Tunnesolmu

Seuraa 
Liittynyt22.12.2010

Joku voisi antaa minulle vertaistukea uskomattomassa tunnesolmussa olemiseen, eksään liittyen.

Seurustelin eksäni kanssa nelisen vuotta sitten, asuttiin yhdessä melkein vuosi. Erottiin sen takia, että tunteet viilenivät minun osaltani, itse ihastuin nykyiseeni ja podin asiasta niin kovaa syyllisyyttä (+ olin mielialalääkityksellä yms.), että ahdistuin niin kovin, että meidän oli pakko erota. Tiedän sisimmässäni, että olisimme varmaan saaneet eksän kanssa suhteen toimimaan, jos olisimme yrittäneet. Hölmönä yksinkertaisesti pelästyin sitä alkuhuuman laskua liikaa, en ollut sitä ennen kokenut.

Aloin piakkoin seurustelemaan nykyiseni kanssa, mutta yksi ongelma on vielä paria vuotta myöhemmin läsnä. Vanha suola janottaa. Ajattelen jatkuvasti eksääni, ollaan hyviä ystäviä ja yhteyksissä lähes kokoajan. Parhaimpia oltiin ennen kuin eksä alkoi pari kuukautta sitten seurustelemaan, sen jälkeen on näkemiset yms. viilentyneet, vaikkei eksän uusi edes tiedä minusta... Eksän oma päätös siis ottaa etäisyyttä, en tiedä miksi. Yhteiset tuttavat sanovat, että eksä varmaan rakastaa minua vieläkin ja siksi on pakko ottaa pesäeroa nyt, kun on hänelläkin uusi kehissä, mutta en oikein usko... Vaikeaa. En voi olla ajattelematta, että hän jotenkin maagisesti vain inhoaa minua yhtäkkiä tai ei välitä minusta.

Nykyisen kanssa kaikki on siis hyvin. Yritän ajatella, että tilanne johtuu sanonnasta aika kultaa muistot = pitkään eron jälkeen en tuntenut haluja eksääni kohtaan YHTÄÄN, kun hän oli vielä selvästi rakastunut minuun. Mitä enemmän hän pääsi minusta yli, sitä enemmän minä tunsin taas häntä kohtaan. Tilanne tietenkin vain vahvistui, kun hänkin alkoi seurustelemaan, nyt en voi olla ajattelematta mitä jos olisin tehnyt toisin. Tai vieläkö olisi mahdollista tehdä toisin...

Apua/vertaistukea/jotain? Tuntuu, että pää ei kestä.

Kommentit (1)

Vierailija

Mulla on reilu vuos siitä ku erosin exästä ja aloin nykyisen kanssa seurustella melkein heti eron jälkeen. Vaikka en ole edes nähnyt exääni kertaakaan eron jälkeen, mietin häntä silloin tällöin. En kaipaa häntä takaisin, rakastan nykyistä miestäni ja meillä menee hyvin. Välillä tulee vain mietittyä, mitä jos olisin valinnut toisin. Millaista elämäni olisi nyt?

Sanotaan ettei ihminen koskaan unohda ensirakkauttaan. En tiedä oliko tämä kyseinen herra sinun ensirakkautesi mutta ehkäpä se kenen kanssa ensimmäistä kertaa asuit yhdessä.

Joka tapauksessa minusta tuntuu että olet vähän samanlainen menneessä eläjä kuin minäkin. Minä mietin usein sellaisia asioita jotka muuttivat tai olisivat voineet muuttaa elämäni suuntaa. Kun esimerkiksi meinasin jäädä 12 vuotiaana orvoksi kun koko muu perhe juotui pahaan hirvikolariin. Tai mitä jos olisinkin yläasteen jälkeen valinnut ammattikoulun lukion sijaan. Tai jos en olisikaan muuttanut opiskelupaikan perässä yli 300 km päähän kotoani vaan jäänyt kotipaikkakunnalle.

Et puhu mitään suhteestasi nykyiseesi. Meneekö teillä hyvin? Rakastatko häntä? Jos teidän suhteessanne ei niin sanotusti ole mitään vikaa, anna exäsi jatkaa elämäänsä uuden tyttöystävänsä kanssa. Keskity sinäkin omaan elämääsi, nykyiseen mieheesi ja muistele exääsi silloin tällöin. Siinä ei minun mielestäni ole mitään pahaa. Hyvä vain jos on niitä hyviä asioita mitä muistella. Ja loppujen lopuksi, pakkohan siinä miehessä oli olla hyviä asioita kun kerran neljä vuotta viihdyitte yhdessä.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat