Valmis koiran omistajaksi?

Vierailija

Olen 20-vuotias yliopisto-opiskelija Itä-Suomesta ja olen haaveillut koirasta niin kauan kuin voin muistaa. Nyt kun olen vuoden asunut omillani ja opiskelut lähtivät toista vuotta käyntin, olen harkinnut koiran hankkimista. Minulla on suht tilava yksiö ja vuokranantajan lupa eli pienelle tai keskikokoiselle koiralle täällä olisi tilaa. Mietin vain, olenko valmis siihen vastuuseen? Olen mielestäni kyllä vastuullinen ihminen, eläinrakas ja talouteni on melko hyvin turvattu. Mutta en ole ikinä omistanut koiraa... Kaipaisin mielipiteitä asiaan, että saisin asian pohdittua pois mielestäni ja tehtyä asialle jotain... Tai olla tekemättä.

Kommentit (5)

Vierailija

Täällä samanikäinen tyttö Joensuusta kirjoittaa koira vieressä nukkuen : )

Meidän perheessä on aina ollut koiria, joten en voinut kuvitellakaan eläväni ilman karvakorvaa omassakaan asunnossa.

Jos olet valmis uuteen perheenjäseneen, niin ota koira! Eläimestä on niin paljon iloa, ettei sitä oikein pysty rahassa tai missään muussakaan mittaamaan. Se sitoo sinua todella paljon, mutten itse koe sitä millään tavalla ahdistavaksi.

Oletko miettinyt haluatko pennun vai aikuisemman koiran? Itse päädyin ottamaan (parin sattuman ja onnenkantamoisen kautta) 3-vuotiaan koiran, enkä ole "katunut" päätöstäni - valmiiksi sisäsiisti, koulutettu ja kerrostalossa ennenkin elänyt koira on minulle opiskelijana ja vuokra-asunnossa asuvana täydellinen valinta.

Kannattaa miettiä myös onko sinulle koiranhoitajaa, jos haluat lähteä jonnekin. Oletko menevä ihminen, matkusteletko paljon, pystytkö ottamaan koiran mukaan yökyläilyihin tms.

Aikuinen koira pärjää koulupäivän ajan yksin, mutta sen jälkeen se tarvitsee virikkeitä ja hellyyttä - eli iltasuunnitelmat pitää tehdä pitkälti koiran mukaan.

Jos asut kerrostalossa/rivitalossa niin kannattaa harkita rotua monelta kannalta. En suosittele haukkuherkkää tai hyperaktiivista koiraa.

Menoja koirasta tulee itse turren ostamisen & mahd tarvikkeiden ostamisen jälkeen koiranruuasta, madotuksista ja rokotuksista. Eläinlääkäri maksaa maltaita, mutta onneksi koirat sairastavat harvoin (mutta sitäkään ei voi koskaan ennustaa - kannattaa ehdottomasti ottaa sairausvakuutus!)

Tsemppiä harkintaan ja mahd hankintaan : ) !

Vierailija

Täälä pari vuotta sinua vanhempi nainen haluaisi antaa vinkkejä. Meillä kotona on ollut aina koiria, joskus on ollut samanaikaisesti kaksi, jokus kolme, joskus jopa kuusi ja tällä hetkellä yksi. Rakastan eläimiä ja varsinkin koiria, ne tuovat paljon iloa ja läheisyyttä sekä poistavat yksinäisyyttä.

Tällä hetkellä asun yksin ja opiskelen. Olen myös joskus harkinnut koiran viemistä mukanani (koira tällä hetkellä vanhempieni luona), mutta olen tullut siihen päätökseen, ettei se olisi oikein koiraa kohtaan. KOira joutuisi olemaan päivät yksin pienessä kerrostaloasunnossa, joka mielestäni olisi täysin väärin. Se ei tee koirankaan mielenterveydelle hyvää. Olet itse miettinyt tätä asiaa? Onko mielestäsi oikein pitää koiraa tuntitolkulla neljän seinän sisällä? Ja miten vietät yleensä illat? Oletko tottunut kulkemaan bileissä ym, onko sinulla iltaisin paljon harrastuksia? JOs olet päivän koulussa ja koira yksin kotona, niin onko oikein jättää se myös illaksi yksin? Mitäpä jos koira on haasteellista opettaa kerrostalon tavoille, mitä jos se haukkuu päivät pitkät ja naapurit hermostuvat (itselläni naapurin koira haukkuu päivisin todella paljon ja naapurisopu on kadoksissa), kestääkö pääsi näitä asioita? Oletko miettinyt, että koira sitoo sinua vähintään kymmeneksi vuodeksi, mitä jos elämäntilanteesi muuttuu? Mitä jos vuokranantajasi esim myy asunnon ja joudut muuttamaan pois, löydätkö helposti uuden asunnon, johan saa viedä koiran?

Entäpä oletko laskenut kaikki kulut? Ruuat, varusteet, rokotukset, muut eläinlääkärikulut, vakuutukset, ym.? Jos lähdet lomalle, mihin koirasi laitat, onko varaa hoitolaan, ottavatko vanhemmat koiran hoitaakseen? Oletko miettinyt perimmäiset syyt siihen, miksi koiran haluat? Ovatko perustelut riittäviä? Oletko valmis kaikkeen siihen vastuuseen, minkä koira tuo tullessaan? Ja edellisen kirjoitukseen kommontoidakseni "Eläinlääkäri maksaa maltaita, mutta onneksi koirat sairastavat harvoin". Ei voi yleistää, että koirat sairastavat vähän, koirilla on myös ihan perussairauksia, joita tulee hoitaa lääkärin vastaanotolla, älä vaan tuudittaudu siihen ajatukseen, että koirasi ei sairastaisi. Ja lisäksi sairaasvakuutus ei kata kaikkea. Koiramme keran sai vakavan tulehduksen, sairasvakuutus ei korvannut mitään sairauden laadun takia ja jouduimme itse maksamaan kaiken, laskun loppusumma oli muistaakseni lähes 1000 euroa + lääkkeet päälle. Onko sinulla säästöjä tällaisia tilanteita varten?

En kirjotia tekstiäni ilkeyttäni, haluan vain, että mietit asian loppuun asti. Koiran hankkiminen ei ole mikään heräteostos. Lisäksi, mielestäni on väärin, että ihmiset ottavat koiran kerrostaloon ja sitten koira haukkuu päivät pitkät yksinäisyyttää, juuri niinkuin naapurini koira. Koira on tuhonnut talossa asuvien ihmisten välit ja luulen, että naapurini häädetään kohta pois koiran takia. Ole hyvä ihminen järkevä ja harkitse nyt asiaa riittävästi, ettet tee hätiköityjä päätöksiä!

Vierailija

Ota selvää rodusta, sopiiko aloittelijalle. Pentua en heti suosittele.
Tutustu koiraan tarkoin, käy katsomassa ennen kuin päätät mitään.
Koiran pitää tuntua hyvältä jotta sen kanssa tulee toimeen.

Järjellä selviät kyllä, uskon kyllä että olet valmis (:

Vierailija

Hmm. Mietin tuota toista pitkää viestiä ja tulin siihen johtopäätökseen että olen eri mieltä joistakin asioista.

Ihmiset omistavat koiria - ja samalla heillä on myös oma elämä. Koirat ovat fiksuja eläimiä, eikä niitä tarvitse holhota 24/7. Itse ostan koiralleni suht hintaisaa ruokaa (jahti&vahti nappulaa, raakaa lihaa&luita), mutten silti ole vararikossa vaikka opiskelen. Olen käyttänyt sitä myös eläinlekurilla, mutten miettinyt että maksoipa paljon - vaan että hyvä että saatiin lääkkeet (nenäpunkki).

Kannattaako pelätä sitä että koirasta tulee mielipuoli hullu joka sairastaa jatkuvasti? Vai sitä kuinka mukava sen kanssa on käydä metsässä pitkillä kävelyillä ja sitä kuinka se kuuntelee ilot ja surut ja on aina lojaali sinulle.

Siitä olen ehdottoman samaa mieltä että koira ei ole heräteostos. Valitettavan usein näkee ilmoituksia joissa luovutaan koirasta koska perheeseen tulee lapsi. Se ei ole mielestäni syy luopua koirasta ja siksi sanoinkin että koirasta tulee perheenjäsenesi. Tottakai täytyy ymmärtää allergiat yms. joiden takia koirasta on lähes pakko luopua.

Meillä on täällä kaksio, mutten koe että koira liikkuisi sen vähempää yksiössä. Meidän koira jää usein unille aamulenkin jälkeen kun minä lähden kouluun - ja se pompsahtaa pusuhyökkäykseen sohvalta tyynyjen seasta kun tulen kotiin.

Vierailija

Moi, kans itä suomalaien, opiskelija tyttö ja ensimmäinen oma koira tulossa muutaman vk:n päästä.
Mietin kans noita kaikkia asioita pitkään ennenkuin sit pätin ottaa tän, tai oikeestaan olen meinannut koiran ottaa jo moneen otteeseen, mutta juurikin nää ajatukset et oonko valmis, pärjäänkö tai haluanko sitä oikeasti, estivät mua.
Ja eikä siinä mitään, hyvä että mietin, mutta tän pennun kohdalla päätin et nyt otan sen koska muuten jahkailen vielä vaan pidempää ja vien asiaa kauemmaks vaikka koko elämäni koiraa olen halunnut. Kyllähän se jonkin verran elämää tulee rajoittamaan mutta mä oon omasta mielestäni mun bileet bilettäny yms. muut "yöjuoksut" tehnyt, joten nyt on aika alkaa rakentaa jotain pysyvämpää =)

Eikä se tietenkään tarkoita et ihan mökkihöperöks pitäis sen koiran kans jäädä mut pentu tulee kuitenkin olemaan tästä lähtien etusijalla.

Joten sanon et jos oikeesti haluat koiran ja ymmärrät mitä kaikkea sen pitäminen vaatii ja valmis sitoutumaan siihen niin ota vaan!

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat