pettämispelko

Vierailija

olen tapaillut pari vuotta vanhempaa ihanaa miestä päälle kuukauden, seksi on mahtavaa ja olemme saman henkisiä, eikä jutut lopu. asumme eri paikkakunnilla, mutta vierekkäisillä, niin vähän suurempi välimatka ei haittaa. mies tuntuu täydelliseltä, mutta minulla on kaksi ongelmaa: SITOUTUMISKAMMO ja VANHA SÄÄTÖ.
Sitoutumiskammo minulla on ollut aina, sanan joka merkityksessä. kun jutusta alkaa tulla vakava, alan "etsiä" ja löytää virheitä miehestä, vaikka hän olisi juuri oikea minulle, ja miettiä mitä muut ajattelevat. Sitten karkaan jutusta, ja särjen vain oman ja miehenkin sydämen.
Minulla on ollut on/offsäätöä jo varmaan vuoden yhden nuorenmiehen kanssa, mutta ikinä meistä ei ole tullut mitään vakavampaa, koska uskon ettei se toimisi. meillä on kemiaa, ja luotamme toisiimme ja olemme lähes parhaita ystäviä, mutta silti niin erilaisia. olen myös tosi mustasukkainen ihminen, joten olen mustasukkainen vanhasta säädöstänikin, meillä on kuitenkin suuri tunneside edelleen.
Se painostaa alkavaa hyvää suhdetta, ja minua pelottaa, että ajaudun lopulta pettämään uutta miestäni, sillä se ei olisi ensimmäinen kerta, saman vanhan säädön kanssa.
APUA? saman laisia tilanteita/kokemuksia?

Kommentit (1)

Vierailija

Mulla sama ongelma. Mulla oli yhesvaiheessa muutaman tyypin kanssa samaan aikaan sellasta pientä juttua, etten kuitenkaan kenen kaa kanssa oikeen mitään säätänyt, vaan näin ja juteltiin kaikkee jnejne.
No mut sit tää yks poika, keheen olin tutustunut eräissä bileissä, niin tuli juttelemaan facebookis ja nähtiin ja silleen ja se oli just mun tyyppinen ja ihastuin siihen vähäsen. No, se kysyi et nähdäänkö huomenna, mut sanoin etten voi, kun lähdetään kavereiden kanssa bilettää. Ja niin lähdimme yhteen paikkaan missä oli yks kenen kanssa mulla oli juttua, no siellä säädettiin kaikkea ja semmosta.
No kuitenkin myöhemmin, tän ekan tyypin kanssa nähtiin useemminkin, säädettiin ja niin edelleen. Ihastuin tähän ihan kunnolla. Aina perhosia vatsassa ennen kun sitä näin tai juteltiin <3 Sai odottaa sen soittoa ja tekstareita, eikä sellanen joka kokoajan tyyliin soittelee ja tekstaa ku kumminkin oltiin vast tapailtu noin kuukauden? No mut kuitenkin, välillä ku se kysy et millo nähääks nii venytteli niitä jotenki, en tajuu miks? En vaa jotenki jaksanut, ja sitte se jäi. En koskaan menny itte tälle puhuu, tai ite tekstannut tai soittanut paitsi ehkä noin kaks kertaa? En haluu koskaa antaa sellasta kuvaa et roikkuisin perässä, ku en haluu roikkuu tai muuta. Jos jätkää ei kiinnosta niin eteenpäi vaan, odotin aina tän soittoja ja silleen. No kyl se soittele ja tämmöst, mut sit se vaa jäi ku en parii kertaa ehtiny näkee ku se soitti vähä huonoihin aikoihin ja silleen... Sit se vaan jäi. Vieläkin ku ollaa törmätty jossai baaris tai jossain, nii kokoajan ootan et se tulis mun luokse ja on se tullukki mut ei sekään selekeesti viiti mussa roikkua. No, sitku tulee sellasia kehen vähän ihastunut ja ne rupee oikeesti roikkumaan, soittelee kokoajan, tekstailee, kokoajan pitäs nähä ja suuttuu ja jonkun parin viikon jälkeen tyylii kertoo rakastavansa mua? Vaikka tykkäsiinki, nii jotenki se kiinnostus vaa lähtee pois. Ja jos joskus oon ruvennu tapailee kunnolla, ja sit myöhemmi rupeen just ettii vikoja ja kaikkea.. Jotenkin en pysty ikin jäämää vaa siihe yhtee henkilöö, jos jään se rupee ahdistaa jotenkin. Ellen näkis ihan sika harvoin tai jotain. Vaikee selittää, mut mullaki vähä ongelmia tän kanssa et ku kumminkin haluaisin nyt seurustella ihan sikana, ehkä tos vuos sitte päätin että oon vaan sinkku ja säätöjä saa kyl olla. Mut nyt oon jotenki kyllästyny siihen, monia jätkiä on ihastunu muhun, mut en jotenki ite viiti antaa hirveesti minkäälaista kuvaa tai tehä alotteita nii ei oikee siit tuu mitää. Kyl nyt välillä mut ääh.. ;D :/

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat