Kokemuksia ikävästä ja sen voittamisesta, help wanted!

Vierailija

Hey cosmo sisters tarvitsisin nyt teidän apua!

Olen ollut ulkomailla nyt kuukauden verran ja tänne saapuessani tapasin miehen jonka kanssa sitten matkustelimme ympäri maata kuukauden päivien ajan. Molemmat tulimme todella hyvin toimeen keskenämme, meillä oli hauskaa ja jotenkin vain kaikki palaset loksahtivat kohdalleen. Ja vaikka vietimmekin 24/7 toistemme seurassa milloin missäkin, emme koskaan suuttuneet toisillemme pahemmin ja molemmat pystyimme puhumaan kaikista asioista toisillemme ja sanomaan suoraan jos jokin ärsytti. En kuitenkaan ajatellut häntä romanttisessa mielessä ja molemmat tiesimme heti alusta alkaen ettei suhteemme todennäköisesti tulisi toimimaan. ja kaiken lisäksi hänellä on kannoillaan roikkuva ex-tyttöystävä vauvan kanssa kotimaassaan ja minä elän tällä hetkellä (kuolevassa) suhteessa, joka tarkoituksena päättää kunnes pääsen koto suomeen.

Muutama päivä sitten hänen kuitenkin täytyi lähteä toiseen maahan ja minä jäin tänne yksin jatkamaan töitä. Suureksi yllätyksekseni voin nyt jatkuvasti pahoin, niin henkisesti kuin fyysisestikin, ikävöin häntä niin paljon. En pysty syömään, ajattelemaan mitään muuta kuin häntä ja töiden tekeminen on jatkuvaa itkun pidättelyä. itsekurin puutteessa kirjoitin jopa jo sähköpostin hänelle vain 10 tuntia hänen lähtönsä jälkeen.. :D ups. Olen täysin hämilläni reaktiostani sillä en ainakaan tietoisesti ollut rakastunut häneen, olimme vain todella läheisiä ystäviä kuukauden ajan.

Nyt mietin oliko se kuitenkin rakkautta? Vai vain huumaa? Voiko läheistä ystävää ikävöidä niin paljon että se tuntuu sielussa asti?

Mietin vain Onko kellään samanlaisia kokemuksia? Mistä tietää rakastaako? Tai jos joku tietää psykologiasta yhtään mitään niin olisi kiva jos joku viitsisi raottaa ihmismielen kiemuroita piirun verran. Ja jos kukaan tietää miten voittaa raastava ikävä niin vinkit on tervetulleita!

Huh.

Kommentit (1)

Vierailija

Hei denyse! Sanoit, ettet ajatellut matkakumppaniasi romanttisessa mielessä, joten en puhuisi rakastumisesta. Välillä ihmiset tutustuvat hyvin paljon kaltaisiinsa ihmisiin, niin sanottuihin sielun kumppaneihin ja saattavat tuntea välitöntä yhteyttä. Kuulostaa siltä, että teillä on ollut erittäin hauskaa ja olette tulleet niin erinomaisesti toimeen, että lyhyessäkin ajassa teistä on tullut hyvin läheisiä ystäviä.

Tärkeitä ja läheisiä ihmisiä on ihan normaalia kaivata, oli heidät tuntenut sitten pari päivää, tai koko elin iän. Ikävä tarkoittaa vain sitä, että välität hänestä todella. Ikävä varmasti korostuu kohdallasi myös siksi, että olette viettäneet aikaa yhdessä niin tiivisti ja yhtäkkiä oletkin jäänyt taas yksin. Onneksi voit lievittää ikäväästi keskustelemalla hänen kanssaan esimerkiksi sähköpostitse, kuten olet tehnytkin.

Mikäli olisit rakastunut, tietäisit sen kyllä. Usko pois, sen kyllä tietää. Et ehkä pysty ajattelemaan näin nyt, mutta ikävällä on tapana helpottaa ajan myötä. Tsemppiä päiviisi! :)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat