanhempi. Meilläkin tulee 4 vuotta täyteen lokakuussa ja avoliitossa asuttu koko seurusteluaika. Suhteessamme ei sinäänsä ole mitään vikaa, mutta olemme kangistuneet kaavoihimme. Itse en juuri missään käy ja mies minunkin puolesta. Kaverit ovat vain jääneet tai muuttaneet ulkopaikkakunnille.

En ole koskaan asunut yksin enkä juuri ole saanut kokea sinkkuelämää. Edellinen parisuhteeni kesti 3 ja puoli vuotta, eli olin 13-16vuotias tuolloin. Miehessäni ei ole mitään pahaa sanottavaa, ellei ota huomioon entistä vilkasta seksielämäänsä tai sitä ettei tee kotitöitä. Mutta parisuhde jollain tapaa kyllästyttää tällä hetkellä ja tuo yksin olo kiinnostaa. Ainoat riidat koko suhteen aikana ovat olleet miehen pornon katsominen ja minun epävarmuus itsestäni.

Olen puoli vuotta nyt miettinyt lähdenkö omille teilleni ja muuttaisin yksin asumaan. Saisin tehdä arjestani juuri sellaisen kun haluan. Ehkä löytää uusia ystäviä tai harrastuksia, käydä juhlimassa ja tulla kotiin vasta alkuyöstä. Toisaalta nyt minulla on turvallinen parisuhde ja tiedän myöhemmin harmittavan jos heitän tämän menemään. Meneekö tämä vaihe ohi? Riittäisikö parinviikon ulkomaanmatka yksin?

Vierailija

Mikä sinua estäisi lähteä kavereille käymään esim. viikonloppureissuna jos asuvat kauempana, etsiä uusi harrastus, käydä juhlimassa ? :)Miksi parisuhde estäisi tekemästä näitä? Ei sitä tarvitse olla odotamassa miestä kotiin.. Itsellä on 5 vuotta yhdessäoloa ja on ollut samanlainen vaihe päällä, mutta taidan olla menossa siitä yli. Kun käy juhlimassa, on kiva palata kotiin miehen viereen nukkumaan. :D Vaikka elää parisuhteessa, ei se sitä tarkoita että olisit vangittuna siihen ;) vertaa esimerkiksi, siihen kun on lapsia.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat