Sekoileva tarvitsee apua

Vierailija

Apua ! En todellakaan tiedä mitä tehdä. Olen tavannut pojan , joka on luonteeltaan aivan ihana. Oikeastaan äidin unelmavävymateriaalia. Hän rakastaa ja melkein palvoo minua. Ongelmaksi on muodostunut minä. En tiedä tunnenko häntä kohtaan mitään, olen jo kaksi kertaa laittanut poikki hänen kanssaan kun on alkanut ahdistamaan jokin asia, en tiedä mikä. Kuitenkin kummallakin kertaa minulle on tullut ikävä häntä vain vähän ajan kuluttua, mutta palattuamme yhteen alkanut taas ahdistamaan. MITÄ TEEN ? En viitsi alkaa enempää sekoilemaan, sillä hän ei ansaitse tulla huonosti kohdelluksi yhtään enempää

Kommentit (2)

Vierailija

Minulla on aivan sama juttu enkä itsekkään tiedä mitä tekisin... En todellakaan haluaisi satuttaa poikaa, josta puhun :(
Toivottavasti joku täällä osaa auttaa tässä kysymyksessä!

Vierailija

Puhukaa pojille ! Kuulostaa niin hyviltä että ihmettelen jos eivät halua keskustella siitä, mikä välillänne mättää... Sekin auttaa heitä ymmärtämään miksi 'temppuilette'. Mutta teidän täytyy miettiä ; jos pojan seurassa ahdistaa kun kuuluisi olla hyvä olla, voiko kaikki olla niin kuin pitäisi ? Varsinkin alkuvaiheessa... Tärkeämpää on se, mitä tunnette pojan seurassa kuin ollessa hänestä erossa.
Toki jos suhteet on ensimmäisiä omassa elämässä, voi esim. sitoutuminen pelottaa/ahdistaa. Minulla oli ainakin niin alkaessani seurustelemaan poikaystäväni kanssa.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat