Etunimen vaihtamisesta

Vierailija

En oikein tienny minne muualle kirjoittaisin tästä niin laitoin tälle yleiselle palstalle...

Eli mitä mieltä olette etunimen vaihtamisesta tai muokkaamisesta? Itse haluaisin vaihtaa toisen etunimeni, tai lyhentää sitä, ottaa siitä viimeinen tavu pois. Nimi on hyvin vanhanaikainen enkä ole ikinä osannut olla sen kanssa sinut. Vanhoissa naisten nimissä on niin paljon hienompiakin vaihtoehtoja. Paha vain, että äidilläni on sama toinen nimi, ja hän lienee tämän nimen minulle päättänyt.

Onko kokemuksia? Onko siinä teidän mielestänne mitenkään selitysvastuussa vanhemmille, jos muokkaa nimeään? Kyse on kuitenkin vain kahdesta kirjaimesta :D voiko siinä olla jotain kamalaa?

Kommentit (7)

Vierailija

Itse kokisin nimen vaihtamisen omituiseksi, kun sen kanssa on kulkenut jo niin monta vuotta, en edes osaisi ottaa toista nimeäni etunimeksi, vaikka se on paljon kauniimpi kuin etunimeni. En ole ikinä tykännyt omasta nimestäni.
Vanhemmille ja muille tuttaville varmaan joutuu nimen vaihtoa selittelemään, mutta nimen vaihtaminen voisi sinun tapauksessa toimia. Jos nimestä on vaikka ollut joku lempinimi, niin ei ole varmaaan iso muutos ottaa sitä lempinimeä käyttöön (esim. Eveliinasta tulisi vaikka vain Eve).
Jos kyse tosiaan on kahdesta kirjaimesta niin melkein olisin nimen vaihdon kannalla (harmi ettei se itselläni onnistu niin helposti). On myös vaikea kuvitella että vanhemmat tuollaisesta pahastuisivat. Esim. Jos nimi olisi vaikka Anneli ja kokisi Anne nimen itselleen sopivammaksi, ei tuon li-päätteen pois ottamisen luulisi herättävän suuria tunteita. Ja perustelutkin olisivat nimen muuttamiselle hyvät, jos itsellä olisi parempi mieli tuolla uudella nimellä, joka ei ole edes niin paljoa muuttunut niin nimen omaksuu varmasti itse helposti ja muutkin varmasti tottuvat uuteen nimeen.
Toivottavasti tulet itse hyvään päätökseen tuon nimi asian suhteen. Paperihommia ja muita varmasti paljon teettä tuo, mutta tsemppiä!

Vierailija

Ite en oo koskaa pitäny omasta nimestäni koska se on kaksiosainen, ja olen tehnyt hyvin selväksi vanhemmilleni etten siitä pidä ja minua on koko elämäni kutsuttu vain sillä ekalla osalla etunimestäni, joten nimeni vaihtaminen lyhemmäksi ottaen sen tokan osan etunimestä pois ei muuta mitään muutakuin helpottaa itteä ettei aina tarvi selitellä uusille ihmisille kouluissa ja töissä että mua voi kutsua vain sillä ekalla osalla etunimestäni. Vähän sekava selostus, mutta jokatapauksessa, en pidä mitenkään outona jos nimeään vähän muokkaa, omasta nimestä kuitenkin on kyse:)

Vierailija

Ite halusin yhes vaihees vaihtaa etunimen yheks tosi erikoiseks koska oma on niin tavallinen. En sitte vaihtanu vaan keksin omaperäsen lempinimen :)

Mutjoo, vaiha vaan se on kuiteski sun nimes ja sul on oikeus vaihtaa se.

Vierailija

Niin no, siis tarkalleen ottaen kyse on toisen etunimen muokkaamisesta, eli kutsumanimi pysyy samana ja se toinen, jälkimmäinen etunimi lyhenis hiukan. Mietin vain että eihän kovin moni edes kysy toista nimeä, tai ainakaan minulta ei ole kysytty, jos ei olla hyviä tuttuja.

Vierailija

Jos itse olisin vanhempi ja lapseni haluaisi vaihtaa nimen. Ehkä silloin itselleni tulisi sellainen olo, että miksi ihmeessä lapseni haluaisi vaihtaa nimen, koska itse olen hienon nimen hänelle antanut. Mutta eihän tietenkään kaikki samanlaisia ole.. Voithan sie kysyä äidiltäsi, että mitä mieltä hän on nimen vaihdosta? Loppujen lopuksi kuitenkin itse teet päätöksen :-) Tekisikö nimen vaihtaminen sinua onnellisemmaksi?

Itse halusin kans pienempänä vaihtaa nimeä, koska nimeni on hiukan vanhanaikainen ja sitä ei monella ole. Kasvaessani olen kuitenkin oppinut arvostamaan nimeäni vaikka välillä vitsailenkin, että äitini halusi antaa nimekseni saman kuin sen entisellä lehmällä oli :-D Kuulostaa aika kamalalta, mutta ehkei se kuitenkaan ihan niin mene, että olen verrattavissa lehmään.. :D

Vierailija

ymmärrän sen, että otetaan toinen nimi käyttöön ensimmäisen sijaan.

minusta on vanhempia loukkaavaa muuttaa omaa nimeään täysin.

itse olen harkinnut kyllä lisääväni muutamia kirjaimia nimeeni saadakseni sen kansainväliseksi (esim. Elisa -> Elisabeth tms.). tiedä sitten teenkö näin oikeasti koskaan.

Vierailija

itse en pidä omasta nimestäni yhtään, ja se on kaksiosainen. voisiko kolmannen nimen ottaa käyttöön, vaikka myöhemmällä iällä? ja selitellä sitten että ei oikein pidä omasta nimestään. toki se on vanhempia kohtaan surullista, että lapselle ovat hienon nimen antaneet, mutta en itse pidä tästä, en myöskään sipulista josta vanhempani pitävät.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat