Apua! Asioiden läpikäyminen exän kanssa

Vierailija

Nyt tarttis apua! Erottiin exän kaa kuukaus sitten. Mä jätin sen. Mä paljastin sille eron jälkeen yhden salaisuuden josta olin valehdellu koko suhteen ajan. Pyysin häntäkin avautumaan kaikesta nyt ja paljastamaan jos on ollut pettämisiä tms. Hän sano, ettei oo mitään.

Se kuitenkin rupes seurustelee 2 viikkoa eron jälkeen niiden luokkalaisen kanssa. Exä oli kertonu mulle, että se tyttö on kiinnostunu siit mut ei myöntäny tietenkää omista tunteistaan sitä kohtaan. Me siis oltiin "tauolla" jokunen viikko ennen eroa. Se oli jätkän mieles ero, mutta tarkotus oli palata yhteen. Hän ei halunnut käyttää sanaa tauko, sen takia, että se sitoo liikaa. Se jäi kerran sen tauon aikana kiinni muiden naisten pussaamisesta, ja kun kerroin sille, että oon saanu sen selville, niin huom! se väitti ettei oo tehnyt "mitään"
eli siis hän koki, että kun ollaan tauolla, niin hän ei oo tilivelvollinen mulle pussailuista.

Eli onko tää selvä juttu, et se oli jo sillon ihastunu siihen toiseen ja halus tauonkin siksi??? Taukoon oli kyllä muukin selkeä syy, mun väkivaltaisuus, mutta ehkä se oli vaan tekosyy?

Haluaisin nyt tietää totuuden, oliko niillä jo jotain sillonkin ku meillä oli se tauko. (Se kutsu mua nimellä "kulta" vielä, ja koin että oltiin kuitenkin yhdessä tavallaan.)
Vai olisiko järkevämpää antaa olla, unohtaa? Vai onko tärkeää, että saan tietää totuuden, pitäskö kysyä siltä? Exä on estäny mut facebookissa. Sen puhelinnumero mulla on, mutta se ei selvästikään haluu olla mun kaa tekemisissä. Toisaalta ahistaa alkaa kaivelemaan menneitä. Mut jos se on välttämätöntä tän eron läpikäymiseks!

Oisin tosi kiitollinen jos joku viitsisi vastata mulle, koska tää asia todella vaivaa mua.

Kommentit (1)

Vierailija

Ensinnäkin kysyn, että hyödytkö sä aivan oikeesti siitä tiedosta mitään, että onko se ollu silloin jo ihastunu johonki toiseen vai ei? Teillä tuntuu kyllä muutenkin olevan tossa kaikenlaisia asioita mitä sä ainakin oisit halukas selvittämään. Mutta toisaalta, eikö olis vaan parempi antaa olla ja suunnata kohti uusia seikkailuja? Kyllä mustakin on erojen jälkeen tuntunu että pitäis puhua, mutta silloin kun siihen ei ollu mahdollisuutta niin selvisin siitäkin, hyväksyin asian ja kuivilla ollaan. Olen myös puhunut, mutta en koe sen helpottavan kovinkaan oloa, lähinnä se vanhojen muistelu pahentaa oloa. Päätös on tietenkin Sinun! Kaikkea hyvää Sinulle ja muista että tästäkin selvitään.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat