Sekavat tunteet raskaudesta

Vierailija

En nyt loppujenlopuksi tiedä miksi tänne kirjoitan ehkä elämäni vaikeimmasta asiasta. Olen miettinyt pääni puhki niin yksin, että avomieheni kanssa enkä vain löydä oikeaa ratkaisua. On niin paljon kysymyksiä, mutta ei oikeastaan yhtään vastausta. En ole eläessäni ollut näin sekaisin ja hukassa joten jos joku vain osaa sanoa pienenkin auttavan sanan niin olisin kiitollinen.

Niin kuin otsikosta jo selvisi, olen raskaana. Tämä tuli täytenä yllätyksenä minulle ja avomiehelleni sillä olen syönyt pillereitä jo pitkään. Raskaudesta ei ollut mitään muita oireita paitsi kuukautisten pois jääminen. Tämänkin laitoin ensin stressin piikkiin koska sitä löytyy todella paljon. Päätin kuitenkin varmuuden vuoksi ostaa testin vaikka tiesin sen olevan negatiivinen. Voitte kuvitella kuinka järkyttyneen ilmeen kaksi pientä viivaa voivat saada kasvoille. Olen itse 20 vuotias ja avomieheni on 23. Hän aloittaa ensi syksynä viimeisen vuoden ammattikorkeassa ja minä itse työskentelen tällä hetkellä tarjoilijana, en vakituisessa työsuhteessa.
Lapsi ei todellakaan ollut suunniteltu tähän elämäntilanteeseen sillä olemme aina olleet sitä mieltä, että ne hankitaan vasta 5-10 vuoden päästä, jos ollenkaan. Olen niin hukassa päätökseni kanssa. Olemme miettineet asiaa jo muutaman päivän emmekä ole edenneet mihinkään. Välillä olemme jo varmoja pitämisestä, välillä abortista. Huolettaa raha, oma jaksaminen, parisuhde, tulevaisuus.

Jos joku on ollut samankaltaisessa tilanteessa niin vertaistuki olisi nyt enemmän kuin tarpeen, myös viisaat neuvot käyvät paremmin kuin hyvin. Kiitos kaikille jotka jaksoivat lukea tekstin.
Tänne saa toki tulla myös kertomaan abortin vääryydestä ja murhasta, mutta näihin asioihin en itse viitsi ottaa kantaa. Jokaisella saa olla mielipiteensä enkä ala siitä kiistelemään.

Raskaus on ensimmäisellä kuulla.

Kommentit (5)

Vierailija

Itse en kyllä ole ollut samanlaisessa tilanteessa, mutta koska raskaus on kuitenkin vasta ensimmäisellä kuulla, teillä on vielä aikaa miettiä, mikä on kohdallanne oikea ratkaisu. Jos päättäisitte pitää lapsen, onko ympärillänne tukiverkosto, joka voi auttaa teitä esim. lapsen hoidossa ja tarvittaessa myös tukea rahallisesti? Tarkoitan siis etenkin vanhempia tällä, mutta myös esim. muut sukulaiset ja ystävät voivat olla avuksi pienemmissä asioissa ja miksei lapsen hoidossakin. Vahva tukiverkko on nimittäin monelle nuorelle parille, joilla on se lapsi, todellä tärkeä, sillä se auttaa jaksamaan silloin kun yksin ei ehkä jaksaisi.

Vierailija

en tiedä auttaako tämä sinua,mutta itse olen ollut kerran raskaana ollessani 20v. Tiesin jo heti,että haluan abortin. En ole katunut sitä hetkeäkään,sillä tiesin ettei minusta ole äidiksi.
sinun kannattaa nyt ehdottomasti ottaa vähän aikaa ja miettiä itseksesi asiaa,sillä sinä olet se,joka siitä lapsesta viimekädessä huolehtii,koko lopun elämäsi. haluatko sitä todella? jos haluat pitää lapsen,se on helppoa suomessa (helpompaa kuin monessa muussa maassa).. saat tukea ja apua ihan varmasti!
tärkeintä onkin nyt ottaa aikaa kun sinulla sitä vielä on, ja teet just niinkuin sydän sanoo. rohkeasti pysyt päätöksessä,se on kuitenkin oikea ratkaisu :)
tsemppiä,ei tähän elämä kaadu! <3

Vierailija

Lapsi kannattaa hankkia vasta silloin, kun on täysin varma siitä, että haluaa sen. Sitä voi ruveta katumaan vaikka puolessa välissä, jos ei ole alusta asti sitä 100% halunnut.

Tuli aika tylysti, mut tarkoituksena vaan sanoa, et sulla on vielä aikaa saada lapsia. Jos et nyt ole valmis äidiksi, niin ei kannata ruveta siihen sitten. :)

Vierailija

Itse näkisin asian niin että älä tee aborttia jos et ole varma että haluat sitä. Tässsä tilanteessa päätös kuitenkin vaikuttaa koko loppu elämääsi. Kehottaisin miettimään että jos teet abortin niin pääsetkö siitä yli vai mietitkä vuoden tai viiden vuoden päästä sitä millainen lapsesi olisi nyt. En kuitenkaan halua lähteä tuomitsemaan mitään ratkaisua. Uskon kuitekin eetä pystyt hyvin selviytymään myös lapsen kanssa, tilanteet muuttuu ja tää elämä ei valitettavasti mene käsikirjoituksen mukaan. En tiiä oliko tästä nyt mitään apua sun tilanteeseen mutta voimia päätökseen :)

Vierailija

En ole ollut samassa tilanteessa, mut yks ystäväni on. Se oli kylläkin nuorempi (alaikäinen), asu vielä vanhempien luona, poikaystävän kans asiat huonosti ja töitä sillä oli vaan viikonloppusin. Ystäväni ei todellakaan ollut valmis äidiksi. Se teki abortin, joka oli sille silloin oikea päätös, koska eihän se olis millään voinut tulla toimeen. Onhan se sitä katunut, mutta tietää itekin, että loppupeleissä teki oikeen päätöksen. Mutta sä olet täysikänen, asut omassa kodissa, on mies ja asiat hyvin ja työ, vaikkakaan ei vakituinen. Tilanteesi on siis suht hyvä. Mutta tässä on nyt kyse susta, ja miehestäs tietenkin. Jos ootte ajatellu lapset vasta silloin 5-10 vuoden päästä, niin kyllähän se kertoo jo, että te ette haluu sitä just nyt. Ei olis hirveen järkevää sekottaa suunnitelmia, koska lapsihan tuo paljon vastuuta ja kuulostaa siltä, että te ette oo vielä valmiita siihen. Jos olisitte, niin päätös olis ollut heti sillä selvä, että aiotte pitää lapsen, kun sait siitä tietää. Täähän on vaikee päätös, mut tiedät kyllä itse mikä on sulle (ja sun nykyseen elämäntilanteesees) paras vaihtoehto. En osaa enempää neuvoa, mutta toivon, että saatte tehtyä oikeen päätöksen, ja se on kumpi vaan, lapsen pitäminen tai abortti. Kumpikaan ei oo väärä päätös, pidä se mielessäs. Ainut mitä sun pitää ajatella on se, että ootko valmis vai et. Se on se ratkaseva kysymys, mun mielestä. Tsemppiä :)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat