Eksä+friends with benefits=lobotomia, kiitos!

Vierailija

Okei. Sanon jo heti kättelyssä että olen hämmentynyt, surullinen, toiveikas ja ahdistunut. Jos joku jaksaa lukea koko shaiban ja vielä antaa neuvoja niin kiitän ja kumarran jo tässä vaiheessa syvään!

Elikäs aloin seurustella ensimmäisen poikaystäväni kanssa about vuosi sitten kolmen viikon tuntemisen jälkeen. Stupid, I know. Suhde oli aluksi mahtava: Hän, kutsuttakoon vaikka Jaakoksi, tekstasi ja tuli ensin käymään kotonani jotta vanhempani näkivät hänet ja sen jälkeen tapailimme hänen luonaan. Alkuhuuma oli loistava. Kunnes...
Iso ongelma oli viinanjuonti. Olin tutustunut alkoholiin vasta 18-vuotiaana ja olin siis juonut tuohon aikaan vasta muutamat kännit. Vodka+minä+poikaystäväni+hänen kaverinsa=tappeluita. Ne nakersivat suhdetta.
Toinen iso ongelma oli hänen kaverinsa. Itselläni ei paljon kavereita (no okei, ei yhtään) ollut tuohon aikaan joten viikonloput tuli nuohottua Jaakon luona. Ja siellä olivat aina myös hänen viisi jätkäkaveriaan. Kaikki vannoutuneita ikisinkkuja. Jaakolla oli hirvittävä painostus kavereiden puolelta olla olematta parisuhteessa ja hän valitsi aina mieluummin kaverinsa kuin minut. Ja lisäksi hänen ystävistään puolet suoraan sanoen v*ttuilivat minulle kun vietin heidän kanssaan iltaa.
Suurin ongelma oli kuitenkin Jaakon sitoutumattomuus. Hän halusi siis noin viisi kuukautta sitten "mennä ilman että tarvii ilmottaa kenellekään". Ja kävipä vielä meidän suhteen aikana (tauolla tosin) toisen muijan kanssa leffassa ja kaljoilla.
Erosimme noin seitsemän kuukautta sitten kun hän jätti minut. Olimme erossa viisi päivää kunnes idioottina suostuin hänen pyyntöönsä palata takaisin yhteen. Sama homma jatkui joten erosimme uudestaan sitten viisi kuukautta sitten jälleen.

Kaikki oli ok kunnes hän alkoi muutaman kuukauden kuluttua juttelemaan melkein joka päivä Facebookissa. Suostuin näkemään hänet syyslomalla ja...päädyimme ei-yllätyksettömästi petiin. Täytyy mainita että Jaakko tykkää sellaisista asioista seksistä mitä kokeilimme ensi kertaa yhdessä ja mitkä voivat olla vähän noloja tunnustaa jollekin tuntemattomalle...noh, tästä on nyt sitten kehittynyt jonkin sortin friends with benefits-suhde joka on jatkunut ehkä reilun kuukauden. Minulla oli ennen tätä "suhdetta" säpinää yhden tutun kanssa mutta homma kusaisi ja tajusin että välitän Jaakosta edelleen. Osa minusta jopa rakastaa häntä. En silti voi jatkaa tätä suhdetta. En vain voi. Sydämeni särkyisi kolmannen kerran jos Jaakko sanoisi että "Joo, olen löytänyt yhden mielenkiintoisen naisen, että josko tää olis tässä...". Mutta silti tuntuu että hänkin välittää minusta vielä. Edelliskerralla kun näimme, hän oli humalassa ja yllättäen suuteli minua, laski kätensä jalalleni, piteli kättäni (!!!) useasti ja kutsui muruksi. Kännissä hän on aina käyttäytynyt rehellisesti mutta mitäpä se hyödyttää.. Tavallaan haikailen hänen peräänsä ja tavallaan en. Hemmetti, hänhän kohteli mua tosi kurjasti ja mihin hän muutamassa kuukaudessa muuttuisi!?! Ja toisaalta sydän kaipaa ja rakastaa vaikkei siinä ole järkeä. Mutta se tunne kun jäin viime lauantaina hänen luokseen yöksi, kun tunsin hänen kätensä lantiollani ja aamulla näin hänen päänsä muodon. "Ai niin. En saa kokea."
Mutta mistä saan voimia pistää tän oudon seksisuhteen katkolle? Tavallaan toivon että hän huomaisi ettei voikaan elää ilman minua ja toisaalta en halua sitä. Miten unohtaisin hänet?

Kommentit (3)

Mellyaww
Seuraa 
Liittynyt11.8.2009

Nonni. Täällä hieman kohtalotoveri. Iite erosin tossa puol vuotta sitten avopuolisostani 5 vuoden seurustelun jälkeen. Olin 18 vuotias kun aloimme seurustelemaan ja mies ol tuolloin 24v. Paljon oli puhe lapsista ja naimisiinkin piti mennä. Mutta tuo viina oli kans siinä suhteessa ongelma. Mies kun ei sen käyttöä hallinnut yhtään ja ongelmia siinä syntyi sit monessakin kategoriassa.

Eron jälkeen koitimme pysyä ystävinä. Sovimme olevamme rehelllisiä ja suorasanaisia toisillemme (suhteen aikana kun tuo rehellisyys painottui aikalailla vain minuun), mutta eihän se niin mennyt.

Ite kans kerkesin jossain vaiheessa antamaan mahdollisuuden sille ajatukselle, että ehkkä voisikin vielä olla yhteisen tulevaisuuden mahdollisuus.. Kunnes kävi ilmi että pelkkää puuta heinää saanu kuulla äijän suusta. Minua syyllisti, kun tapailin muita miehiä (hänellä ei omien sanojensa mukaan ollut ketään, koska halusi vaan minut, mutta muuta selvisi) ja samalla puhui kuinka hän kaipaa minua ja katuu meidän eroa ja halusi koko ajan viettää aikaa yhdessä. Kaikki tosiaan kaatui siihen kkun valheiden hieno sykermä alkoi purkautumaan. ja itse tässä tilanteessa kun suhteess kuuli valheita, niin nyt meni yl ja siihen kaatui mun yrittäminen kyseisen ihmisen suhteen missään mielessä.

Vierailija

Auts...pisti oikein vihaksi sun puolesta!

Joo ja itsellä harmittaa että tosiaan vielä rakastan tätä ihmistä ja tiedän että hän taas haluaa vain seksiä. Ajattelin silti tavata hänet vielä kerran nokatusten ja selittää miksen pysty tähän panosuhteeseen. Wish me luck!

Vierailija

Aijaijai oot joutunu aikamoiseen noidankehään..
itellä erosta nyt 2 kuukautta about ja ei olla oltu missään tekemisissä.. mäki aluks ajattelin jotain fwb tyyppistä mut selviski sit vähäsen asioita. Menihän tossa kuukausi kun tuntu et kuolen siihen suruun mut nyt melkein sais painua mun puolesta pitkälle helvettiin!;) Kuulostaa niin tutulta et erotaan-palataan yhteen-erotaan.. siin käy sit just noin joten jos haluut sen unohtaa ni paras keino on katkasta välit niin se vaan on ja piste.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat