Menetetty tapaus?

Vierailija

Elikkäs.. Suhteemme on ollut hyvin nopea tempoinen ja kivikkoinen, mutta nyt rauhoittunut ja vakaa yhteiselämä alkanut sujus yhteisessä kodissa.. Mutta silti.. En tiedä kuinka kauan suhde jatkuu vakaana, sillä en tiedä olenko mieheni mielestä enää haluttava...

Mieheni oli hyvin huomioiva ja halukas suhteen alussa, mutta yhteen muuton jälkeen kaikki on muuttunut. Mieheni ei kotona huomaa minua, keskustele asioista, huomio tai halua seksiä. Asiat eivät kuulemma johdu minusta. Tiedän mieheni myös edelleen haaveilevan entisestään, niinkuin itse minulla humalassa kertoi.. Hän kun oli kaikkea sitä...

Huomion osoitukset jäävät perseelle tai tisseille ohimennessä.. Läheisyyden tunne tasolla nolla.. Menet lähelle, lähdetään karkuun tai valitetaan kuinka häiritään tai ahdistaa. Keskustelu on vaikeaa, kun vastaukset ovat vain murahduksia.. Kännissä kyllä ollaan valmiita puhumaan ja silloin kehujakin satelee, mutta ne ovat räkäkänni puheita... Selvänä niitä ei kuule. Seksiä ei ole ollut viimeiseen kolmeen kuukauteen ollenkaan. Kännissä kysellään miksi en tee aloitteita, mutta kukapa jaksaa aloitteita koko ajan tehdä, kun kaikki torjutaan. Joko väsyttää, pitää mennä vessaan tai suihkuun tai jokin juttu on pahasti kesken.. Viimeisin kerta on ollut kun mieheni oli kännissä.

En tiedä kauanko jaksan, vaikka mieheni väittää ettei syy ole minun..

Olisiko ideoita kuinka asiaa voisi selvittää kun ei tuo puhuminenkaan auta?

Kommentit (2)

inlööv
Seuraa 
Liittynyt7.1.2012

kieltämättä aika hankala tapaus.. :( en tiedä osaanko auttaa ollenkaan, koska neuvoni olisi ollut:jutelkaa. mutta kun sekään ei ilmeisesti auta?:/ Uskon että ongelma ei johdu siitä ettetkö enää olisi haluttava. Jokin miestäsi nyt vaivaa.. Sinun kannattaisi kertoa miehellesi mitä mieltä olet ja että et tiedä kuinka kauan enää jaksat hänen käytöstään. vaikka mies ei itse sillä hetkellä muuta kuin murahtele vastaukseksi, hän kuulee mitä sanot. Yritä siis aloittaa keskustelu ja "pakottaa" miehesi puhumaan ja juttelemaan asiasta. Jotenkin minusta tuntuu että ongelma on miehessä itsessään. Olisi tärkeää että miehesi ymmärtäisi että hän voi puhua sinulle kaikesta ja rakastat häntä silti.

Vierailija

Kuullostaa minulta vuosi sitten (olen siis kuitenkin nainen). Menetin kaikki rakkauden tunteeni mieheeni. Hän oli edelleen minulle tärkeä, mutta tuntui enemmän isoveljeltä kuin poikaystävältä. Jätin hänet viime vuonna ennen kesää, kun tuntui ettei tilanne ole kummallekkaan hyvä.

Totesin itselleni, että vaikka eksä oli unelmien poikaystävä, kaikkea mitä olin aina halunnut, ei se saanut ainakaan minun kohdalla olla niin. Kaikki oli "liian helppoa", tappelimme neljän vuoden aikana kaksi kertaa. Ja suurin ongelma oli puhumattomuus. Kun puhuttiin niin ei kuitenkaan suita puhtaiksi. Tajusin tilanteen vasta kun oli jättänyt poikaystäväni. Luonnollisesti hän meni ihan hajalle koska hänen mielestään meillä oli kaikki hyvin. En jotenkin pystynyt kertoa kaikkea kasvotusten, joten kirjoitin hänelle kirjeen. Kerroin missä mielestäni olimme menneet pieleen ja mitkä asiat olivat jääneet rassaamaan. Eksäni vastasi tähän kirjeeseen ja kertoi oman versionsa. Silloin vasta tajusin mistä tunteeni johtuivat, olin itse aiheuttanut samanlaisella käytöksellä tilanteemme kuten poikaystäväsi käyttäytyy nyt sinua kohtaan. En ole päivääkään katunut päätöstäni, opin tästä valtavasti. Nykyinen mieheni on täysi vastakohta, puhumme ihan kaikesta ja hän kiskoo tiedon minusta irti jos meinaan jostain vaieta.

Tämä on opettanut sen, että kaikki lähtee puhumisesta. Se on välillä todella raskasta ja vaatii ponnisteluja aloittaa, mutta kaikki sen arvoista. Jos et pysty puhua, kirjoita! Näin saat samalla aikaa itse miettiä mitä tunnet. Pyydä myös poikaystäväsi versio asioista.

Ja poikaystäväsi tietää kyllä mikä häntä vaivaa, ei vain kehtaa kertoa. Minä laittaisin pellolle heti sellaisen joka kaipailee eksäänsä, kukaan ei tarvitse sellaista suhdetta, jossa jompi kumpi on "se toinen vaihtoehto".

Tsemppiä!

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat