Suuri ongelma, lue avausviesti ja auta minua!

Vierailija

Voiko ihmistä rakastaa liikaa tai siis todella paljon? Että vaikka kuolisi hänen vuokseen?

Mä ja mun poikaystävä ollaan seurusteltu kuukausi ja se sanoo mulle joka päivä että rakastaa mua yli kaiken ja että oon sen enkeli ja unelmien nainen. Ja että se on onnelline ku löys mut.
Ennen seurustelua me "säädettiin" noin kaks viikkoa. Sillon se elämä oli ihanaa, me nähtiin joka päivä ja mulla tuli aina ikävä illalla ku piti sanoo että heippa, nähdään huomenna. Me ollaan siis samassa koulussa. Nyt kun me seurustellaan, niin me nähdään ehkä noin 3 kertaa viikossa? Ollaan samassa koulussa ja mä juoksen sitä karkuun, häpeänkö mä sitä?

Meiän suvussa mielialan vaihtelu ilman syytä on aika yleistä!
Siis mun mieliala voi muuuttua hetkessä onnellisesta surulliseksi.

Mä nautin siitä ku poika on mustasukkanen...Mutta miksi?!?!

Me ei olla poikaystäväni kanssa vielä harrastettu seksiä, mutta se on kyllä ihan kohta edessä. Poikaystäväni ei ole enää neitsyt ja minä olen. Hän ei hoputa tai pakota mua mihinkään, me tehdään se sitten vasta ku mä oon siihe valmis.
Me ollaan kummiski jo kaikkea muuta tehty. Mutta suihinottoa ei... Mun mielestä se on jotenki kuvottavaa, onko teidän?

Mulla on oikeesti super ihana poikaystävä, mistä en haluais luopua! Mutta mua ärsyttää se mun mielialan vaihtelu ja se ku mä vittuilen sille ihan jatkuvasti... Kohta se ei enää jaksa katella mua .

Kommentit (5)

Vierailija

Taidat olla todellan nuori :D Itselläkin oli tuollaisia ongelmia ylä-asteella, tulipa pari jätkää dunpattua kun en kuukauden jälkeen enää jaksanutkaan, alkoi ällöttää ja vituttaa tai jotain sinnepäin. Tuli vittuiltua ja juostua karkuun, sitten halusinkin jätkän takaisin, dumppasin uudestaan.Ja se että poika oli mustasukkainen oli kivaa, koska halusin tuntea itseni tärkeäksi ja tavoittelemisen arvoiseksi.

Näin jälkeenpäin kun olen paljon vanhempi niin olen todennut, että en silloin vain vielä ollut valmis sitoutumaan ja seurustelemaan. Oli kivaa kun joku hengasi kanssani, saatoin olla todella palavastikin ihastunut, mutta kun jäbä osoitti liikaa "rakkautta" mieli muuttui heti ja lähdin karkuun. Sun ikäisenä mieliala vaihtuu varsinkin seurustelukumppanista todella tiuhaan, usko pois. Toisilla enemmän, toisilla vähemmän.

Vinkkinä, mieti haluatko vielä sitoutua tähän jätkään. Toisen ailahteleva pompottaminen on todella väärin ja itselleni se on monet kerrat kostautunut. Sitten kun myöhemmin jouduin huonoon suhteeseen, jossa minua pompotti hieman "epätasapinoinen" mies niin tajusin miten paskalta sellainen tuntuu. Kai se oli joku karma. Onneksi nyt on ihana poikaystävä kämpillä odottelemassa, jonka kanssa olenkin sitten kaksikymppisenä rauhoittunut. :D

Vierailija

Sinuna jättäisin noi seurustelukuviot siks aikaa kokonaa ku saat noi mielialan ailahtelut aisoihin. Oon aika varma et ne asettuu kunhan täysi-ikäisyyttä lähestyt.

Ehkä noi seksijututki voi säästää myöhempään. En nyt rupee tähän eritteleen et mitä mun mielest kuuluu seksiin ja mitä ei. Btw, kaikki ei välttämättä koskaan kokeile tota suihinottoo just ton ällötyksen takii ja jos kaikkee muuta on jo tehny ei välttämättä oo enää neitsyt.

Vierailija

Kokeile puhua ystävälle sellaselle johon luotat , etkä sellaseen joka kusettaa suo mielin määrin:) Itse en ees uskalatanu alussa puhuu poikaystävälleni :/ Mutta kun kerroin hänelle asiasta hän sanoi ymmärtävänsä minua:)

Vierailija

Tuo ensimmäinen rivi viestissäsi ei oikeen täsmää muuhun. Jos rakastat poikaystävääsi todella, en usko että haluaisit häntä silloin karkuun juosta. Oletkohan nyt ihan varma, että teidän välillä on oikeaa rakkautta? Ite vähän väitän, että yhdessä kuukaudessa ei välttämättä vielä ehdi kunnolla rakastumaan toiseen, kyse on ehkä enemmänkin ihastumisesta ja tutustelemisesta :)
Kerrot olevasi vielä neitsyt. Suosittelisin, että et kiirehdi seksijuttuihin jos tunteesi ovat noin ailahtelevaisia. Ite menetin neitsyyteni silloiselle ihastukselle, jota en kunnolla tuntenut (olin kaikenlisäksi humalassa) ja jätkä jätti mut pian sen jälkeen.. se jos mikä on kaduttanut! Kannattaa säästää itseään sellaiselle, jonka kanssa kaikki tuntuu hyvälle ja yhdessäolo helpolle :)
Ja ei, suihinotto ei ole mielestäni kuvottavaa. Nuorempana se kyllä arvelutti ajatuksena, mutta poikaystävälleni sen antaminen on ihanaa, koskan tiedän hänen nauttivan. Se on itsestänikin kiihottavaa (itse sen saamisesta puhumattakaan!)
Sun kannattaa nyt miettiä noita tunteitasi. Tekeekö poikaystäväsi jotain sellaista, mikä saa sut vittuuntumaan, onko se jotain toistuvaa vai kenties ehkä turhakin asia mistä ärsyyntyä?

Vierailija

Kuulostaa aika tutulta, on tullu itekki tehtyy noin aikasemmin... Jos oot peloissas, että tuut satutetuks jos ihastut liikaa? Itse tein nuorempana samallailla, että vittuilin ja yritin työntää poikaa henkisesti kauemmas kun pelkäsin vaa saavani myöhemmin siipeeni jos ihastuisin liikaa. Jos pidät siitä pojasta niin paljon ku annat ymmärtää niin yritä lakata pelkäämästä ja vittuilemasta. Ja voisithan sä myös selittää sille miks välttelet sitä. Jos se on tähänkin asti sun mielialan vaihteluita kestäny, niin varmaan pitää susta yhtä paljon ku sä siitä :) Sul on nyt mahdollisuus päättää haluutko onnellisen suhteen vai itse tehdä siit huonon. Kannattaa antaa teiän suhteelle mahdollisuus!

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat